avioliitto    / kysyjä

Avioliitossa on kyse. vapaaehtoisesta liitosta,jonka molemmat osapuolet ovat omalta puoleltaan ”ratifioineet” eli vahvistaneet sanomalla ”tahdon”. Liiton solmimisen yhteydessä on annettu liittoa koskevat lupaukset ja ehdot sekä liiton merkiksi sormus. Kaikki nämä tekijät korostavat liiton olevan voimassa, vaikka tunteet eivät palaisikaan roihuten. Avioliitto on jokapäiväistä tahtomista rakastaa ja armahtaa toista – jokapäiväistä liiton ratifioimista. Liitto pysyy koossa lopulta vain tahtomisen avulla. Välillä se on tietoisempaa, välillä vähemmän tiedostettua tykkäämistä ja arvostamista. Joskus se on varmasti myös palavaa kiintymystä. Mutta kaiken aikaa sen tulisi olla yhdessä kulkemista kohti yhä syvempää sitoutumista.
 
Vaikka aikamme ei sitä arvostakaan, Raamatun mukaan avioliiton tarkoitus on saattaa aviopuolisot yhä riippuvaisemmiksi toisistaan. Sitoutuminen on vapaaehtoista riippuvaiseksi tulemista.

En kirjoita tätä onnistuneena aviomiehenä vaan vajavaisena puolisona, joka tarvitsen päivittäin Jumalan armoa ja vaimoni kärsivällisyyttä.Yksikään avioliitto ei ole täsmälleen toisen kaltainen. Se on aina ainutlaatuinen, koska sen solmineet persoonat ovat ainutlaatuisia. Raamattu kehottaa aviopuolisoita rakastamaan toisiaan. Käytännössä se on toisen kunnioittamista ja arvostamista – joskus myös sietämistä.
 
Joku on joskus sanonut, ettei mikään paranna avioliittoa yhtä paljon kuin toiselle annettu julkinen positiivinen palaute – siis toisten läsnäollessa. Mikään ei myöskään nakerra aviopuolisoiden yhteyttä yhtä tehokkaasti kuin toisen julkinen halveksiminen ja arvosteleminen. Pelkistäen voisi sanoa, että parasta mitä mies voi vaimonsa suusta kuulla, on se, että hän tekee työnsä hyvin ja että vaimo on ylpeä miehestään ja tämän työstä. Toisaalta vaimolle on mannaa kuulla miehensä suusta arvostavia ja ihailevia kommentteja, jotka liittyvät erityisesti hänen ulkoiseen olemukseensa ja elämäänsä kotona. Tietysti työssäkäyvänkin vaimon on tärkeää tietää miehen arvostavan sitä mitä hän tekee.
 
Miehiä Raamattu kehottaa rakastamaan ja kunnioittamaan vaimoaan. Vaimoja taas kehotetaan olemaan alamaisia miehelleen ja siten kunnioittamaan puolisoaan. Kumpikaan ei ole toista helpompaa. Molempiin kehotetaan Jeesukseen ja Hänen esimerkkiinsä vedoten. Kumpaakaan, sen enempää rakkautta kuin alamaisuuttakaan, ei synny painostamalla. Siksi Raamattu ei kehota miehiä pitämään huolta siitä, että vaimot olisivat alamaisia miehille. Myöskään vaimojen tehtävä ei ole vaatia rakkautta mieheltään. Molemmat nousevat vain vapaaehtoisesta asenteesta. Mitä suurempi paine meihin kohdistuu, sitä varmemmin menemme lukkoon ja pysymme lukossa.
 
Avioliitossa tarvitaan paljon puhetta, puhetta ja puhetta. Jatkuva keskustelu ja erityisen ajan ottaminen keskustelua varten on hirmuisen tärkeää. Moni on saanut suurta apua avioliittoleireistä, joilla keskitytään kohtaamaan oma aviopuoliso jos mahdollista uudella tavalla. Toiset ovat löytäneet toisensa esimerkiksi yhdessä koettujen elämän kriisien kautta. Mitään takuuvarmaa reseptiä ihmissuhteiden hoitamiseen en uskalla ehdottaa. Ainut mikä on varmaa, on se, että tarvitsemme parisuhteen hoitamiseen Jumalan armoa ja apua. Hän on luvannut auttaa jokaista Häneen turvaavaa. Hän ei ole vain avioliiton todistaja ja valvoja vaan vierelläkulkija, joka ihan varmasti tahtoo siunata nimessään solmitun liiton.

Vastaaja: Jarmo Sormunen