Tutkimisen perusvaiheet

Kaikessa Raamatun tutkimisessa - menetelmästä riippumatta - on mukana neljä perusvaihetta:

  • havainnointi
  • tulkinta
  • korrelointi
  • soveltaminen

Nämä perusvaiheet ovat peräkkäisiä: ilman edeltävää vaihetta ei voi päätyä luotettaviin tuloksiin seuraavassa. Vaiheet ovat myös toistuvia (iteratiivisia): tutkimisen edetessä tehdään uusia havaintoja ja tulkinta tarkentuu niiden perusteella. Kussakin tutkimisen vaiheessa on myös tarpeen "käyttää" tutkimisen periaatteissa esitettyjä avaimia (Pyhän Hengen apu, rukous ja vastaanottavainen asenne). Vaikka tutkimisen perusvaiheet ovat riippuvaisia toisistaan, on ne syytä pitää myös erillisinä:

  • perusteelliset "objektiiviset" havainnot ovat välttämätön edellytys muille vaiheille
  • havainnot on syytä pitää erossa tulkinnasta ja tarkastella tekstiä ilman "värillisiä silmälaseja"
  • havaintojen pohjalta tehtyjä tulkintoja pitää verrata muun Raamatun opetuksiin samasta aiheesta (korrelointi).
  • lopuksi on tärkeää miettiä rukoillen, mitä tutkimisessa löydetyt asiat merkitsevät tutkijan omassa elämässä (soveltaminen).
Vertailu muualle Raamattuun varjelee osaltaan myös vääriltä opeilta, koska monia harhaoppeja on perusteltu asiayhteydestään irrotetuista jakeista johdetuilla väärillä tulkinnoilla.

Havainnointi

Vastaa kysymykseen "Mitä näen?" Tässä vaiheessa tekstiä lähestytään salapoliisina: mikään yksityiskohta ei ole merkityksetön, "yhtään kiveä ei jätetä kääntämättä", kaikki havainnot tulisi kirjata ylös myöhempää analysointia varten.

Havaintojen tekemisessä voi käyttää apuna kuutta peruskysymystä:

  • Kuka? (huomioi kaikki tekstissä esiintyvät henkilöt)
  • Mitä? (mitä tapahtuu? mitä ajatuksia tuodaan esille? mikä on tulos?)
  • Missä? (missä paikassa asiat tapahtuvat? mihin paikkaan tai olosuhteisiin viitataan?)
  • Milloin? (mikä on historiallinen viitekehys tapahtumille?)
  • Miten? (miten asiat tapahtuvat? miten hyvin? miten nopeasti?)
  • Miksi? (miksi tapahtui se, mistä kerrotaan? mikä on tapahtumien syy?

Tulkinta

Vastaa kysymykseen "Mitä tämä tarkoittaa?" Tässä vaiheessa tekstiä lähestytään päätöksentekijänä: kysytään, miten ihmiset, joille teksti alunperin osoitettiin, ymmärsivät yksityiskohdat? Miksi kirjoittaja sanoi tietyn asian? Mikä on ydinviesti, jonka kirjoittaja haluaa välittää?

Tulkintaprosessissa on kolme vaihetta:

  • tarkoitus (miksi kirjoittaja ottaa aiheen esille. Esim. miksi Paavali kirjoitti Galatalaiskirjeen?)
  • avainajatus (mikä on kirjoittajan ydinajatus, jonka hän haluaa kommunikoida?)
  • ajatusketju (miten kirjoittaja päätyy johtopäätöksiinsä?)

Korrelointi (asioiden välisten suhteiden etsiminen)

Vastaa kysymykseen "Miten tämä teksti suhteutuu siihen, mitä muualla Raamatussa on kirjoitettu samasta aiheesta?" Tässä vaiheessa tekstiä lähestytään koordinaatorina. Raamatun tutkijan on syytä tehdä muutakin kuin pelkästään tutkia yksittäisiä Raamatun kohtia. Tutkimustulokset on syytä suhteuttaa siihen, mitä muuta Raamatussa sanotaan samasta aiheesta.

Tässä vaiheessa hyödyllisiä apukeinoja ovat ristiinviittaukset ja useamman eri Raamatun käännöksen vertailu.

    Viittauksia muualle Raamattuun voi etsiä eri perusteilla:
  • keskeisten sanojen perusteeella (esim.Hebr.5.luvussa mainitusta Melkisedekistä löytyy lisätietoa Hebr.7, 1Moos.14 ja Ps.110)
  • rinnakkaisten jakeiden tai ajatusten perusteella (esim. Ef.5:19 ja Kol.3:16 tai Jeesuksen kylväjävertaus eri evankeliumeissa)
  • vastaavien lainausten tai tapahtumien perusteella (esim. UT:ssa lainatut VT:n kohdat: Lk.4:18 vs. Jes.61:1-2; viittaukset samaan tapahtumaan: 1Tess.2:1 vs. Apt.17:1-10)
  • samankaltaisten ajatusten perusteella (esim. uudestisyntymisen välttämättömyys: 1Piet.1:23 vs. Joh.3:1-8)
  • vastakohtaisuuksien perusteella (esim. kiusausten kohtaaminen: Jeesus Matt.4 vs. Aadam 1Moos.3)

Myös Raamatussa olevien alaviitteiden perusteella voi löytää lisävalaistusta tutkimukseensa (Huom! alaviitteet eroavat eri käännöksissä esim. nykyisessä ja edellisessä kirkkoraamatussa). Usein myös saman tekstin vertailu usean eri käännöksen välillä tuo lisävalaistusta tutkittavaan aiheeseen. Esim. suomenkielisiä käännöksiä ovat nykyisen kirkkoraamatun (KR92) lisäksi edellinen käännös (UT38/VT33) sekä Jumalan kansan Raamattu (JKR) ja osittain vielä tekeillä oleva Raamatu kansalle -käännös. Myös internetissä on monia sivustoja, joilla voi tutkia eri käännöksiä (esim.Uskonkirjat.net, jonka Verkko-Raamattu osiossa voi lukea kolmea käännöstä rinnakkain.)

Soveltaminen

Vastaa kysymykseen "Mitä tämä tarkoittaa minun elämässäni?" Tässä vaiheessa tekstiä lähestytään toimeenpanijana. Kaikki edelliset vaiheet tähtäävät juuri soveltamiseen, koska Raamatun tarkoitus ei niinkään ole lisätä tietoamme kuin muuttaa elämäämme. (ks. Jeesuksen kanta hänen sanojensa soveltamiseen Luuk.6:46-49).

Kuten edeltävissäkin vaiheissa, tässäkin on syytä hyödyntää kolmea avainta: luottaa Pyhän Hengen apuun, pyytää Jumalalta viisautta ja olla nöyrästi valmis ottamaan vastaan sen mitä Jumala tahtoo Sanansa kautta puhua.

Tutkittavan Raamatun tekstin tarkastelu seuraavien kysymysten avulla voi auttaa peilaamaan omaa elämää sen valossa.

    Esiintyykö tutkitussa tekstissä jokin tai jotkut seuraavista:
  • esimerkki, jota seurata?
  • käsky, jota totella?
  • virhe, jota välttää?
  • synti, joka tulisi hylätä?
  • lupaus, johon vedota?
  • jokin uusi asia Jumalasta?



Lisää tämä sivu kirjanmerkkeihisi
Reddit! Del.icio.us! Mixx! Google! Live! Facebook! Technorati! StumbleUpon! Yahoo! GodSurfer!