RAAMATTU LÄPI VUODESSA
joulukuu 7
____________________________________
Hoos 6:1-9:17
6. LUKU
Kääntykää Herran puoleen
1. Tulkaa, kääntykäämme Herran puoleen, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät.
2. Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän herättää meidät, ja me saamme elää hänen edessään.
3. Tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.
Israelin uskottomuus
4. Mitä olisi minun tehtävä sinulle, Efraim, mitä sinulle, Juuda, kun teidän rakkautenne on kuin aamun pilvi, kuin varhain haihtuva kaste?
5. Siksi minä olen antanut heille iskuja profeettojen kautta, olen surmannut heitä suuni sanoilla. Sinun tuomiosi nousevat kuin aamun valo.
6. Laupeutta minä haluan enkä uhria, ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja.
7. Mutta he ovat ihmisten tavalla rikkoneet liiton: he ovat olleet siinä minulle uskottomia.
8. Gilead on pahantekijäin kaupunki, täynnä veren jälkiä.
9. Pappien joukko on kuin väijyvät rosvot: he murhaavat Sikemin tiellä, tekevät ilkitöitä.
10. Israelin heimon keskuudessa minä olen nähnyt kauhistavia tekoja: siellä on Efraimin haureus, Israel on saastuttanut itsensä.
11. Myös sinun varallesi, Juuda, on säädetty elonkorjuu, kun minä palautan kansani poisviedyt*.
7. LUKU
Efraimin ja Samarian rikokset
1. Kun minä parannan Israelia, silloin tulevat julki Efraimin rikokset ja Samarian pahuudet: he harjoittavat petosta, varas tunkeutuu sisään, ja rosvojoukko ryöstää ulkona.
2. He eivät ajattele sydämessään, että minä muistan kaiken heidän pahuutensa. Nyt heidän tekonsa piirittävät heitä, ne ovat tulleet minun kasvojeni eteen.
3. He ilahuttavat pahuudellaan kuningasta ja valheillaan ruhtinaita.
4. He ovat kaikki avionrikkojia, kuin leipojan sytyttämä uuni: hän jättää tulen kohentamatta taikinan sotkemisesta sen happanemiseen asti.
5. Kuninkaamme juhlapäivänä ovat ruhtinaat sairaina viinin hehkusta. Hän lyö kättä pilkkaajien kanssa.
6. He ovat juonillaan saattaneet sydämensä kuumaksi kuin uuni: koko yön heidän leipojansa nukkuu, aamulla se palaa kuin liekitsevä tuli.
7. He ovat kaikki kuumia kuin uuni, he syövät tuomarinsa: kaikki heidän kuninkaansa ovat kaatuneet, eikä yksikään heistä ole huutanut minua avuksi.
8. Efraim sekaantuu kansojen joukkoon. Efraim on tullut kuin leiväksi, jota ei ole käännetty.
9. Muukalaiset syövät sen voiman, mutta se ei sitä ymmärrä. Sen ihmisten hiuksetkin ovat jo harmaantuneet, mutta he eivät ymmärrä.
10. Israelilaisten ylpeys syyttää heitä vasten kasvoja, eivätkä he käänny Herran, Jumalansa, puoleen, eivät etsi häntä, vaikka kaikki on näin.
11. Efraimista on tullut kuin kyyhkynen, joka on tyhmä ja taitamaton: se kutsuu Egyptiä auttamaan, se menee Assuriin.
12. Juuri kun he ovat menossa, minä levitän verkkoni heidän päälleen ja pudotan heitä alas kuin taivaan lintuja. Minä kuritan heitä, kuten on julistettu sen kansalle.
13. Voi heitä, he ovat menneet minua pakoon! Häviö heille, sillä he ovat minusta luopuneet! Minä tahdoin lunastaa heidät, mutta he puhuivat minua vastaan valheita.
14. He eivät huuda minua avukseen sydämestään, vaan ulvovat vuoteissaan. Jyvien ja viinin tähden he kokoontuvat. Minua vastaan he niskoittelevat.
15. Minä olen heitä kurittanut, olen vahvistanut heidän käsivarsiaan, mutta he hankkivat pahaa minua vastaan.
16. He kääntyvät, mutta eivät korkeutta kohti. He ovat kuin pettävä jousi. Heidän päämiestensä on kaaduttava miekkaan julkeitten puheittensa tähden. He saavat tästä pilkan Egyptin maassa.
8. LUKU
Väärä jumalanpalvelus ja sotajuonet
1. Huulillesi pasuuna! Pyhäkön yllä liikkuu onnettomuuden uhka kuin korppikotka. He ovat rikkoneet minun liittoni, ovat luopuneet minun laistani.
2. Minun puoleeni he huutavat: ”Minun Jumalani!” – ”Me Israel, me tunnemme sinut.”
3. Israel on hylännyt hyvän. Vihollinen sitä vainotkoon.
4. He ovat asettaneet kuninkaita, mutta ei se ole ollut minusta. He ovat asettaneet päällikköjä, mutta minä en ole sitä tunnustanut*. Hopeansa ja kultansa he ovat tehneet epäjumalikseen omaksi tuhokseen.
5. Inhottava on sinun vasikkasi, Samaria. Minun vihani on syttynyt heitä vastaan. Kuinka kauan? He eivät voi päästä rankaisematta.
6. Israelista se on tullut: seppä sen on tehnyt, eikä se ole jumala. Pirstaleiksi on menevä Samarian vasikka.
7. Tuulta he kylvävät, ja myrskyä he leikkaavat. Se ei pääse korrelle, laiho ei tuota jauhoja. Ja minkä se ehkä tuottaa, sen muukalaiset syövät suihinsa.
8. Nielty on Israel. Heitä on nyt kansojen keskuudessa kelvottoman astian arvoisina.
9. Assurissa ovat he käyneet – villiaasi, joka kulkee omia teitään. Efraim ostelee lahjoilla rakastajia.
10. Ostelkoot vain [liittolaisia] kansojen keskuudessa. Minä ne nyt kokoan. He käyvät vähäpätöisiksi ruhtinasten kuninkaan* verojen painosta.
11. Koska Efraim on rakentanut paljon alttareita tehdäkseen syntiä, alttarit ovat tulleetkin sille synniksi.
12. Kirjoitinpa minä sille lakejani vaikka kymmentuhansin, outoina niitä pidetään.
13. Minun uhrilahjoikseni he uhraavat lihaa ja syövät. Ei Herra niihin mielisty. Hän muistaa heidän rikoksensa ja rankaisee heidän syntinsä: Egyptin puoleen he kääntyvät* [apua etsimään].
14. Israel on unohtanut tekijänsä ja rakentanut palatseja, ja Juuda on rakentanut paljon varustettuja kaupunkeja. Mutta minä lähetän tulen sen kaupunkeihin, ja se kuluttaa niiden palatsit.
9. LUKU
Meluisat juhlat murheeksi
1. Älä iloitse, Israel, älä riemuitse kuten muut kansat. Sinä olet haureudessa luopunut Jumalastasi, olet rakastanut huoran palkkoja kaikilla viljan puimatantereilla.
2. Puimatanner ja viinikuurna eivät heitä elätä, rypälemehu pettää heidät.
3. He eivät saa asua Herran maassa. Efraim kääntyy Egyptin puoleen*, ja Assurissa he syövät saastaista.
4. He eivät vuodata viiniä juomauhriksi Herralle, eivätkä heidän teurasuhrinsa hänelle kelpaa. Ne ovat heille kuin murheen leipää: kaikki, jotka sitä syövät, saastuttavat itsensä. Heidän leipänsä tulee heidän omaan nälkäänsä, se ei tule Herran temppeliin.
5. Mitä te teette, kun tulee juhla-aika, Herran juhlapäivä?
6. Heidän on mentävä hävitystä pakoon: Egypti heidät kokoaa, Moof heidät hautaa. Orjantappurat valtaavat heidän hopeiset kalleutensa, ohdakkeita on oleva heidän majoissaan.
7. Rangaistuksen päivät tulevat, maksun päivät saapuvat, Israel saa tuntea sen. Hulluna on oleva profeetta, mieletönnä hengen mies sinun paljojen rikoksiesi ja suuren vihasi tähden.
8. Efraim on Jumalan vartiomies, profeetta. Kuitenkin kaikilla hänen teillään on pyydystäjän paula. Vainoamista on hänen Jumalansa temppelissä.
9. He ovat syvälle vajonneet turmiontekoon kuten Gibean päivinä. Hän muistaa heidän rikoksensa, rankaisee heidän syntinsä.
Israel ennen ja nyt
10. Kuin rypäleet autiomaassa oli Israel, kun minä sen löysin. Kuin varhaishedelmät viikunapuussa sen alkurunsaudessa minä näin teidän isänne. He tulivat Baal-Peoriin, vihkiytyivät häpeäjumalalle ja tulivat kauhistaviksi, kuten tuo heidän rakastettunsa.
11. Kuin pois lentävä lintu häviää Efraimin kunnia: ei ole enää synnyttämistä, ei raskautta, ei sikiämistä.
12. Vaikka he saisivatkin lapsensa isoiksi, minä teen heidät lapsettomiksi, niin ettei ihmisiä jää. Voi heitä itseäänkin, kun minä heistä luovun!
13. Katsoessani Efraimia se on Tyyron tavoin istutettu vehreälle laidunmaalle. Sen täytyy kuitenkin viedä lapsensa surmaajan käsiin.
14. Anna heille, Herra – mitä antaisit? – anna heille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet rinnat.
15. Kaikki heidän pahuutensa on Gilgalissa, sillä siellä minä aloin vihata heitä. Heidän tekojensa pahuuden tähden minä karkotan heidät pois huoneestani. En enää rakasta heitä. Kaikki heidän ruhtinaansa ovat niskureita.
16. Efraim on hakattu maahan, heidän juurensa on kuivettunut: hedelmää he eivät tee. Jos he synnyttävätkin, minä surmaan heidän kohtunsa kalliit hedelmät.
17. Jumalani on hylkäävä heidät, sillä he eivät ole totelleet häntä. He joutuvat kiertelemään kansojen keskuudessa.
____________________________________
3 Joh 1:1-14
Johanneksen kolmas kirje
1. LUKU
Tervehdys Gaiukselle
1. Vanhin rakkaalle Gaiukselle, jota totuudessa rakastan.
2. Rakas ystävä, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, kuten sielusikin menestyy.
3. Minua ilahutti suuresti, kun veljet tulivat ja todistivat totuudestasi, niin kuin vaellatkin totuudessa.
4. Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni vaeltavan totuudessa.
Matkustavien saarnaajien tukeminen
5. Rakas ystävä, sinä toimit uskollisesti kaikessa, mitä teet veljien, vieläpä vieraittenkin hyväksi.
6. He ovat seurakunnan edessä todistaneet rakkaudestasi. Sinä teet hyvin, kun autat heitä eteenpäin heidän matkallaan, kuten Jumalan edessä on arvollista.
7. Hänen nimensä tähden he ovat lähteneet matkalle eivätkä ota mitään pakanoilta.
8. Me olemme velvollisia ottamaan vastaan sellaiset yhdessä auttaaksemme totuutta eteenpäin.
Herrana hallitseva Diotrefes
9. Minä kirjoitin seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka haluaa olla ensimmäinen heidän joukossaan, ei ota meitä vastaan.
10. Siksi minä, jos tulen, nuhtelen häntä siitä, mitä hän tekee, kun pahoilla sanoilla panettelee meitä. Tyytymättä siihenkään, ettei itse ota vastaan veljiä, hän estää niitäkin, jotka tahtovat sen tehdä, ja ajaa heidät pois seurakunnasta.
11. Rakas ystäväni, älä seuraa pahaa, vaan hyvää. Hyvää tekevä on Jumalasta. Pahaa tekevä ei ole tullut tuntemaan Jumalaa.
12. Demetrius on saanut hyvän todistuksen kaikilta, jopa itse totuudelta. Mekin todistamme hänestä samaa, ja sinä tiedät, että todistuksemme on tosi.
13. Minulla olisi sinulle paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tahdo tehdä sitä musteella ja kynällä.
14. Toivon pian näkeväni sinut, ja silloin saamme puhella suullisesti.
15. Rauha sinulle! Ystävät tervehtivät sinua. Tervehdys ystäville, kullekin erikseen.
____________________________________
Ps 126:1-6
126. PSALMI
Kylvö ja korjuu
1. Matkalaulu.
Kun Herra palautti Siionin poisviedyt*, me olimme kuin unta näkevät.
2. Meidän suumme oli naurua täynnä ja kielemme täynnä riemua. Silloin sanottiin kansojen keskuudessa: ”Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan.”
3. Herra on totisesti tehnyt suuria meitä kohtaan. Siitä me iloitsemme.
4. Herra, palauta meidän poisvietymme* kuin sadepurot Negevissä.
5. Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.
6. He menevät itkien, kun vievät kylvösiemenen. He palaavat riemuiten, kun tuovat lyhteensä.
____________________________________
Snl 29:12-14
12. Hallitsija, joka kuuntelee valheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.
13. Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa. Kummankin silmille Herra antaa valon.
14. Kuninkaalla, joka tuomitsee puutetta kärsiviä oikein, on ainiaan vahva valtaistuin.