RAAMATTU LÄPI VUODESSA
kesäkuu 25
____________________________________
2 Kun 8:1 – 9:13
8. LUKU
Suunemilaisen vaimon saama apu
1. Elisa puhui vaimolle, jonka pojan hän oli palauttanut henkiin, ja sanoi: ”Nouse ja lähde, sinä ja sinun perheesi, asumaan muukalaisena, missä vain voit asua, sillä Herra on käskenyt nälänhädän tulla, ja se tulee maahan 7 vuodeksi.”
2. Vaimo nousi ja teki Jumalan miehen sanan mukaan. Hän lähti ja asui perheineen muukalaisena filistealaisten maassa 7 vuotta.
3. Niiden 7 vuoden kuluttua vaimo palasi filistealaisten maasta ja tuli anomaan kuninkaalta taloaan ja peltoaan.
4. Kuningas oli puhuttelemassa Geehasia, Jumalan miehen palvelijaa, ja sanoi: ”Kerro minulle kaikki ne suuret teot, mitkä Elisa on tehnyt.”
5. Juuri kun hän kertoi kuninkaalle, kuinka Elisa oli palauttanut kuolleen henkiin, vaimo, jonka pojan hän oli palauttanut henkiin, tuli anomaan kuninkaalta taloaan ja peltoaan. Silloin Geehasi sanoi: ”Herrani, kuningas, tämä on se vaimo, ja tämä on se poika, jonka Elisa palautti henkiin.”
6. Kuningas kyseli vaimolta, ja tämä kertoi sen hänelle. Niin kuningas antoi hänen mukaansa erään hovimiehen ja sanoi: ”Toimita tälle takaisin kaikki, mikä on hänen omaansa, ja lisäksi kaikki pellon sadot siitä päivästä alkaen, jona hän jätti maan, tähän asti.”
Hasael murhaa Benhadadin
7. Elisa tuli Damaskoon. Aramin kuningas Benhadad oli sairaana. Kun hänelle ilmoitettiin: ”Jumalan mies on tullut tänne”,
8. kuningas sanoi Hasaelille: ”Ota mukaasi lahja, mene Jumalan miestä vastaan ja kysy hänen kauttaan Herralta: ’Toivunko minä tästä taudista?'”
9. Hasael lähti tapaamaan Elisaa ja otti mukaansa lahjaksi kaikkea, mitä Damaskossa oli parasta, 40 kamelinkuormaa. Hän tuli, astui Elisan eteen ja sanoi: ”Poikasi Benhadad, Aramin kuningas, lähetti minut sinun luoksesi ja käski kysyä: ’Toivunko minä tästä taudista?'”
10. Elisa sanoi: ”Mene ja sano hänelle: ’Toivut.’ Mutta Herra on ilmoittanut minulle, että hänen on kuoltava.”
11. Hän tuijotti eteensä kauan ja liikahtamatta. Sitten Jumalan mies alkoi itkeä.
12. Niin Hasael kysyi: ”Minkä tähden herrani itkee?” Hän vastasi: ”Sen tähden, että minä tiedän, kuinka paljon pahaa sinä olet tekevä israelilaisille. Sinä sytytät tuleen heidän varustettuja kaupunkejaan, sinä surmaat miekalla heidän valiomiehiään, murskaat heidän pieniä lapsiaan ja halkaiset heidän raskaita vaimojaan.”
13. Hasael sanoi: ”Mikä on palvelijasi, tällainen koira, tekemään näitä suuria asioita?” Elisa vastasi: ”Herra on ilmoittanut minulle, että sinusta on tuleva Aramin kuningas.”
14. Niin Hasael lähti Elisan luota. Kun hän tuli herransa luo, tämä kysyi häneltä: ”Mitä Elisa sanoi sinulle?” Hän vastasi: ”Hän sanoi minulle, että sinä toivut.”
15. Mutta seuraavana päivänä Hasael otti peitteen, kastoi sen veteen ja levitti sen hänen kasvoilleen, ja niin hän kuoli. Hasael tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Jooram Juudan kuninkaana (848-841 eKr.)
16. Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, hallituksen 5. vuotena tuli Jooram, Juudan kuninkaan Joosafatin poika, kuninkaaksi.
17. Hän oli 32 vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa 8 vuotta.
18. Hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, kuten Ahabin suku oli tehnyt. Hänellä oli puolisona Ahabin tytär, ja hänen sukunsa tavoin hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
19. Palvelijansa Daavidin tähden Herra ei kuitenkaan tahtonut tuhota Juudaa, koska oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojilleen lampun ainiaaksi.
20. Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan alaisuudesta ja asettivat itselleen kuninkaan.
21. Silloin Jooram lähti Saairiin kaikkine sotavaunuineen. Hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet ja sotavaunujen päälliköt. Mutta väki pakeni majoilleen.
22. Edomilaiset luopuivat Juudan vallan alaisuudesta, ja niin on tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui myös Libna.
23. Mitä muuta on kerrottavaa Jooramista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
24. Jooram meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
Ahasja Juudan kuninkaana (841 eKr.)
25. Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, 12. hallitusvuotena Ahasja, Juudan kuninkaan Jooramin poika, tuli kuninkaaksi.
26. Ahasja oli 22 vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa vuoden. Hänen äitinsä oli nimeltään Atalja, Israelin kuninkaan Omrin tytär*.
27. Ahasja vaelsi Ahabin suvun tietä ja tämän suvun tapaan teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, sillä hän oli äitinsä puolelta Ahabin sukua.
28. Hän lähti Jooramin, Ahabin pojan, kanssa sotimaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan Gileadin Raamotiin. Sodassa aramilaiset haavoittivat Jooramia.
29. Niin kuningas Jooram palasi Jisreeliin parantuakseen siellä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen Raamotissa hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ahasja, Jooramin poika, Juudan kuningas, tuli Jisreeliin katsomaan Jooramia, Ahabin poikaa, koska tämä oli sairas.
9. LUKU
Jeehu Israelin kuninkaana (841-814 eKr.)
1. Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: ”Vyötä kupeesi, ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
2. Tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika. Mene sisään, pyydä häntä nousemaan toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
3. Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: ’Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi’. Avaa sitten ovi ja pakene viivyttelemättä.”
4. Tämä nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Raamotiin.
5. Kun hän tuli sinne, sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: ”Minulla on asiaa sinulle, päällikkö.” Jeehu kysyi: ”Kenelle meistä kaikista?” Hän vastasi: ”Sinulle itsellesi, päällikkö.”
6. Tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen. Profeetan palvelija vuodatti öljyä Jeehun päähän ja sanoi hänelle: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: ’Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
7. Sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun. Sillä minä rankaisen Iisebelille palvelijaini, profeettain, veren ja kaikkien Herran palvelijain veren.
8. Koko Ahabin suku on tuhoutuva. Minä hävitän Israelista kaikki Ahabin miespuoliset jälkeläiset
9. ja teen Ahabin suvulle saman kuin Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman kuin Baesan, Ahian pojan, suvulle.
10. Koirat syövät Iisebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä’.” Sitten nuorukainen avasi oven ja pakeni.
11. Kun Jeehu tuli ulos herransa palvelijain luo, häneltä kysyttiin: ”Onko kaikki hyvin? Miksi tuo houkka kävi sinun luonasi?” Hän vastasi: ”Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa.”
12. Mutta he sanoivat: ”Valhetta! Sano meille totuus.” Hän vastasi: ”Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: ’Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi’.”
13. Silloin he ottivat kiiruusti kukin viittansa ja panivat ne hänen alleen paljaille portaille. He puhalsivat pasuunaan ja huusivat: ”Jeehu on tullut kuninkaaksi.”
____________________________________
Apt 16:16-40
16. Mennessämme rukouspaikkaan meitä vastaan tuli palvelijatar, jossa oli tietäjähenki, ja joka ennustamisellaan tuotti paljon tuloja isännilleen.
17. Hän seurasi Paavalia ja meitä huutaen: ”Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien.”
18. Hän teki tätä useana päivänä, ja se vaivasi Paavalia. Tämä kääntyi ja sanoi hengelle: ”Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinua lähtemään hänestä.” Se lähti sillä hetkellä.
19. Kun hänen isäntänsä havaitsivat, ettei heillä enää ollut toivoa tuloista, he ottivat Paavalin ja Silaan kiinni ja veivät heidät torille viranomaisten eteen.
20. Hallitusmiesten eteen tultuaan he sanoivat: ”Nämä miehet häiritsevät kaupunkimme rauhaa. He ovat juutalaisia
21. ja opettavat tapoja, joita meidän roomalaisten ei ole lupa omaksua eikä noudattaa.”
22. Kansakin nousi heitä vastaan. Hallitusmiehet revittivät heiltä vaatteet ja käskivät ruoskia heitä raipoilla.
23. Kun heitä oli perin pohjin piesty, heidät teljettiin vankilaan. Vanginvartija sai käskyn vartioida heitä tarkoin.
Paavali ja Silas vankilassa
24. Saamansa käskyn saatuaan vartija sulki heidät sisimpään koppiin ja pani heidät jalkapuuhun.
25. Keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja veisasivat ylistystä Jumalalle. Vangit kuuntelivat heitä.
26. Yhtäkkiä tapahtui raju maanjäristys. Vankilan perustukset järkkyivät, kaikki ovet aukenivat, ja kaikkien kahleet irtosivat.
27. Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovet auenneina, hän veti miekkansa ja aikoi surmata itsensä luullen vankien karanneen.
28. Silloin Paavali huusi kovalla äänellä: ”Älä tee itsellesi mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä.”
29. Vartija pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen.
30. Hän vei heidät ulos ja sanoi: ”Herrat, mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?”
31. He sanoivat: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi.”
32. He puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja kaikille hänen kodissaan oleville.
33. Samalla yön hetkellä vartija otti heidät hoiviinsa ja pesi heidän haavansa. Hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
34. Hän vei heidät asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä olivat tulleet Jumalaan uskoviksi.
Lähtö Filippistä
35. Päivän tultua hallitusmiehet lähettivät oikeudenpalvelijoita sanomaan: ”Päästä ne miehet vapaiksi.”
36. Vanginvartija ilmoitti Paavalille: ”Hallitusmiehet ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä vapaiksi. Lähtekää siis nyt ulos ja menkää rauhassa.”
37. Mutta Paavali sanoi heille: ”He ovat julkisesti, vieläpä ilman tuomiota, ruoskittaneet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja heittäneet meidät vankeuteen. Nytkö he ajaisivat meidät salaa täältä pois. Ei, tulkoot itse viemään meidät ulos.”
38. Oikeudenpalvelijat kertoivat nämä sanat hallitusmiehille. Nämä pelästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia.
39. He tulivat ja heitä suostutellen veivät heidät ulos, pyytäen heitä lähtemään kaupungista.
40. Vankilasta lähdettyään he menivät Lyydian luo. Tavattuaan veljiä ja rohkaistuaan heitä he lähtivät kaupungista.
____________________________________
Ps 143:1-12
143. PSALMI
Avunpyyntö hädässä
1. Daavidin psalmi.
Herra, kuule minun rukoukseni, ota korviisi anomiseni. Vastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurskaudessasi.
2. Älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä kukaan ei ole vanhurskas sinun edessäsi.
3. Vihollinen vainoaa henkeäni, hän on ruhjonut elämäni maahan ja pannut minut pimeään kuin ammoin kuolleet.
4. Voimani ovat lopussa, sydäntäni kouristaa rinnassani.
5. Minä muistelen muinaisia päiviä, tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen kättesi tekoja.
6. Sinun puoleesi minä ojennan käteni. Kuin janoinen maa, niin minun sieluni ikävöi sinua. Sela.
7. Vastaa minulle pian, Herra, minun henkeni nääntyy. Älä peitä minulta kasvojasi, etten tulisi hautaan vaipuvien kaltaiseksi.
8. Suo minun varhain kuulla sinun armostasi, sillä sinuun minä turvaan. Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä, sillä sinun puoleesi minä ylennän sieluni.
9. Pelasta minut vihollisistani, Herra. Sinun luoksesi minä pyrin suojaan.
10. Opeta minua tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata.
11. Herra, virvoita minua nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta sieluni ahdistuksesta.
12. Tuhoa minun viholliseni armosi tähden ja hävitä kaikki, jotka minua ahdistavat, sillä minä olen sinun palvelijasi.
____________________________________
Snl 17:26
26. Paha on sekin, että syytöntä sakotetaan. Kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.