RAAMATTU LÄPI VUODESSA
syyskuu 6
____________________________________
Laulujen laulu 1:1-4:16
1. LUKU
1. Salomon Laulujen laulu.
2. Hän suudelkoon minua, antakoon suudelmiaan. Sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viini.
3. Suloinen on voiteittesi tuoksu, vuodatettu öljy on sinun nimesi. Sen tähden sinua nuoret naiset rakastavat.
4. Vedä minut mukaasi, rientäkäämme! Kuningas on tuonut minut kammioihinsa. Me riemuitsemme ja iloitsemme sinusta, me ylistämme sinun rakkauttasi enemmän kuin viiniä. Syystä he sinua rakastavat.
5. ”Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot.
6. Älkää katsoko sitä, että minä olen musta, päivän paahtama. Äitini pojat vihastuivat minuun, panivat minut viinitarhojen vartijaksi – omaa viinitarhaani en vartioinut.”
7. ”Sano minulle sinä, jota sieluni rakastaa, missä paimennat laumaasi, missä annat sen keskipäivällä levätä. Miksi minä hunnutettuna joutuisin sinun toveriesi laumojen luo!”
8. ”Jos et sitä tiedä, sinä naisista kaunein, käy lammasten jälkiä ja kaitse vohliasi paimenten telttapaikoilla.”
9. ”Tammaani, joka on faraon vaunujen edessä, minä sinua, armaani, vertaan.
10. Ihanat ovat sinun poskesi käätyineen, kaulasi helminauhoineen.
11. Me teemme sinulle kultakäädyt sekä hopeasta niihin nastat.”
12. ”Kuninkaan istuessa pöydässään tuoksui minun nardukseni kaiken aikaa.
13. Rakkaani on minulle mirhakimppu, joka lepää rintojeni välissä.
14. Rakkaani on kooferkukka-terttu Een-Gedin* viinitarhoista.”
15. ”Sinä olet kaunis, armaani. Kaunis olet, silmäsi ovat kyyhkyläiset.”
16. ”Kaunis sinä olet, rakkaani. Kuinka suloinen, kuinka vihanta on vuoteemme!
17. Huoneittemme seininä ovat setripuut, kattonamme kypressit.”
2. LUKU
1. ”Minä olen Saaronin kukkanen, olen laaksojen lilja.”
2. ”Niin kuin lilja orjantappurain keskellä, niin on minun armaani neitosten keskellä.”
3. ”Kuten omenapuu metsäpuitten keskellä, niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä. Minä halajan istua sen varjossa, ja sen hedelmä on minun suussani makea.
4. Hän on vienyt minut viinimajaan. Rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.
5. Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas.”
6. Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, ja hänen oikea kätensä halaa minua.
7. Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien ja kedon peurojen kautta: Älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennen kuin se itse haluaa.
8. Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.
9. Rakkaani on gasellin kaltainen tai nuoren peuran. Tuolla hän seisoo seinämme takana, katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.
10. Rakkaani lausuu ja sanoo minulle: ”Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
11. Sillä talvi on väistynyt, sateet ovat ohi, ovat menneet menojaan.
12. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.
13. Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuvat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
14. Kyyhkyseni, joka piilet kallionkoloissa, vuorenpengermillä anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi. Sinun äänesi on suloinen ja ihanat ovat sinun kasvosi.”
15. Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut, jotka turmelevat viinitarhoja, sillä viinitarhamme ovat kukassa.
16. Rakkaani on minun, ja minä hänen – hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.
17. Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, kiertele, rakkaani, kuin gaselli, kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.
3. LUKU
Morsiamen uni ja varoitus
1. Yöllä minä vuoteellani etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa, minä etsin, mutta en löytänyt häntä.
2. ”Minä nousen ja kiertelen kaupunkia, katuja ja toreja, etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa.” Minä etsin, mutta en löytänyt häntä.
3. Minut kohtasivat vartijat, jotka kiertävät kaupunkia. ”Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?”
4. Tuskin olin kulkenut heidän ohitseen, kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa. Minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä, ennen kuin olin saattanut hänet äitini taloon,kantajani kammioon.
5. Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien ja kedon peurojen kautta: Älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennen kuin se itse haluaa.
6. Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat, tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta, kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta?
7. Siinä on Salomon kantotuoli ja sen ympärillä 60 urhoa, Israelin urhoja,
8. kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja. Jokaisella on miekka kupeellaan öitten kauhuja vastaan.
9. Kuningas Salomo teetti itselleen kantotuolin Libanonin puista.
10. Sen patsaat hän teetti hopeasta, sen selustan kullasta, sen istuimen purppurasta. Sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus.
11. Tulkaa ulos, Siionin tyttäret, ja katsokaa kuningas Salomoa, katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasi hänen hääpäivänään, hänen sydämensä ilopäivänä.
4. LUKU
Morsiamen kauneuden ylistys
1. ”Kaunis sinä olet, armaani. Kaunis sinä olet. Kyyhkyläiset ovat sinun silmäsi huntusi takana. Sinun hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadin vuorilta.
2. Sinun hampaasi ovat kuin lauma kerittyjä lampaita, pesosta nousseita, kaikilla kaksoset, ei yhtään karitsatonta.
3. Kuin punainen nauha ovat sinun huulesi, ja suusi on suloinen. Kuin granaattiomena, kypsyyttään halkeileva, on sinun ohimosi huntusi takana.
4. Sinun kaulasi on kuin Daavidin torni, linnaksi rakennettu. Tuhat kilpeä riippuu siinä, urhojen jouset ja viinet.
5. Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa, kuin gasellin kaksoset, jotka käyvät laitumella liljain keskellä.
6. Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat, minä käyn mirhavuorelle ja suitsukekukkulalle.
7. Kaikin puolin olet kaunis, armaani, ei ole sinussa ainoaakaan virhettä.”
8. ”Tule kanssani Libanonilta, sinä morsiameni, tule kanssani Libanonilta. Lähde pois Amanan huipulta, Senirin ja Hermonin huipuilta, leijonain leposijoilta ja pantterien vuorilta.”
9. ”Olet lumonnut minut, siskoni, morsiameni, lumonnut minut yhdellä ainoalla silmäykselläsi, yhdellä ainoalla kaulakoristeesi käädyllä.
10. Kuinka ihana onkaan sinun rakkautesi, siskoni, morsiameni! Kuinka paljon viiniä suloisempi on sinun rakkautesi, kaikkia balsameja suloisempi sinun voiteittesi tuoksu!
11. Sinun huulesi tiukkuvat hunajaa, morsiameni. Mesi ja maito on sinun kielesi alla, ja sinun vaatteesi tuoksuvat kuin Libanon.”
12. ”Suljettu yrttitarha on siskoni, morsiameni, suljettu kaivo, lukittu lähde.
13. Sinä versot kuin paratiisi, jossa on granaattiomenia ja kalliita hedelmiä, koofer-kukkia ja narduksia,
14. nardusta ja sahramia, kalmoruokoa ja kanelia sekä kaikkinaisia suitsukepuita, mirhaa ja aloeta ja kaikkinaisia parhaita balsamikasveja.
15. Sinä olet yrttitarhojen lähde, elävien vetten kaivo, Libanonilta virtaavien.”
16. ”Herää, pohjatuuli, tule, etelätuuli. Puhalla yrttitarhaani,että sen balsamituoksut tulvahtaisivat. Tulkoon rakkaani puutarhaansa ja syököön sen kalliita hedelmiä.”
____________________________________
2Kr 8:16-24
16. Kiitos Jumalalle, joka antaa Tiituksen sydämeen saman innon toimia teidän hyväksenne.
17. Hän noudatti kehotustani, innostuipa niin, että omasta halustaan lähtee teidän luoksenne.
Ettei olisi moitetta
18. Me lähetämme hänen mukanaan veljen, jota kiitetään evankeliumin asiassa kaikissa seurakunnissa.
19. Seurakunnat ovat myös valinneet hänet matkatoveriksemme viemään tätä rakkauden lahjaa. Meidän on hoidettava tämä asia itsensä Herran kunniaksi ja osoituksena teidän alttiudestanne.
20. Me teemme näin, ettei kukaan pääsisi moittimaan meitä mistään, mikä koskee tätä runsasta avustusta, joka meidän on toimitettava perille.
21. Me näet ahkeroimme sitä, mikä on hyvää ei vain Herran, vaan myös ihmisten edessä.
22. Lähetämme heidän kanssaan vielä erään veljemme, jonka innon olemme todenneet usein ja monessa asiassa. Hän on nyt entistäkin paljon innokkaampi, koska hänellä on niin suuri luottamus teihin.
23. Mitä tulee Tiitukseen, hän on osaveljeni* ja työkumppanini teidän hyväksenne. Nämä veljemme taas ovat seurakuntien lähettejä, ollen Kristuksen kunnia.
24. Kun te siis osoitatte heille rakkauttanne, te näytätte todeksi sen, mistä olemme teitä kehuneet, tehden sen seurakuntien edessä.
____________________________________
Ps 50:1-23
50. PSALMI
Jumalan liiton vaatimuksia
1. Aasafin psalmi.
Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu koolle maan [asukkaita] auringon noususta sen laskuun asti.
2. Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3. Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene. Hänen edellään käy kuluttava tuli ja hänen ympärillään väkevä myrsky.
4. Hän kutsuu koolle taivaat ylhäältä ja maan [asukkaat], tuomitakseen kansansa:
5. ”Kootkaa minun eteeni hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet liiton kanssani.”
6. Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan, sillä Jumala on Tuomari. Sela.
7. ”Kuule, kansani, minä puhun. Kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8. En minä teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina edessäni.
9. Minä en ota härkiä talostasi enkä vuohipukkeja tarhoistasi.
10. Ovathan kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorien karjat minun.
11. Minä tunnen kaikki vuorien linnut, ja kaikki maalla liikkuva on edessäni.
12. Jos minulla olisi nälkä, en sitä sinulle sanoisi. Minunhan on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13. Söisinkö minä härkien lihaa tai joisinko pukkien verta?
14. Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15. Avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun on kunnioitettava minua.”
16. Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: ”Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan liittoni suuhusi?
18. Jos näet varkaan, sinä mielistyt häneen, ja pidät yhtä avionrikkojien kanssa.
19. Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja kielesi punoo petosta.
20. Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, panettelet äitisi poikaa.
21. Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä silmiesi eteen.
22. Ymmärtäkää tämä te, jotka unohdatte Jumalanne, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23. Joka kiitosta uhraa, kunnioittaa minua. Sille, joka ottaa tiestään vaarin, minä näytän Jumalan antaman pelastuksen.”
____________________________________
Snl 22:22-23
22. Älä riistä puutetta kärsivältä siksi, että hän on köyhä, äläkä portissa polje kurjaa.
23. Herra ajaa hänen asiansa ja riistää hengen hänen riistäjiltään.