RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 14
____________________________________
Hes 29:1-30:26
29. LUKU
Egyptin tuomio
1. Oli kymmenes vuosi, kymmenes kuu ja sen kahdestoista päivä, ja minulle tuli tämä Herran sana:
2. ”Ihmislapsi, käännä kasvosi faraota, Egyptin kuningasta kohti ja ennusta häntä ja koko Egyptiä vastaan.
3. Puhu ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: ”Minä käyn sinun kimppuusi, farao, Egyptin kuningas, sinä suuri krokodiili, joka makaat virtojesi keskellä ja sanot: ’Virtani* on minun, ja minä olen sen itselleni tehnyt.’
4. Minä panen koukut sinun leukoihisi, tartutan virtojesi kalat sinun suomuihisi ja nostan sinut ylös virtojesi keskeltä sekä kaikki virtojesi kalat, jotka ovat suomuihisi tarttuneet.
5. Minä viskaan erämaahan sinut ja kaikki virtojesi kalat. Sinä putoat kedolle, eikä sinua korjata, ei koota. Metsän pedoille ja taivaan linnuille minä annan sinut ruuaksi.
6. Kaikki Egyptin asukkaat tulevat tietämään, että minä olen Herra. He ovat ruokosauva Israelin heimolle:
7. Kun he kädellä tarttuvat sinuun, sinä säryt ja lävistät heiltä kaikki olkapäät. Kun he nojaavat sinuun, sinä murrut ja jäykistät heiltä kaikki lanteet.”
8. Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: ”Minä tuon sinun kimppuusi miekan ja hävitän sinusta ihmiset ja eläimet.
9. Egyptin maa tulee autioksi ja raunioksi. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra. Hän on sanonut: ’Niilivirta on minun, ja minä olen sen tehnyt.’
10. Sen tähden minä käyn sinun ja sinun virtojesi kimppuun ja teen Egyptin maan raunioiksi, kuivaksi ja autioksi Migdolista Seveneen ja Kuusin rajaan saakka*.
11. Ei käy siellä ihmisjalka, ei käy siellä eläimen jalka, eikä siellä asuta 40 vuoteen.
12. Autioksi minä teen Egyptin maan autioiksi tehtyjen maitten joukossa, ja sen kaupunkeja tulee olemaan autioina raunioiksi pantujen kaupunkien joukossa neljäkymmentä vuotta. Minä hajotan egyptiläisiä kansojen keskuuteen, sirotan heitä muihin maihin.”
13. Näin sanoo Herra, Herra: ”Neljänkymmenen vuoden kuluttua minä kokoan egyptiläisiä kansoista, joiden sekaan heitä oli hajotettu.
14. Minä palautan Egyptin poisviedyt ja tuon heidät takaisin Patroksen maahan, synnyinmaahansa. Siellä he tulevat olemaan vähäpätöisenä valtakuntana.
15. He tulevat olemaan vähäpätöisin valtakunnista, eivätkä enää kohoa kansakuntien valtiaiksi. Minä vähennän heitä niin, että he eivät enää vallitse kansoja.
16. He eivät myöskään enää kelpaa turvaksi Israelin heimolle: He saattavat muistoon Israelin syntivelan, jos se kääntyy heitä seuraamaan. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra.”
Nebukadnessar valloittaa Egyptin
17. Oli kahdeskymmenes seitsemäs vuosi, ensimmäinen kuukausi ja sen ensimmäinen päivä. Minulle tuli silloin tämä Herran sana:
18. ”Ihmislapsi, Baabelin kuningas Nebukadnessar on teettänyt sotajoukoillaan raskasta työtä Tyyroa vastaan: Kaikki päät ovat käyneet kaljuiksi ja kaikki olkapäät hankautuneet verille. Mutta palkkaa ei Tyyrosta ole tullut hänelle ja hänen sotajoukoilleen sitä vastaan tekemästään työstä.
19. Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä annan Baabelin kuninkaalle Nebukadnessarille Egyptin maan. Hän vie sen tavaran paljouden, saa sen saaliit, ryöstää sen rikkaudet: Se on oleva hänen sotajoukkojensa palkka.
20. Palkaksi, jonka toivossa hän on työtä tehnyt, minä annan hänelle Egyptin maan. Minun hyväkseni he näet ovat sitä tehneet, sanoo Herra, Herra.
21. Sinä päivänä minä annan puhjeta Israelin heimolle sarven*, ja sinulle minä annan voiman avata suusi heidän keskellään. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”
30. LUKU
Nebukadnessar Egyptissä (n. 568 eKr.)
1. Minulle tuli tämä Herran sana:
2. ”Ihmislapsi, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Valittakaa: ’Voi sitä päivää!’
3. Sillä lähellä on päivä, lähellä Herran päivä. Se on pilvinen päivä, vieraiden kansojen aika.
4. Miekka yllättää Egyptin, ja Kuusilla on tuska, kun surmattuja kaatuu Egyptissä, kun siltä otetaan pois tavarain paljous ja revitään sen perustuksia.
5. Kuus, Puut ja Luud, kaikki sekakansa, Kuub ja liittoutuneen maan miehet kaatuvat heidän kanssaan miekkaan.
6. Näin sanoo Herra: Egyptin tuet kaatuvat, ja sen ylpeä uhma alenee. Migdolista Seveneen he kaatuvat miekkaan, sanoo Herra, Herra.
7. Autioiksi he joutuvat autioiksi tehtyjen maitten joukossa, ja heidän kaupunkejaan tulee olemaan raunioiksi pantujen kaupunkien joukossa.
8. He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä sytytän Egyptin tuleen ja kaikki sen auttajat sortuvat.
9. Sinä päivänä minun luotani lähtee laivoilla lähettiläitä pelästyttämään levossa elävää Kuusia, ja heille tulee tuska kuten Egyptin päivänä. Huomaa: Se tulee.
10. Näin sanoo Herra, Herra: Minä teen lopun Egyptin meluavista joukoista Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin kädellä.
11. Hän ja hänen väkensä hänen kanssaan, julmimmat kansoista, tuodaan hävittämään maata. He paljastavat miekkansa Egyptiä vastaan ja täyttävät maan surmatuilla.
12. Minä panen virrat kuiville, myyn maan pahojen käsiin ja muukalaisten kädellä teen autioksi maata ja kaikkea, mitä siinä on. Minä, Herra, olen puhunut.
13. Näin sanoo Herra, Herra: Minä tuhoan kivijumalat ja lopetan epäjumalat Noofista ja ruhtinaat Egyptistä: niitä ei ole enää oleva. Minä saatan Egyptin maan pelon valtaan.
14. Minä teen Patroksen autioksi, sytytän Sooanin tuleen ja panen toimeen tuomiot Moossa.
15. Minä vuodatan kiivauteni Siiniin, Egyptin linnoitukseen, hävitän Noon meluavat joukot
16. ja sytytän Egyptin tuleen. Siin kierii tuskassa, Noo valloitetaan, ja Noofilla on ahdistuksen päivät*.
17. Aavenin ja Piibesetin nuorukaiset kaatuvat miekkaan, ja he itse joutuvat vankeuteen.
18. Tehafneheessa (Tahpanheessa) päivä pimenee, kun minä siellä särjen Egyptin ikeen, ja siinä saa lopun sen ylpeä uhma. Sen itsensä peittää pilvi, ja sen tyttäret joutuvat vankeuteen.
19. Niin minä panen tuomiot toimeen Egyptissä, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”
20. Oli yhdestoista vuosi, ensimmäinen kuukausi ja sen seitsemäs päivä, kun minulle tuli tämä Herran sana:
21. ”Ihmislapsi, minä olen murskannut faraon, Egyptin kuninkaan, käsivarren, eikä sitä sidota, ei parannella, ei panna kääreeseen, jotta se sidottuna vahvistuisi tarttuakseen miekkaan.
22. Sen tähden näin sanoo Herra, Herra: Minä käyn faraon, Egyptin kuninkaan, kimppuun ja murskaan häneltä käsivarret, sekä voimakkaan että murskatun käden, ja pudotan miekan hänen kädestään*.
23. Minä hajotan egyptiläisiä kansojen keskuuteen ja sirotan heitä muihin maihin.
24. Baabelin kuninkaan käsivarret minä vahvistan ja annan miekkani hänen käteensä. Mutta faraolta minä murskaan käsivarret, ja tämä voihkii hänen edessään, kuten kaadettu voihkii.
25. Minä vahvistan Baabelin kuninkaan käsivarret, mutta faraon käsivarret vaipuvat alas. He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä annan miekkani Baabelin kuninkaan käteen, että hän ojentaisi sen Egyptin maata vastaan.
26. Minä hajotan egyptiläisiä kansojen keskuuteen ja sirotan heitä muihin maihin. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”
____________________________________
Hb 11:32-12:13
32. Mitä minä vielä sanoisin? Minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista, Samuelista ja profeetoista,
33. jotka uskon kautta kukistivat valtioita, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupausten toteutumista, tukkivat leijonien kitoja,
34. sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi taistelussa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukkoja.
35. On ollut vaimoja, jotka ovat kuolleista heräämisen* kautta saaneet kuolleensa elävinä takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään, torjuen heille tarjotun vapautuksen, että saisivat paremman ylösnousemuksen.
36. Monet taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta.
37. Heitä on kivitetty, sahattu poikki*, miekalla surmattu. He joutuivat kuljeksimaan lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutetta kärsivinä, ahdistettuina, pahoinpideltyinä,
38. ollen liian hyviä tälle maailmalle. He harhailivat erämaissa, vuorilla, luolissa ja maakuopissa.
Uudessa liitossa parempaa
39. Vaikka nämä kaikki olivat uskon kautta saaneet todistuksen, he eivät kuitenkaan saaneet, mitä oli luvattu.
40. Jumala oli näet varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.
12. LUKU
Kestävyys kilvoituksessa
1. Kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka meidät niin helposti kietoo. Juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa
2. silmät luotuina Jeesukseen, uskon alkajaan ja täyttäjään, joka hänelle tarjona olleen ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseään kohtaan, ettette uupuisi ja menettäisi toivoanne.
Kuritus ja pyhitys
4. Te ette ole vielä verille asti tehneet vastarintaa taistelussa syntiä vastaan
5. ja olette unohtaneet kehotuksen, joka puhuu teille kuin lapsille: Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta äläkä menetä toivoasi, kun hän nuhtelee sinua.
6. Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa.
7. Teidän kärsimyksenne on kasvatusta. Jumala kohtelee teitä kuin lapsia. Kuka näet on lapsi, jota isä ei kurita?
8. Jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat tulleet osallisiksi, te olette äpäriä ettekä [aviossa syntyneitä] lapsia.
9. Ja vielä: maalliset isämme olivat meillä kurittajina, ja me kavahdimme heitä. Emmekö paljoa ennemmin olisi alamaisia henkien Isälle* ja eläisi?
10. Nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten oman ymmärryksensä mukaan. Tämä taas kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
11. Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa tunnu olevan iloksi vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa hedelmänään vanhurskauden rauhan niille, joita siten on harjoitettu.
12. Sen tähden: ”Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne”
13. ja ”tehkää polut suoriksi jaloillenne”, ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.
____________________________________
Ps 112:1-10
112. PSALMI
Herran pelon tuomat siunaukset
1. Halleluja! Autuas se mies, joka pelkää Herraa ja jolla on suuri halu noudattaa hänen käskyjään!
2. Hänen jälkeläisistään tulee maan mahtavia, ja polvi polvelta oikeamieliset saavat siunauksen.
3. Varallisuus ja rikkaus on hänen talossaan, ja hänen vanhurskautensa pysyy ainiaan.
4. Oikeamielisille koittaa pimeydessä valo, armollinen, laupias ja vanhurskas.
5. Hyvin käy sen miehen, joka on laupias ja antaa lainaksi, joka hoitaa asiansa oikeuden mukaan.
6. Hän ei ikinä horju. Vanhurskas säilyy ainaisessa muistossa.
7. Ei hän pelkää pahaa viestiä, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan.
8. Hänen sydämensä on luja ja peloton, kunnes hän iloiten näkee ahdistajilleen käyneen, kuten hän oli toivonut.
9. Hän on runsaskätinen, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy ainiaan, hänen sarvensa *. kohoaa kunniassa.
10. Jumalaton näkee sen ja närkästyy, hän kiristelee hampaitaan ja pakahtuu. Jumalattomien halut raukeavat tyhjiin.
____________________________________
Snl 27:17
17. Rauta hioo rautaa, ja ihminen toistaan hioo.