RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 2
____________________________________
Hes 3:16-6:14
16. Kun ne seitsemän päivää olivat kuluneet, tuli minulle tämä Herran sana:
17. “Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimon vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani.
18. Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on totisesti kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen väärästä tiestään, että hän pelastuisi, niin jumalaton kuolee synnissään, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
19. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta, eikä hän silti käänny jumalattomuudestaan ja pahalta tieltään, hän kuolee synnissään, mutta sinä olet pelastanut sielusi.
20. Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, kun minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee. Kun sinä et varoittanut häntä, hän kuolee synnissään. Vanhurskautta, mitä hän oli harjoittanut, ei muisteta, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
21. Jos sinä varoitat vanhurskasta, ettei hän tekisi syntiä, eikä hän tee syntiä, hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet pelastanut sielusi.”
Profeetta sidottuna
22. Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: “Nouse ja mene laaksoon, niin minä siellä puhun sinulle.”
23. Minä lähdin ja menin laaksoon. Siellä oli Herran kirkkaus, samanlainen kuin Kebarjoen varrella näkemäni. Minä lankesin kasvoilleni.
24. Silloin Henki valtasi minut ja nosti minut jaloilleni. Hän puhutteli minua ja sanoi minulle: “Mene, sulkeudu sisälle huoneeseesi.
25. Ihmislapsi! Sinut pannaan köysiin ja sidotaan niillä, niin ettet voi mennä ulos heidän luokseen.
26. Minä tartutan sinun kielesi suusi lakeen, niin että mykistyt etkä voi olla heille nuhtelijana. He ovat uppiniskaista kansaa.
27. Mutta puhutellessani sinua minä avaan suusi, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra. Kuunnelkoon, joka kuuntelee, tai olkoon kuuntelematta, joka ei kuuntele: Ovathan he tottelematonta kansaa.
4. LUKU
Ennustus Jerusalemin piirityksestä
1. “Ihmislapsi, ota itsellesi tiili, aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem.
2. Pane se saarroksiin, rakenna sitä vastaan piiritysvalli, luo valtausluiska sen muureja vastaan, sijoita joka puolelle sotaleirejä ja sen ympärille muurinmurtajia.
3. Ota sitten itsellesi rautainen leivinlevy, pane se rautamuuriksi itsesi ja kaupungin väliin ja katso sen takaa saarrettuun kaupunkiin, niin että olet kuin yksi sen piirittäjistä. Tämä on merkki Israelin kansalle.
4. Asetu sitten makaamaan vasemmalle kyljellesi ja ota päällesi Israelin syntivelka. Niin monta päivää kuin makaat sillä kyljelläsi, sinä kannat heidän syntivelkaansa.
5. Minä panen sinulle saman luvun päiviä, kuin on heidän syntivelkansa vuosia: 390 päivää. Niin kauan sinun on kannettava Israelin kansan syntivelkaa.
6. Kun olet saanut ne päättymään, sinun on pantava maata toistamiseen, oikealle kyljellesi, ja kannettava Juudan kansan syntivelkaa 40 päivää. Päivän kutakin vuotta kohti minä olen määrännyt sinulle.
7. Suuntaa kasvosi ja paljastettu käsivartesi piiritettyä Jerusalemia kohti ja profetoi sitä vastaan.
8. Minä panen sinut köysiin, niin ettet voi kääntyä kyljeltä toiselle, kunnes olet saanut piirityspäiväsi päättymään.
9. Ota itsellesi vehnää, ohraa, papuja, herneitä, hirssiä ja vaivaisvehnää*, pane ne samaan astiaan ja tee niistä itsellesi leipää. Yhtä monta päivää kuin makaat kyljelläsi, 390 päivää, sinun on syötävä sitä.
10. Sinun tulee syödä tämä ruoka painon mukaan: 20 sekeliä päivässä. Syömisen on tapahduttava määräaikana.
11. Sinun on juotava vettä mitan mukaan: kuudes osa hiin-mittaa määräaikana.
12. Ohuina kakkuina sinun on leipä syötävä, ja ihmislannalla sinun on se paistettava heidän silmiensä edessä.”
13. Herra sanoi: “Näin tulevat israelilaiset syömään leipänsä epäpyhänä muiden kansojen parissa, minne minä heidät karkotan.”
14. Mutta minä sanoin: “Voi Herra, Herra! Minä en ole koskaan tullut saastutetuksi. Nuoruudestani tähän asti en ole syönyt itsestään kuollutta enkä kuoliaaksi raadeltua, eikä mitään epäpyhää lihaa ole tullut suuhuni.”
15. Herra vastasi minulle: “Minä annan sinulle eläimen lantaa ihmislannan sijaan. Valmista leipäsi sen päällä.”
16. Hän jatkoi: “Ihmislapsi, minä murran Jerusalemilta leivän tuen. He saavat syödä leipää painon mukaan ja huolissaan sekä juoda vettä mitan mukaan ja ahdistuneina.
17. He joutuvat leivän ja veden puutteeseen. Syntivelkansa tähden he kaikki nääntyvät ja riutuvat.”
5. LUKU
Nälkä, rutto, miekka ja hajotus
1. “Ihmislapsi, ota itsellesi terävä miekka partaveitseksesi ja ajele sillä hiuksesi ja partasi. Ota sitten vaaka ja jaa ne.
2. Polta kolmannes tulessa keskellä kaupunkia, kun piirityksen päivät ovat lopussa. Kolmannes ota ja lyö miekalla sen ympärillä. Kolmannes hajota tuuleen, ja minä ajan niitä takaa paljastetulla miekalla.
3. Ota niistä sitten vähäinen määrä ja sido viittasi helmaan.
4. Osa viskaa tuleen ja polta ne siinä. Siitä lähtee tuli koko Israelin kansaan.
5. Näin sanoo Herra, Herra: Tämä on Jerusalem. Minä olen pannut sen kansojen keskelle, ja niiden maat ovat sen ympärillä.
6. Se on kuitenkin niskoitellut minun säädöksiäni vastaan jumalattomammin kuin muut kansat ja minun käskyjäni vastaan pahemmin kuin sen ympärillä olevat maat. He ovat halveksineet säädöksiäni eivätkä ole vaeltaneet käskyjeni mukaan.
7. Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Teidän metelinne on ollut pahempi kuin ympärillänne olevien kansojen. Te ette ole vaeltaneet minun käskyjeni mukaan, ette ole noudattaneet minun säädöksiäni. Te ette edes ole tehneet ympärillänne olevien kansojen järjestyksien mukaan.
8. Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä käyn sinun kimppuusi ja toimitan tuomiot keskelläsi muiden kansojen nähden.
9. Kaikkien kauhistustesi tähden minä teen sinulle, mitä en ole ennen tehnyt ja millaista en koskaan enää ole tekevä.
10. Sinun keskuudessasi isät tulevat syömään lapsiaan ja lapset isiään. Minä toimitan sinussa tuomiot ja hajotan kaikkiin tuuliin sen, mitä sinusta jää.
11. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: Koska sinä olet saastuttanut pyhäkköni kaikilla iljetyksilläsi ja kauhistuksillasi, minäkin käännyn pois, en sääli enkä armahda.
12. Kolmannes väestäsi kuolee ruttoon ja nääntyy nälkään sinun keskuudessasi. Kolmannes kaatuu miekkaan sinun ympärilläsi. Kolmanneksen minä hajotan kaikkiin tuuliin ja ajan heitä takaa paljastetulla miekalla.
13. Niin minun vihani täyttyy. Minä tyydytän kiivauteni heissä ja rankaisen heitä. He tulevat tietämään, että minä, Herra, olen puhunut pyhässä vihassani, jonka panen täytäntöön heissä.
14. Minä teen sinut raunioksi ja häväistyksi ympärilläsi olevien kansojen keskellä ja jokaisen ohikulkijan nähden.
15. Se on oleva häväistys ja herjaus, varoitus ja pelätys ympärilläsi olevien kansojen keskuudessa, kun minä toimitan sinussa tuomiot pyhän kiivauteni rangaistuksilla. Minä, Herra, olen puhunut.
16. Minä lähetän heidän kimppuunsa nälän pahat nuolet, jotka tekevät tuhoja. Minä lähetän ne tuhoamaan teitä, lisään teille nälkää ja murran teiltä leivän tuen.
17. Minä lähetän kimppuunne nälän ja pahoja petoeläimiä, jotka tappavat lapsenne. Rutto ja veri tulevat sinun tuhoksesi, ja minä annan miekan iskeä sinua. Minä, Herra, olen puhunut.”
6. LUKU
Rangaistuksia epäjumalisuudesta
1. Minulle tuli tämä Herran sana:
2. “Ihmislapsi, käännä kasvosi Israelin vuoria kohti, ennusta niitä vastaan
3. ja sano: Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran sana. Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Minä lähetän miekan teitä vastaan ja hävitän teidän uhrikukkulanne.
4. Teidän alttarinne jäävät autioiksi, auringonpatsaanne murskataan, ja teidän surmattujenne minä annan kaatua kivijumalienne eteen.
5. Minä panen israelilaisten ruumiit heidän kivijumaliensa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille.
6. Kaikilla teidän asuinpaikoillanne kaupungit tulevat raunioiksi ja uhrikukkulat autioiksi. Teidän alttarinne jäävät raunioiksi ja autioiksi, teidän kivijumalanne murskataan ja hävitetään, teidän auringonpatsaanne särjetään, ja teidän tekeleenne pyyhkäistään pois.
7. Surmattuja kaatuu teidän keskellänne. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.
Vähäinen jäännös
8. Minä jätän kuitenkin jäännöksen: teillä on oleva miekasta pelastuneita kansojen keskuudessa, kun teidät on hajotettu niiden maihin.
9. Ne teistä, jotka pelastuvat, muistavat minua kansojen parissa, mihin heidät on viety vankeina. Minä särjen heidän haureellisen sydämensä, joka poikkesi minusta pois, ja heidän silmänsä, jotka uskottomina kulkivat kivijumaliensa jäljessä. Heitä kyllästyttää oma itsensä tekemiensä pahojen töitten ja kaikkien kauhistustensa tähden.
10. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra. En ole turhaan puhunut tämän onnettomuuden tuottamisesta teille.
Sano: Voi!
11. Näin sanoo Herra, Herra: Paukuta käsiäsi ja polje jalkaasi ja sano: ‘Voi!’ kaikista Israelin kansan inhottavista teoista, niiden, jotka kaatuvat miekkaan, nälkään ja ruttoon.
12. Kaukainen kuolee ruttoon, läheinen kaatuu miekkaan, jäljelle jäänyt ja säilynyt kuolee nälkään. Näin minä panen vihani täytäntöön heissä.
13. Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun heitä on surmattuina kivijumaliensa keskellä, alttariensa ympärillä, jokaisella korkealla kukkulalla, kaikilla vuorten huipuilla, jokaisen vihreän puun alla ja jokaisen tuuhean tammen alla, missä paikassa vain he ovat tarjonneet suloista tuoksua kaikille kivijumalilleen.
14. Minä ojennan käteni heitä vastaan ja teen kaikilla heidän asuinpaikoillaan maan autiommaksi ja hävitetymmäksi kuin on Riblan erämaa. He tulevat tietämään, että minä olen Herra.”
____________________________________
Hb 4:1-16
4. LUKU
Jumalan kansan rauhatauko
1. Koska siis lupaus päästä hänen lepotaukoonsa* vielä pysyy varmana, varokaamme, ettei vain kenenkään teistä havaittaisi jääneen sitä vaille.
2. Onhan hyvä sanoma julistettu meille niin kuin heillekin. Heidän kuulemansa sana ei heitä kuitenkaan hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka kuulivat.
3. Me uskoon tulleet taas pääsemme lepotaukoon. Onhan hän sanonut: “Niin minä vannoin vihassani: ‘He eivät pääse minun lepotaukooni*’, – vaikka hänen tekonsa olivat olleet valmiina maailman luomisesta asti.
4. Hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä: “Jumala taukosi* seitsemänneksi päiväksi kaikista teoistaan.”
5. Tässä taas: “He eivät pääse minun lepotaukooni.”
6. Joidenkin siihen pääseminen siis pysyy varmana, mutta ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen epäuskoisen tottelemattomuutensa vuoksi.
7. Siksi Jumala asetti jälleen päivämäärän, “tämän päivän”. Kuten jo on mainittu, Hän sanoi paljoa myöhemmin Daavidin kautta: “Jos te tänään kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne.”
8. Jos Joosua olisi saattanut heidät lepotaukoon, hän ei puhuisi toisesta sen jälkeisestä päivästä.
9. Jumalan kansalle on sapattitauko* siis varmasti tuleva.
10. Joka näet on päässyt hänen lepotaukoonsa, on saanut teoistaan lepotauon hänkin, kuten Jumala omistaan*.
11. Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepotaukoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä.
Sanan miekka
12. Jumalan sana on elävä ja voimallinen, terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se tunkee läpi, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet, ollen sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija.
13. Mikään luotu ei ole Jumalalle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua Hänen silmiensä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.
14. Kun meillä siis on suuri Ylimmäinen Pappi, läpi taivaiden kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
15. Meidän Ylimmäinen Pappimme ei näet ole säälimätön meidän heikkouksiemme suhteen, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavalla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
Armon valtaistuin
16. Käykäämme sen tähden uskalluksella armon valtaistuimen* eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.
____________________________________
Ps 104:24-35
24. Kuinka moninaisia ovatkaan sinun tekosi, Herra! Sinä olet tehnyt ne kaikki viisaasti, maa on täynnä sinun luotujasi.
25. Merikin, suuri ja aava: siinä vilisee lukemattomia laumoja pieniä ja suuria eläimiä.
26. Siellä kulkevat laivat, siellä leviatan*, jonka sinä olet luonut siinä telmimään.
27. Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit niille ruuan ajallaan.
28. Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne tulevat ravituiksi hyvyydellä.
29. Sinä peität kasvosi, ja ne pelästyvät. Kun sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja tulevat jälleen maaksi.
30. Sinä lähetät Henkesi, ja ne tulevat luoduiksi. Sinä uudistat maan muodon.
31. Pysyköön Herran kunnia ainiaan. Saakoon Herra iloita teoistaan!
32. Hän tähyilee maata, ja se vapisee, hän koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
33. Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, veisaan Jumalani kiitosta niin kauan kuin elän.
34. Olkoot minun tutkisteluni hänelle otollisia! Minä iloitsen Herrassa.
35. Hävitkööt syntiset maasta, tulkoon loppu jumalattomista! Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
____________________________________
Snl 26:27
27. Joka toiselle kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa, ja joka kiveä vierittää, hänen päälleen se takaisin vyörähtää.