RAAMATTU LÄPI VUODESSA
syyskuu 14
____________________________________
Js 15:1-18:7
15. LUKU
Mooabin hävitys
1. Ennustus Mooabista. Hävityksen yönä tuhoutuu Aar-Mooab. Tuhon yönä hävitetään Kiir-Mooab.
2. Bait ja Diibon nousevat uhrikukkuloille itkemään, Nebolla ja Meedebassa Mooab valittaa. Kaikki päät on keritty paljaiksi, kaikki parrat on ajeltu.
3. Kaduilla he kääriytyvät säkkeihin, katoilla ja toreilla kaikki valittavat, menehtyvät itkuun.
4. Hesbon ja Elale huutavat. Jahaaseen asti kuuluu niiden parku. Siksi Mooabin varustetut miehet vaikeroivat, sen sielu vapisee.
5. Sydämeni huutaa Mooabin tähden. Sen pakolaisia on Sooariin ja Eglat-Selisijjaan asti. Luuhitin solatietä he nousevat itkien, Hooronaimin tiellä he puhkeavat parkuun hävityksen tähden.
6. Nimrimin vedet ehtyvät erämaaksi, heinä kuivuu, ruoho lakastuu, vihantaa ei ole.
7. Sen tähden he kantavat hankkimansa säästön ja tallettamansa tavaran Aravimin puron yli.
8. Parku kiertää Mooabin rajoja, valitus kuuluu Eglaimiin asti, valitus Beer-Eelimiin saakka.
9. Diimonin vedet ovat verta täynnä, ja vielä muutakin minä tuotan Diimonille: Leijonan Mooabin pelastettujen ja maahan jääneitten kimppuun.
16. LUKU
Sanoma Mooabille jatkuu
1. ”Lähettäkää maan hallitsijalle tulevat lampaat Selasta erämaan kautta tytär Siionin vuorelle.”
2. Kuin pakenevat linnut, säikytetty pesue, ovat Mooabin tyttäret Arnonin kahlauspaikoilla.
3. ”Anna neuvo, käy välittämään, tee varjosi yön kaltaiseksi keskellä päivää, kätke karkotetut, älä ilmaise pakenevia.
4. Salli minun karkotettujeni asua luonasi. Mooab, ole heille suojana* hävittäjää vastaan. Sortajalle tulee loppu, hävitys lakkaa, ja polkija on maasta poissa.
5. Valtaistuin vahvistetaan laupeudella, ja Daavidin majassa istuu vakaasti tuomari, joka harrastaa oikeutta ja ahkeroi vanhurskautta.”
6. ”Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilystä, tuon ylen korskean, sen kopeilusta, pöyhkeilystä ja vihasta, sen vääristä puheista.”
7. Sen tähden Mooab valittaa Mooabille, he kaikki valittavat. Kiir-Haresetin rypälekakkuja te huokailette peräti murtuneina.
8. Hesbonin viinitarhat ovat kuihtuneet, Sibman viiniköynnökset. Niiden jalot rypäleet kaatoivat kansojen valtiaita. Ne ulottuivat Jaeseriin asti, harhailivat halki erämaan, niiden vesat levisivät, menivät yli meren.
9. Sen tähden minä itken Jaeserin kanssa, itken Sibman viiniköynnöksiä, kastelen kyyneleilläni sinua, Hesbon, ja sinua, Elale, sillä hedelmän- ja viininkorjuun keskeen on kajahtanut sotahuuto.
10. Ilo ja riemu on tauonnut puutarhasta, viinitarhoissa ei riemuita, ei remahdella. Viiniä ei poljeta viinikuurnissa. ”Minä olen vaientanut ilohuudon.”
11. Siksi sisimpäni väräjää Mooabin tähden kuin kitara, sydämeni väräjää Kiir-Hereksen tähden.
12. Vaikka Mooab kuinkakin astuisi uhrikukkulalle, sillä itseään uuvuttaisi ja menisi pyhäkköönsä rukoilemaan, ei se sitä auta.
13. Tämä on sana, jonka Herra aiemmin puhui Mooabille.
14. Mutta nyt Herra sanoo: Ennen kuin kolme vuotta on kulunut, kolme palkkalaisen vuotta, Mooabin kunnia painuu halvaksi, sen suuret laumat, ja jäännöksenä on oleva vähäpätöisiä rippeitä.
17. LUKU
Ennustus Aramia ja Israelia vastaan
1. Ennustus Damaskosta. Damaskos ei enää ole kaupunki, siitä on tullut rauniokasoja.
2. Autioiksi jäävät Aroerin kaupungit, karjalaumojen haltuun. Ne lepäävät siellä kenenkään pelottelematta.
3. Efraimilta menee suojavarustus, Damaskolta kuninkuus ja Aramista jäännöskin: niiden käy kuten israelilaisten kunnian, sanoo Herra Sebaot.
4. Sinä päivänä Jaakobin kunnia köyhtyy, ja hänen ruumiinsa lihavuus laihtuu.
5. Siinä käy kuten leikkaajan kouraistessa viljaa ja hänen kätensä leikatessa tähkäpäitä, käy kuten tähkäpäitä poimittaessa Refaimin tasangolla.
6. Siinä jää jälkikorjuuseen se, mitä jää öljypuuta karistettaessa: pari kolme marjaa korkealle latvaan, neljä viisi hedelmäpuun oksiin, sanoo Herra, Israelin Jumala.
Katse Israelin Pyhään
7. Sinä päivänä ihminen katsoo Luojansa puoleen, ja hänen silmänsä katsovat Israelin Pyhään.
8. Hän ei luo katsettaan alttareihin, omien kättensä tekemiin. Hän ei katso niihin, mitä hänen sormensa ovat tehneet, ei asera-paaluihin, ei auringonpatsaisiin.
9. Sinä päivänä hänen linnakaupunkinsa ovat kuin autiopaikat metsissä ja kukkuloilla, jotka jätettiin autioiksi israelilaisten tullessa, ja maa muuttuu erämaaksi.
10. Sinä unohdit pelastuksesi Jumalan etkä muistanut suojakalliotasi. Siksi sinä istutat ihania istutuksia ja kylvät viiniköynnöksiä vieraille jumalille.
11. Istuttamispäivänä sinä kyllä saat ne kasvamaan, ja aamulla saat kylvösi kukoistamaan, mutta poissa on sato sairauden päivänä, ja parantumaton on kipu.
12. Voi paljojen kansojen pauhua. Ne pauhaavat kuin meri ja kohisevat kuin kansakunnat, kuten valtavat vedet kohisevat!
13. Kansakunnat kohisevat niin kuin suuret vedet kohisevat, mutta hän nuhtelee niitä, ja ne pakenevat kauas. Ne karkotetaan kuten akanat tuulessa vuorilla, kuin lentävät lehdet rajuilmassa.
14. Illalla on oleva kauhu, aamun tullen ei heitä enää ole. Tämä on riistäjiemme osa, ryöstäjiemme arpa.
18. LUKU
Herran sana Kuusin lähettiläille
1. Voi siipien surinan maata, joka on Kuusin* jokien tuolla puolen.
2. Se lähettää viestinviejiä virralle, ruokoveneissä vesiä myöten! Te nopeat lähetit, menkää vartevan ja kiiltäväihoisen kansan luo, lähellä ja kaukana pelätyn kansan luo, väkevän sortajakansan luo, jonka maata joet halkovat.
3. Kaikki te maanpiirin asukkaat, te maan päällä asuvat, katsokaa, milloin viiri nostetaan vuorille, ja kuunnelkaa, kun pasuunaan puhalletaan.
4. Näin on Herra minulle sanonut: ”Minä pysyn hiljaa ja katselen asunnostani kuin hehkuva helle päivän paistaessa, kuin kastepilvi elonajan helteessä.”
5. Ennen viininkorjuuta, kun kukinta on lopussa ja kukasta on tullut kypsyvä marja, hän hakkaa vesurilla köynnökset ja hävittää, katkoo varret.
6. Ne kaikki jätetään vuorten petolintujen ja maan eläinten haltuun. Petolinnut siellä pitävät kesää, ja kaikkinaiset maan eläimet siellä talvehtivat.
7. Siihen aikaan varteva ja kiiltäväihoinen kansa, lähellä ja kaukana pelätty, väkevä sortajakansa, jonka maata joet halkovat, tuodaan lahjaksi Herralle Sebaotille. Se tuodaan paikkaan, missä Herran Sebaotin nimi asuu: Siionin vuorelle.
____________________________________
Gl 1:1-24
Paavalin kirje galatalaisille
1. LUKU
Alkutervehdys
1. Paavali, apostoli, virkani saanut, en ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä. Minut on asettanut apostoliksi
Jeesus Kristus ja Isä Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
2. Kaikkien kanssani olevien veljien kanssa toivotan Galatian seurakunnille
3. armoa ja rauhaa Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
4. Hän uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan.
5. Hänen olkoon kunnia aina ja iäti! Aamen.
Ei toista evankeliumia
6. Minua kummastuttaa, että te niin pian olette luopumassa Hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin.
7. Toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. On vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristää Kristuksen evankeliumin.
8. Mutta vaikka me tai enkeli taivaasta saarnaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, mitä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
9. Toistan edellä sanomani: Jos joku julistaa teille evankeliumia, joka poikkeaa siitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
10. Etsinkö nyt ihmisten hyväksymistä vai Jumalan? Tai pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.
11. Minä teen teille tiettäväksi, veljet, että julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista.
12. En ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan olen saanut sen Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta.
Entinen vaellus ja kutsu apostoliksi
13. Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, kuinka minä kiihkeästi vainosin Jumalan seurakuntaa ja hävitin sitä.
14. Mennen juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet ikätoverini, minä kiivailin ylen innokkaasti isiltä perittyjen säädösten puolesta.
15. Kun sitten Jumala, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja armossaan kutsunut, näki hyväksi
16. ilmaista minussa Poikansa, että minä kansojen keskuudessa* julistaisin evankeliumia Hänestä, minä en alkuunkaan kysynyt neuvoa inhimilliseltä mieleltäni*.
17. En myöskään lähtenyt Jerusalemiin tapaamaan niitä, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin Arabiaan ja palasin takaisin Damaskoon*.
Käynti Jerusalemissa
18. Kolmen vuoden kuluttua menin sitten Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja viivyin hänen luonaan 15 päivää.
19. Ketään muuta apostolia en tavannut, paitsi Jaakobin, Herran veljen.
20. Jumalan edessä vakuutan, että tämä, mitä teille kirjoitan, ei ole valhetta.
21. Sen jälkeen menin Syyrian ja Kilikian paikkakunnille.
22. Olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa.
23. He olivat vain kuulleet: ”Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen yritti hävittää.”
24. He ylistivät Jumalaa minun tähteni.
____________________________________
Ps 58:1-12
58. PSALMI
Jumala jakaa oikeutta
1. Veisuunjohtajalle. Veisataan kuten ”Älä tuhoa.” Daavidin psalmi.
2. Puhutteko te todella sitä, mikä on oikeaa, tuomitsetteko te oikein, te ihmiset?
3. Ette! Te suunnittelette sydämessänne vääryyttä, ja teidän kätenne käyttävät maassa väkivaltaa.
4. Jumalattomat ovat luopuneita äidin kohdusta asti, valehtelijat eksyneitä äidin helmasta.
5. Heidän myrkkynsä on kuin käärmeen myrkkyä. He ovat kuin kuuro kyy, joka tukkii korvansa,
6. ettei kuulisi lumoojan ääntä, taitavan taikojan loitsuja.
7. Jumala, särje hampaat heidän suustaan. Herra, murra nuorten leijonien raateluhampaat.
8. Haihtukoot he tyhjiin kuin vesi, joka häipyy kuiviin. Olkoot heidän ampumansa nuolet kuin kärkeä vailla.
9. Olkoot he kuin etana, joka sulaa madellessaan, kuin vaimon keskoset, jotka eivät näe aurinkoa.
10. Ennen kuin teidän patanne tuntevat allaan tulen orjantappuroista, hän [Jumala] puhaltaa myrskyllään pois kaiken, niin raa’an kuin kypsänkin.
11. Vanhurskas iloitsee nähdessään ansaitun rankaisun*. Hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.
12. Silloin ihmiset sanovat: ”Totisesti, vanhurskaalla on hedelmä. Totisesti, on Jumala, joka jakaa oikeutta maan päällä.”
____________________________________
Snl 23:12
Kurituksen siunaus
12. Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi viisauden sanojen ääreen.