RAAMATTU LÄPI VUODESSA
huhtikuu 16
____________________________________
Joos 13:1 – 14:15
13. LUKU
Vielä vallattavat alueet
1. Kun Joosua oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, Herra sanoi hänelle: “Sinä olet käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, mutta vielä on hyvin paljon maata valtaamatta.
2. Tämä on se maa, mikä vielä on jäljellä: Kaikki filistealaisten alueet ja koko gesurilaisten maa
3. Siihorista alkaen, joka on itään päin Egyptistä*, Ekronin alueeseen saakka pohjoiseen päin (se luetaan kanaanilaisten alueeseen) ne viisi filistealaista ruhtinasta, nimittäin Gassan, Asdodin, Askelonin, Gatin ja Ekronin ruhtinaat, niin myös avvilaiset
4. etelässä päin. Koko kanaanilaisten maa ja Meara, joka on siidonilaisten, Afekiin saakka, amorilaisten alueeseen saakka.
5. Gebalilaisten maa ja koko Libanon, auringonnousun puolella, Hermonin vuoren juurella olevasta Baal-Gaadista siihen asti, mistä mennään Hamatiin.
6. Kaikki vuoriston asukkaat Libanonista Misrefot-Majimiin saakka, kaikki siidonilaiset, minä karkotan israelilaisten tieltä. Arvo vain niiden maa Israelin kesken perintöosaksi, kuten minä olen sinulle antanut käskyn.
7. Jaa siis tämä maa perintöosana yhdeksälle heimolle ja toiselle puolelle Manassen heimoa.”
8. Sen toisen puolen kanssa olivat näet ruubenilaiset ja gaadilaiset saaneet perintöosansa, jonka Mooses oli antanut heille Jordanin tuolta puolelta, idän puolelta. Herran palvelija Mooses oli sen antanut heille
9. maan Arnonjoen rannalla olevasta Aroerista ja jokilaakson keskikohdalla olevasta kaupungista alkaen ja koko Meedeban ylätasangon Diiboniin saakka;
10. kaikki Siihonin, amorilaisten kuninkaan, kaupungit, hänen, joka hallitsi Hesbonissa, ammonilaisten alueeseen saakka,
11. Gileadin, gesurilaisten ja maakatilaisten alueet, koko Hermonin vuoren ja koko Baasanin Salkaan saakka,
12. koko Oogin valtakunnan Baasanissa, hänen, joka hallitsi Astarotissa ja Edreissä ja oli viimeisiä refalaisia. Nämä Mooses voitti ja karkotti.
13. Israelilaiset eivät kuitenkaan karkottaneet gesurilaisia ja maakatilaisia, vaan nämä jäivät asumaan Israelin keskeen tähän päivään asti.
14. Ainoastaan Leevin heimolle hän ei antanut perintöosaa. Herran, Israelin Jumalan, uhrit ovat sen perintöosa, niin kuin Hän on sille sanonut.
Ruuben
15. Mooses antoi Ruubenin heimon suvuille
16. alueen Arnonjoen rannalta olevasta Aroerista ja jokilaakson keskikohdalla olevasta kaupungista alkaen ja koko ylätasangon Meedeban luona.
17. Hesbon ja kaikki sen alaiset kaupungit, jotka ovat ylätasangolla, Diibon, Baamot-Baal, Beet-Baal-Meon,
18. Jahas, Kedemot, Meefaat,
19. Kirjataim, Sibma, Seret-Sahar Laaksovuorella,
20. Beet-Peor ja Pisgan rinteet ja Beet-Jesimot,
21. kaikki ylätasangon kaupungit ja Siihonin, amorilaisten kuninkaan, koko valtakunta, hänen, joka hallitsi Hesbonissa ja jonka Mooses voitti samalla kun Midianin ruhtinaat Evin, Rekemin, Suurin, Huurin ja Reban, jotka olivat Siihonin aliruhtinaita ja asuivat siinä maassa.
22. Muiden kaatuneiden mukana israelilaiset surmasivat miekalla myöskin Bileamin, Beorin pojan, tietäjän.
23. Ruubenilaisten raja on Jordan. Se on heidän rajanaan. Tämä on ruubenilaisten, heidän sukujensa, perintöosa, kaupungit kylineen.
Gaad
24. Mooses antoi Gaadin heimolle, gaadilaisille, heidän suvuilleen, maata siten, että
25. heidän alueekseen tuli Jaeser, kaikki Gileadin kaupungit ja puolet ammonilaisten maata Aroeriin asti, joka on itään päin Rabbasta, sekä
26. maa Hesbonista Raamat-Mispeen ja Betonimiin saakka, ja Mahanaimista Debirin alueeseen saakka.
27. Laaksossa: Beet-Raam, Beet-Nimra, Sukkot ja Saafon, loput Siihonin, Hesbonin kuninkaan, valtakunnasta, rajana Jordan Kinneretin järven päähän saakka, tuolla puolella Jordanin, idän puolella.
28. Tämä on gaadilaisten, heidän sukujensa, perintöosa, kaupungit kylineen.
Puoli Manassea
29. Mooses antoi toiselle puolelle Manassen heimoa maata, ja se tuli toiselle puolelle Manassen heimoa, heidän suvuilleen:
30. Heidän alueekseen tuli Mahanaimista alkaen koko Baasan, Oogin, Baasanin kuninkaan, koko valtakunta, kaikki Jaairin leirikylät Baasanissa, 60 kaupunkia,
31. puolet Gileadia sekä Astarot ja Edrei, Oogin valtakunnan pääkaupungit Baasanissa. Tämä tuli Maakirin, Manassen pojan, jälkeläisille, toiselle puolelle Maakirin jälkeläisiä, heidän suvuilleen.
32. Nämä ovat ne alueet, jotka Mooses jakoi perintöosaksi Mooabin arolla, tuolla puolella Jordanin, Jerikon kohdalla, idän puolella.
33. Leevin heimolle Mooses ei antanut perintöosaa. Herra, Israelin Jumala, on heidän perintöosansa, kuten hän oli heille puhunut.
14. LUKU
Jordanin länsipuolinen maa
1. Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset saivat perintöosiksi Kanaanin maassa, ne, jotka pappi Eleasar, Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten sukujen perhekunta-päämiehet jakoivat heille
2. arvalla perintöosiksi sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli yhdeksästä ja puolesta heimosta antanut Mooseksen kautta.
3. Mooses oli antanut kahdelle ja puolelle heimolle perintöosat Jordanin itäpuolelta, mutta leeviläisille hän ei antanut perintöosaa heidän keskellään.
4. Joosefilaisia oli kaksi heimoa, Manasse ja Efraim. Leeviläisille ei annettu osuutta maahan, vaan ainoastaan kaupunkeja heidän asuakseen sekä niiden laidunmaat heidän karjaansa ja omaisuuttaan varten.
5. Niin kuin Herra oli Moosekselle antanut käskyn, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.
6. Juudalaiset astuivat Joosuan eteen Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: “Sinä tunnet sen sanan, jonka Herra puhui Jumalan miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa.
7. Olin 40 vuoden ikäinen, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan.
8. Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä minun kanssani, saivat kansan sydämet raukeamaan, kun taas minä seurasin uskollisesti Herraa, Jumalaani.
9. Sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: “Totisesti se maa, johon sinä olet astunut jalkasi, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi ainaiseksi perintöosaksi, koska sinä olet uskollisesti seurannut Herraa, minun Jumalaani’.
10. Herra on antanut minun elää, kuten hän oli sanonut, vielä 45 vuotta sen jälkeen, kun Herra puhui tämän sanan Moosekselle Israelin erämaavaelluksen aikana. Minä olen nyt 85 vuoden ikäinen
11. ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas kuin olin sinä päivänä, jona Mooses minut lähetti. Kuten voimani oli silloin, niin se on vielä nytkin: Minä kykenen sotimaan, lähtemään ja tulemaan.
12. Anna minulle siis tämä vuoristo, josta Herra puhui sinä päivänä. Sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asuu anakilaisia, ja että siellä on suuria, varustettuja kaupunkeja. Kenties Herra on minun kanssani, niin että saan heidät karkotetuksi, kuten Herra on puhunut.”
13. Joosua siunasi Kaalebia, Jefunnen poikaa, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin.
14. Hebron tuli kenissiläisen Kaalebin, Jefunnen pojan, perintöosaksi, kuten se on tänäkin päivänä, koska hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa.
15. Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba, Arban mukaan, joka oli mahtavin mies anakilaisten joukossa. Näin maa pääsi rauhaan sodasta.
____________________________________
Lk 18:1-17
18. LUKU
Kestävyys rukouksessa
1. Jeesus esitti heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla, koskaan lannistumatta:
2. “Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3. Siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luokseen pyytämään: ‘Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan’.
4. Pitkään aikaan tuomari ei siihen suostunut. Mutta sitten hän sanoi mielessään: ‘Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5. niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta kävisi silmilleni’.”
6. Herra sanoi: “Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7. Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituilleen, jotka yötä päivää huutavat häntä avuksi, ja viivyttäisikö hän heiltä apuaan?
8. Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”
Fariseus ja publikaani
9. Joillekin omaan vanhurskauteensa luottaville, jotka halveksivat muita, Jeesus esitti tämän vertauksen:
10. “Kaksi miestä meni ylös temppeliin rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
11. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen: ‘Jumala, minä kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, en myöskään niin kuin tuo publikaani.
12. Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikista tuloistani’.
13. Publikaani seisoi taampana. Hän ei edes tohtinut nostaa katsettaan taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: ‘Jumala, ole minulle syntiselle armollinen’.
14. Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskautettuna ohi tuon toisen*. Jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka alentaa itsensä, se ylennetään.”
Jeesus siunaa lapsia
15. Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin. Sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia.
16. Mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: “Sallikaa lasten tulla minun luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.
17. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, hän ei pääse sinne sisälle.”
____________________________________
Ps 85:1-14
85. PSALMI
Herra lupaa rauhaa kansalleen
1. Veisuunjohtajalle. Koorahilaisten psalmi.
2. Herra, sinä olit ennen suosiollinen maallesi ja palautit Jaakobin poisviedyt*.
3. Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. Sela.
4. Sinä panit pois kaiken vihastumisesi ja lepyit sen hehkusta.
5. Käänny taas meidän puoleemme, sinä pelastuksemme Jumala, älä enää ole meihin vihastunut.
6. Kestääkö vihasi ainiaan, pidätkö vihaa suvusta sukuun?
7. Kunpa virvoittaisit meidät eloon, että kansasi iloitsisi sinussa!
8. Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna meille apusi.
9. Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän lupaa rauhaa kansalleen, hurskailleen. Älkööt he jälleen eksykö typeryyteen!
10. Totisesti: hänen apunsa on niiden lähellä, jotka häntä pelkäävät, ja niin maassamme asuu kunnia.
11. Armo ja totuus tapaavat täällä toisensa, vanhurskaus ja rauha suutelevat toisiaan.
12. Uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.
13. Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja maamme tuottaa satonsa.
14. Vanhurskaus käy hänen edellään ja seuraa hänen askeltensa jälkiä.
____________________________________
Snl 13:7-8
7. Toinen on olevinaan rikas omistamatta mitään, toinen on olevinaan köyhä, vaikka hänellä on paljon omaisuutta.
8. Mies saa antaa rikkautensa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse kuunnella uhkauksia.