RAAMATTU LÄPI VUODESSA
toukokuu 26
____________________________________
2Sam 9:1-11:27
9. LUKU
Daavid ja Mefiboset
1. Daavid kysyi: “Onko Saulin suvusta enää jäljellä ketään,
jolle voisin osoittaa ystävyyttä Joonatanin tähden?”
2. Saulin perheessä oli ollut palvelija nimeltä Siiba, ja hänet he kutsuivat Daavidin eteen.. Kuningas kysyi. häneltä: “Oletko sinä Siiba?” Hän vastasi: “Palvelijasi on.”
3. Kuningas kysyi: “Eikö Saulin suvusta ole enää jäljellä ketään, jolle voisin osoittaa Jumalan tahtomaa ystävyyttä*?” Siiba vastasi kuninkaalle: “Vielä on Joonatanin poika, joka on rampa jaloistaan.”
4. Kuningas kysyi häneltä: “Missä hän on?” Siiba vastasi: “Hän on Maakirin, Ammielin pojan, talossa Loodebarissa.”
5. Kuningas Daavid lähetti noutamaan hänet Maakirin, Ammielin pojan, talosta Loodebarista.
6. Kun Mefiboset, Saulin pojan Joonatanin poika, tuli Daavidin luo, hän lankesi kasvoilleen ja osoitti kunnioitusta. Niin Daavid sanoi: “Mefiboset!” Hän vastasi: “Tässä on palvelijasi.”
7. Daavid sanoi hänelle: “Älä pelkää! Minä osoitan sinulle ystävyyttä* isäsi Joonatanin tähden ja palautan sinulle isoisäsi Saulin kaiken maaomaisuuden. Sinä saat aina aterioida minun pöydässäni.”
8. Mefiboset kumarsi ja sanoi: “Mikä on palvelijasi, että sinä käännyt minunlaiseni koiranraadon puoleen?”
9. Sitten kuningas kutsui Siiban, Saulin palvelijan, ja sanoi hänelle: “Kaiken, mikä on ollut Saulin ja koko hänen sukunsa omaa, minä annan sinun herrasi pojalle.
10. Viljele sinä poikinesi ja palvelijoinesi hänelle sitä maata ja korjaa sato, että herrasi pojalla olisi leipää syödä. Mefiboset, sinun herrasi poika, saa kuitenkin aina aterioida minun pöydässäni.” Siiballa oli 15 poikaa ja 20 palvelijaa.
11. Siiba sanoi kuninkaalle: “Aivan niin kuin herrani, kuningas, käskee palvelijaansa, on palvelijasi tekevä.” [Daavid sanoi:] “Mefiboset on syövä minun pöydässäni, aivan kuin hän olisi kuninkaan poikia.”
12. Mefibosetilla oli pieni poika nimeltä Miika. Siiban koko talonväki oli Mefibosetin palvelijoita.
13. Mefiboset asui Jerusalemissa, koska hän aina söi kuninkaan pöydässä. Hän ontui kumpaakin jalkaansa.
10. LUKU
Daavidin voittoja
1. Sen jälkeen ammonilaisten kuningas kuoli, ja hänen poikansa Haanun tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2. Daavid sanoi: “Minä osoitan ystävyyttä Haanunille, Naahaan pojalle, kuten hänen isänsä osoitti ystävyyttä* minulle.” Daavid lähetti palvelijoitaan lohduttamaan häntä hänen isänsä kuoleman johdosta. Kun Daavidin palvelijat tulivat ammonilaisten maahan,
3. sen päämiehet sanoivat herralleen Haanunille: “Luuletko, että Daavid tahtoo kunnioittaa isääsi, kun hän lähettää lohduttajia sinun luoksesi? Varmaankin Daavid on lähettänyt palvelijansa tutkimaan ja vakoilemaan kaupunkia voidakseen kukistaa sen.”
4. Haanun otatti kiinni Daavidin palvelijat, ajatti toisen puolen heidän partaansa ja leikkautti toisen puolen heidän vaatteistaan, peräpuolia myöten, ja päästi heidät sitten menemään.
5. Kun tämä ilmoitettiin Daavidille, hän lähetti sananviejiä heitä vastaan, sillä miehiä oli pahasti häväisty. Kuningas käski sanoa: “Jääkää Jerikoon, kunnes partanne on kasvanut, ja tulkaa sitten takaisin.”
6. Kun ammonilaiset näkivät joutuneensa Daavidin vihoihin, he lähettivät edustajia, jotka palkkasivat Beet-Rehobin ja Sooban aramealaisia 20.000 jalkamiestä, Maakan kuninkaalta 1000 miestä ja Toobin miehiä 12.000.
7. Kuultuaan tästä Daavid lähetti heitä vastaan Jooabin ja koko [vakinaisen] sotajoukon, kaikki urhot.
8. Ammonilaiset lähtivät ja asettuivat sotarintamaan [kaupungin] portin edustalle. Sooban ja Rehobin aramealaiset sekä Toobin ja Maakan miehet taas olivat eri joukkona kentällä.
9. Kun Jooab näki, että häntä uhkasi hyökkäys edestä ja takaa, hän valitsi miehiä kaikista Israelin valiomiehistä ja asettui sotarintamaan aramealaisia vastaan.
10. Muun väen hän antoi veljensä Abisain johtoon, ja tämä asettui sotarintamaan ammonilaisia vastaan.
11. Jooab sanoi: “Jos aramealaiset tulevat minulle ylivoimaisiksi, tule sinä minun avukseni. Jos taas ammonilaiset tulevat sinulle ylivoimaisiksi, minä tulen sinua auttamaan.
12. Ole luja, ja pysykäämme lujina kansamme puolesta ja Jumalamme kaupunkien puolesta. Tehköön sitten Herra, minkä hyväksi näkee.”
13. Jooab ja hänen kanssaan oleva sotaväki ryhtyi taisteluun aramealaisia vastaan, ja nämä pakenivat häntä.
14. Kun ammonilaiset näkivät aramealaisten pakenevan, hekin pakenivat Abisaita ja menivät kaupunkiin. Jooab palasi ahdistamasta ammonilaisia ja tuli Jerusalemiin.
15. Kun aramealaiset näkivät, että Israel oli voittanut heidät, he kaikki kokoontuivat,
16. ja Hadareser lähetti nostattamaan niitä aramealaisia, jotka asuivat Eufratin tuolla puolella. He tulivat Heelamiin, ja Soobak, Hadareserin sotapäällikkö, johti heitä.
17. Kun tämä ilmoitettiin Daavidille, hän kokosi kaikki Israelin sotavoimat, meni Jordanin yli ja tuli Heelamiin. Aramealaiset asettuivat sotarintamaan Daavidia vastaan ja ryhtyivät taisteluun.
18. Aramealaiset pakenivat kuitenkin Israelia. Daavid tuhosi heiltä 700 sotavaunua ja surmasi 40.000 jalkamiestä*. Myös heidän sotapäällikkönsä Soobakin hän löi kuoliaaksi.
19. Kun kaikki Hadareserin alaiset kuninkaat näkivät, että Israel oli voittanut heidät, he tekivät Israelin kanssa rauhan ja alistuivat sen valtaan. Sitten aramealaiset eivät enää uskaltaneet auttaa ammonilaisia.
11. LUKU
Daavid ja Batseba
1. Vuoden vaihteessa*, kuningasten sotaanlähdön aikana, Daavid lähetti Jooabin ja hänen kanssaan [vakinaiset] joukkonsa ja koko Israelin sotaretkelle. He hävittivät ammonilaisten maata ja piirittivät Rabban. Daavid itse jäi Jerusalemiin.
2. Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan ja käveli kuninkaan linnan katolla, hän näki sieltä naisen peseytymässä. Nainen oli näöltään hyvin viehättävä.
3. Daavid lähetti hankkimaan tietoja naisesta. Hänelle ilmoitettiin: “Hän on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Uurian vaimo.”
4. Daavid pani lähetit noutamaan hänet, ja Batseba tuli hänen luokseen. Daavid makasi naisen kanssa, joka juuri oli puhdistautunut saastaisuudestaan. Sitten tämä palasi kotiinsa.
5. Vaimo tuli raskaaksi. Hän lähetti ilmoittamaan Daavidille: “Minä olen raskaana.”
6. Silloin Daavid lähetti Jooabille sanan: “Lähetä luokseni heettiläinen Uuria.” Jooab lähetti Uurian Daavidin luo.
7. Uurian tultua Daavid kysyi häneltä, kuinka Jooab ja väki voivat, ja kuinka sota menestyi.
8. Daavid sanoi Uurialle: “Mene kotiisi ja pese jalkasi.” Uuria lähti kuninkaan linnasta, ja kuninkaan lahja seurasi häntä.
9. Mutta Uuria panikin maata kuninkaan linnan oven eteen kaikkien muiden herransa palvelijain joukkoon eikä mennyt kotiinsa.
10. Kun Daavidille ilmoitettiin: “Uuria ei ole mennytkään kotiinsa,” Daavid sanoi Uurialle: “Tulethan sinä matkalta, miksi et mennyt kotiisi?”
11. Uuria vastasi Daavidille: “Arkki, Israel ja Juuda asuvat lehtimajoissa, minun herrani Jooab ja herrani miehet ovat leiriytyneinä kentällä. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät ja sinun sielusi elää: sitä minä en tee.”
12. Daavid sanoi Uurialle: “Jää tänne vielä täksi päiväksi, niin minä huomenna päästän sinut menemään.” Niin Uuria jäi Jerusalemiin vielä siksi päiväksi. Seuraavana päivänä
13. Daavid kutsui hänet luokseen syömään ja juomaan ja juotti hänet juovuksiin. Illalla Uuria meni kuitenkin maata palvelijain joukkoon eikä mennyt kotiinsa.
14. Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti Jooabille kirjeen ja lähetti sen Uurian mukana.
15. Hän kirjoitti siinä: “Pankaa Uuria eturintaan, kiivaimpaan taisteluun, ja vetäytykää takaisin hänen luotaan, että hänet lyötäisiin kuoliaaksi.”
16. Piirittäessään kaupunkia Jooab asetti Uurian siihen paikkaan, missä tiesi urhoollisimpien miesten olevan.
17. Kun sitten kaupungin miehiä ryntäsi ulos ja ryhtyi taisteluun Jooabin kanssa, niin väkeä, Daavidin miehiä, kaatui, ja myös heettiläinen Uuria menetti henkensä.
18. Jooab lähetti sananviejän ilmoittamaan Daavidille kaikki, mitä taistelussa oli tapahtunut.
19. Hän antoi tälle ohjeen: “Kun olet kertonut kuninkaalle kaiken, mitä sodassa on tapahtunut,
20. niin kuningas ehkä kiivastuu ja sanoo sinulle: ‘Miksi menitte niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö tienneet, että he ampuvat muurilta?
21. Kuka surmasi Abimelekin, Jerubbaalin pojan? Eikö nainen heittänyt muurilta jauhinkiveä hänen päälleen, niin että hän kuoli Teebeksessä? Miksi menitte niin lähelle muuria?’ Sano silloin: ‘Myös sinun palvelijasi heettiläinen Uuria on kuollut’.”
22. Sananviejä lähti ja tultuaan tiedotti Daavidille kaiken, mitä Jooab oli lähettänyt hänet ilmoittamaan.
23. Hän sanoi Daavidille: “Ne miehet olivat meille ylivoimaisia ja ryntäsivät meitä vastaan ulos kentälle, mutta me työnsimme heidät takaisin portin ovelle saakka.
24. Silloin ampujat ampuivat muurilta sinun miehiäsi, ja kuninkaan sotilaita kuoli. Myös palvelijasi heettiläinen Uuria sai surmansa.”
25. Silloin Daavid sanoi sanantuojalle: “Sano Jooabille: ‘Älä pane sitä pahaksesi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen. Taistele urheasti kaupunkia vastaan ja hävitä se’. Rohkaise häntä näin.”
26. Kun Uurian vaimo kuuli, että hänen miehensä oli kuollut, hän piti puolisolleen valittajaiset.
27. Kun suruaika oli ohi, Daavid lähetti ottamaan hänet linnaansa, ja Batseba tuli hänen vaimokseen. Tämä synnytti hänelle pojan. Mutta se, mitä Daavid oli tehnyt, oli pahaa Herran silmissä.
____________________________________
Joh 15:1-27
15. LUKU
Viiniköynnös ja sen oksat
1. “Minä olen tosi viiniköynnös, ja minun Isäni on viinitarhuri.
2. Jokaisen minussa olevan oksan, joka ei tuota hedelmää, hän karsii pois. Jokaisen oksan, joka tuottaa hedelmää, hän puhdistaa, että se tuottaisi runsaampaa hedelmää.
3. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, minkä olen teille puhunut.
4. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Kuten oksa ei voi tuottaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viiniköynnöksessä, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
5. Minä olen viiniköynnös, te olette oksia. Joka pysyy minussa, ja jossa minä pysyn, hän tuottaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette saa aikaan mitään.
6. Jos joku ei pysy minussa, hänet heitetään pois kuin oksa, ja se kuivuu. Ne kootaan yhteen, heitetään tuleen, ja ne palavat.
7. Jos te pysytte minussa, ja minun sanani pysyvät teissä, anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.
8. Siinä minun Isäni tulee kirkastetuksi, että te tuotatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni.
9. Kuten Isä on rakastanut minua, niin minäkin olen rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani.
10. Jos te pidätte minun käskyni, te pysytte minun rakkaudessani, kuten minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan.
11. Minä olen puhunut tämän teille, että minun iloni olisi teissä, ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.
12. Tämä on minun käskyni: rakastakaa toisianne, kuten minä olen rakastanut teitä.
13. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäviensä puolesta.
14. Te olette ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.
15. En minä enää sano teitä palvelijoiksi. Palvelija ei näet tiedä, mitä hänen isäntänsä tekee. Minä sanon teitä ystäviksi, sillä minä olen ilmoittanut teille kaiken, mitä olen kuullut Isältäni.
16. Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja tuottaisitte hedelmää, ja että teidän hedelmänne pysyisi, että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän antaisi sen teille.
17. Tämän käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne.
Maailma vihaa Jeesukseen uskovia
18. Jos maailma vihaa teitä, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.
19. Jos te olisitte maailmasta, se rakastaisi omiaan. Mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta, siksi maailma vihaa teitä.
20. Muistakaa se sana, minkä sanoin teille: ‘Palvelija ei ole herraansa suurempi.’ Jos he ovat vainonneet minua, he vainoavat teitäkin. Jos he ovat ottaneet vastaan minun sanani, he ottavat vastaan teidänkin sananne.
21. Kaiken tämän he tekevät teille minun nimeni tähden, koska he eivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.
22. Jos minä en olisi tullut ja puhunut heille, heillä ei olisi syntiä, mutta nyt heillä ei ole, millä puolustaisivat syntiään.
23. Joka vihaa minua, vihaa myös Isääni.
24. Jos minä en olisi tehnyt heidän keskuudessaan tekoja, joita kukaan muu ei ole tehnyt, heillä ei olisi syntiä. Mutta nyt he ovat nähneet [nämä teot] ja ovat vihanneet sekä minua että Isääni.
25. Se sana on käyvä toteen, mikä on kirjoitettuna heidän laissaan*: ‘He ovat vihanneet minua syyttä’.
Hengen ja uskovien todistus
26. Kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän luota, totuuden Henki, joka lähtee Isän luota, hän on todistava minusta.
27. Myös te todistatte, sillä te olette alusta asti olleet kanssani.”
____________________________________
Ps 119:49-64
49. Muista sana, minkä olet puhunut palvelijallesi, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
50. Kurjuudessani minua virvoittaa sinun lupauksesi.
51. Röyhkeät pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
52. Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi muinaisista ajoista asti ja saan niistä lohdutusta.
53. Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54. Sinun käskysi ovat ylistysvirteni muukalaisuuteni majassa.
55. Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja noudatan sinun lakiasi.
56. Tämä on suotu osakseni, että noudatan sinun asetuksiasi.
57. Herra on minun osani. Minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
58. Minä etsin sinun suosiotasi kaikesta sydämestäni. Ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
59. Minä tutkin teitäni ja käännän askeleeni käskyjesi mukaan.
60. Viivyttelemättä minä riennän noudattamaan sinun käskyjäsi.
61. Jumalattomien paulat piirittävät minua, mutta minä en unohda sinun lakiasi.
62. Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua vanhurskautesi säädöksistä.
63. Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka pelkäävät sinua ja noudattavat sinun asetuksiasi.
64. Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra. Opeta minulle käskysi.
____________________________________
Snl 16:1-3
16. LUKU
Oikea ja väärä elämä
1. Ihminen suunnittelee mielessään, mutta kielen vastaus tulee Herralta.
2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3. Anna työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.