RAAMATTU LÄPI VUODESSA
tammikuu 20
____________________________________
1Ms 41:17 – 42:17
17. Niin farao kertoi Joosefille: “Minä näin unen: Olin seisovinani Niilivirran. rannalla.
18. Virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka kävivät laitumella kaislikossa.
19. Niiden jälkeen virrasta nousi toiset seitsemän lehmää, kurjia, kovin rumia ja laihoja. En ole koko Egyptin maassa nähnyt niin rumia kuin ne.
20. Nämä laihat ja rumat lehmät söivät ne ensimmäiset, ne lihavat lehmät.
21. Mutta vaikka ne olivat nielleet nämä, sitä ei voinut niistä huomata, vaan ne olivat yhtä laihoja ja kurjannäköisiä kuin ennenkin. Siihen minä heräsin.
22. Minä näin jälleen unta: Seitsemän täyteläistä ja kaunista tähkäpäätä kasvoi samassa oljessa.
23. Mutta niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän tähkäpäätä, kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa.
24. Nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän kaunista tähkäpäätä. Minä kerroin tämän tietäjille, mutta ei kukaan kyennyt sanomaan minulle, mitä se merkitsee.”
Joosef selittää unet
25. Joosef sanoi faraolle: “Faraon unet merkitsevät kumpikin samaa. Jumala on ilmaissut faraolle, mitä hän on tekevä.
26. Seitsemän kaunista lehmää merkitsee seitsemää vuotta, seitsemän kaunista tähkäpäätä merkitsee myös seitsemää vuotta. Unilla on sama merkitys.
27. Seitsemän laihaa ja rumaa lehmää, jotka nousivat niiden jälkeen, merkitsevät seitsemää vuotta, ja seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkäpäätä merkitsevät seitsemää nälkävuotta.
28. Tätä minä tarkoitin, kun sanoin faraolle: Jumala on antanut faraon nähdä, mitä hän on tekevä.
29. Tulee seitsemän vuotta, jolloin on suuri viljavuus koko Egyptin maassa.
30. Mutta niitä seuraa seitsemän sellaista nälkävuotta, että Egyptin maan entinen viljavuus kokonaan unohtuu, ja nälänhätä tuottaa maalle häviön.
31. Maassa vallinneesta viljavuudesta ei enää tiedetä mitään sitä seuraavan nälänhädän vuoksi, sillä se on oleva ylen kova.
32. Se että uni toistui faraolle, merkitsee, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja panee sen pian täytäntöön.
33. Siksi faraon pitäisi nyt valita ymmärtäväinen ja taitava mies ja asettaa hänet Egyptin käskynhaltijaksi.
34. Faraon pitäisi asettaa maahan virkamiehiä ottamaan seitsemänä viljavana vuotena viidennen osan Egyptin maan sadosta.
35. Koottakoon näinä tulevina hyvinä vuosina kaikkia niiden tuotteita ja varastoitakoon viljaa kaupunkeihin faraon valvonnassa säilytettäväksi,
36. niin että maalla on viljaa säästössä Egyptin maata kohtaavan seitsemän nälkävuoden varalle. Siten maa ei joudu perikatoon nälänhädän aikana.”
Joosefin korotus
37. Tämä puhe miellytti faraota ja kaikkia hänen palvelijoitaan.
38. Niin farao sanoi palvelijoilleen: “Voisimmeko löytää ketään, jossa on Jumalan Henki niin kuin tässä?”
39. Farao sanoi Joosefille: “Koska Jumala on sinulle ilmoittanut kaiken tämän, ei ole toista niin viisasta ja taitavaa miestä kuin sinä olet.
40. Hallitse sinä minun taloani, ja sinun käskyäsi totelkoon koko minun kansani. Ainoastaan valtaistuimen puolesta minä olen sinua korkeampi.”
41. Farao sanoi vielä Joosefille: “Minä asetan sinut koko Egyptin maan käskynhaltijaksi.”
42. Farao otti sinettisormuksensa kädestään, pani sen Joosefin käteen, puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultakäädyt hänen kaulaansa.
43. Farao antoi Joosefin ajaa omilla toiseksi parhailla vaunuillaan, ja hänen edellään huudettiin: abrek*! Niin Joosef asetettiin koko Egyptin maan käskynhaltijaksi.
44. Farao sanoi Joosefille: “Minä olen farao, mutta sinun tahtomattasi älköön kukaan nostako kättä tai jalkaa koko Egyptin maassa.”
45. Farao nimitti Joosefin Saafenat-Paneahiksi ja antoi hänelle puolisoksi Aasenatin, Oonin* papin Poti-Feran tyttären. Niin Joosef lähti [tutustumaan] Egyptin maahan.
46. Joosef oli 30 vuoden ikäinen, kun hän tuli faraon, Egyptin kuninkaan, palvelukseen. Joosef lähti faraon luota ja kiersi kaikkialla Egyptin maassa.
47. Seitsemänä viljavana vuotena maa kasvoi ylen runsaasti.
48. Näinä seitsemänä hyvänä vuotena, jotka tulivat Egyptin maahan, Joosef kokosi kaikkia elintarpeita ja varastoi niitä kaupunkeihin. Hän varastoi kuhunkin kaupunkiin sen viljan, joka tuotiin ympäristön vainioilta.
49. Joosef varastoi viljaa kuin meren hiekkaa, ylen suuret määrät, niin että sitä lopulta ei voitu mitata.
50. Joosefille syntyi ennen ensimmäisen nälkävuoden tuloa kaksi poikaa, jotka Aasenat, Oonin papin Poti-Feran tytär, synnytti hänelle.
51. Esikoiselle Joosef antoi nimen Manasse*, “sillä”, sanoi hän, “Jumala on saattanut minut unohtamaan kaikki vaivani ja isäni kodin kaikkineen.”
52. Toiselle hän antoi nimen Efraim*, “sillä”, hän sanoi, “Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi kärsimysteni maassa.”
53. Ne seitsemän viljavaa vuotta, jotka tulivat Egyptin maahan, kuluivat loppuun.
54. Sen jälkeen alkoi seitsemän nälkävuotta, kuten Joosef oli sanonut. Nälänhätä tuli kaikkiin maihin, mutta Egyptin maassa oli leipäviljaa kaikkialla.
55. Koko Egyptin maa näki kuitenkin nälkää, ja kansa huusi faraolta leipää. Farao sanoi kaikille egyptiläisille: “Menkää Joosefin luo ja tehkää, mitä hän käskee teidän tehdä.”
56. Kun nälkä ahdisti koko maata, Joosef avasi kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa.
57. Niin kaikista maista tultiin Egyptiin Joosefin luo ostamaan viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.
42. LUKU
Joosefin veljet tulevat Egyptiin
1. Kun Jaakob sai tietää, että Egyptissä oli viljaa, hän sanoi pojilleen: “Mitä te vain katselette toisianne?”
2. Hän sanoi: “Minä olen kuullut, että Egyptissä on viljaa. Menkää sinne ja ostakaa meille sieltä viljaa, että pysyisimme hengissä emmekä kuolisi.”
3. Niin kymmenen Joosefin veljeä lähti ostamaan viljaa Egyptistä.
4. Mutta Benjaminia, Joosefin [täys] veljeä, Jaakob ei lähettänyt hänen veljiensä mukana, sillä hän pelkäsi, että häntä kohtaisi jokin onnettomuus.
5. Israelin pojat menivät muiden mukana ostamaan viljaa, sillä Kanaanin maassa oli nälänhätä.
6. Joosef oli käskynhaltijana maassa. Hän myi viljaa kaikelle maan kansalle. Joosefin veljet tulivat ja kumartuivat hänen edessään kasvoilleen maahan.
7. Joosef näki veljensä ja tunsi heidät, mutta tekeytyi heille vieraaksi, puhutteli heitä ankarasti ja kysyi heiltä: “Mistä te tulette?” He vastasivat: “Olemme tulleet Kanaanin maasta tänne ostamaan elintarpeita.”
8. Joosef tunsi veljensä, mutta he eivät tunteneet häntä.
9. Silloin Joosef muisti unet, jotka hän oli nähnyt heistä, ja sanoi heille: “Te olette vakoojia. Te olette tulleet katsomaan, mistä maa olisi avoin.”
10. He vastasivat hänelle: “Emme suinkaan, herra. Palvelijasi ovat tulleet ostamaan elintarpeita.
11. Me olemme kaikki saman miehen poikia, olemme rehellisiä miehiä. Palvelijasi eivät ole vakoojia.”
12. Mutta Joosef sanoi heille: “Ei ole niin, vaan te olette tulleet katsomaan, mistä maa olisi avoin.”
13. He vastasivat: “Meitä, sinun palvelijoitasi, on kaksitoista veljestä, saman miehen poikia Kanaanin maasta. Nuorin on nyt kotona isämme luona, ja yhtä ei enää ole.”
14. Joosef sanoi heille: “Niin on, kuten teille sanoin: Te olette vakoojia.
15. Näin te tulette koeteltaviksi: Niin totta kuin farao elää, te ette pääse täältä lähtemään, ellei nuorin veljenne tule tänne.
16. Lähettäkää yksi joukostanne noutamaan veljenne tänne, mutta teidän muiden on jäätävä tänne vangeiksi, että koeteltaisiin, oletteko puhuneet totta. Muuten, niin totta kuin farao elää, te olette vakoojia.”
17. Hän panetti heidät vankeuteen kolmeksi päiväksi.
____________________________________
Matt 13:24-46
Vehnä ja luste
24. Jeesus puhui heille toisen vertauksen: “Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
25. Ihmisten nukkuessa tuli hänen vihamiehensä, kylvi lustetta* vehnän sekaan ja meni pois.
26. Laihon kasvaessa ja tehdessä tähkää lustekin tuli näkyviin.
27. Niin isännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: ‘Herra, etkö sinä kylvänyt hyvää siementä peltoosi? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?’
28. Hän vastasi: ‘Sen on vihamies tehnyt’. Niin palvelijat sanoivat hänelle: ‘Tahdotko, että menemme ja kitkemme sen pois?’
29. Hän vastasi: ‘En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana vehnääkin.
30. Antakaa molempien kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Sen aikana minä sanon korjuuväelle: ‘Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta vehnä korjatkaa aittaani’.”
Sinapinsiemen ja hapate
31. Jeesus esitti heille toisen vertauksen: “Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
32. Se on kaikista siemenistä* pienin, mutta kun se on kasvanut, se on suurin vihanneskasveista ja tulee [kuin] puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja oleilevat sen oksilla*.”
Hapate taikinassa
33. Jeesus esitti heille toisen vertauksen: “Taivasten valtakunta on kuin hapate, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani.”
34. Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksin. Ilman vertausta hän ei puhunut mitään.
35. Näin kävi toteen profetian sana: Minä avaan suuni vertauksiin, tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman luomisesta asti.
36. Sitten Jeesus lähetti väkijoukon pois ja meni asuntoonsa. Hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen ja pyysivät: “Selitä meille vertaus pellon lusteesta.”
37. Hän vastasi: “Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
38. Pelto on maailma. Hyvä siemen tarkoittaa [armon]valtakunnan lapsia, lusteet Paholaisen lapsia.
39. Vihamies, joka ne kylvi, on Perkele. Elonaika on [tämän] maailmankauden* loppu, ja korjuumiehiä ovat enkelit.
40. Kuten lusteet kootaan ja poltetaan tulessa, niin on tapahtuva [tämän] maailmankauden lopussa.
41. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka viettelevät pahaan ja harjoittavat vääryyttä,
42. ja heittävät heidät tuliseen pätsiin. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.
43. Silloin vanhurskaat* loistavat Isänsä valtakunnassa kuin aurinko. Jolla on korvat, kuulkoon.
Aarre ja helmi
44. Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre, jonka mies löysi ja kätki. Siitä iloissaan hän meni ja myi kaiken, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.
45. Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä.
46. Löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaiken, mitä hänellä oli, ja osti sen.
____________________________________
Ps 18:1-15
18. PSALMI
Kuninkaan ylistysvirsi
1. Veisuunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Hän puhui nämä sanat Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin käsistä.
2. Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
3. Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, pelastukseni sarvi ja varustukseni.
4. Ylistetty olkoon Herra! Niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
5. Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat pelästyttivät minut.
6. Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.
7. Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani. Hän kuuli ääneni pyhäköstään*, ja huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
8. Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät. Ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
9. Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustaan, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
10. Hän notkisti taivaat ja astui alas synkkä pilvi jalkojensa alla.
11. Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän liiti tuulen siivillä.
12. Hän pani pimeyden verhokseen, majakseen mustat vedet, paksut pilvet ympäriinsä.
13. Hohde kävi hänen edellään, ja pilvistä sinkosi rakeita ja palavia hiiliä.
14. Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua, pani tulemaan rakeita ja palavia hiiliä.
15. Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljoilla salamoilla kauhistutti heidät.
____________________________________
Snl 4:1-6
4. LUKU
Hanki viisautta
1. Lapset, kuulkaa isän varoitusta ja kuunnelkaa häntä oppiaksenne ymmärrystä.
2. Minä annan teille hyvän neuvon, älkää hylätkö opetustani.
3. Olinhan minäkin isäni poika, äitini hento ainokainen.
4. Isä opetti minua ja sanoi minulle: “Pitäköön sydämesi sanoistani kiinni, noudata minun käskyjäni, niin saat elää.
5. Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unohda, älä väisty pois minun suuni sanoista.
6. Älä hylkää sitä, niin se varjelee sinua. Rakasta sitä, niin se suojaa sinua.