Miltä osin Mooses voimassa? Perustelut?    / Matti matissa

Paavali kirjoittaa (Gl 3:23-25): “Mutta ennen kuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. Niin muodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.”
Mooseksen laki annettiin vartioimaan ihmiskuntaa uskoa varten, jotta ihminen ei olisi tuhonnut itseään. Laki piti yllä järjestystä. Mutta laki ei kyennyt pelastamaan ketään. Pelastus oli mahdollista vain sijaissovituksen kautta, jossa meidän syntimme ja lainrikkomuksemme sovitettaisiin.
Kun Kristus sitten tuli ja sovitti syntimme, aukeni meille tie Jumalan luokse – tie, jota lain noudattaminen ei koskaan kyennyt eikä kykene meille avaamaan. Niinpä laki pelastustienä on kuljettu loppuun.
Mutta pelastettuinakaan emme ole vapaat syntisyydestämme. Lailla on edelleen tehtävä – pitää lihamme kurissa niin, että olisimme vähän helpompia lähimmäisiä toisillemme. Kristittykin tarvitsee lakia ohjeeksi ja suunnan antajaksi. Mutta kristittykään ei kykenen täyttämään omilla voimillaan lakia. Hänen täytyy turvautua kaiken aikaa Kristuksen sovitustyöhän, Kristuksen laintäyttämiseen.
Joku viisas on sanonut näin: “Emme enää täytä lakia pelastuaksemme, ansaitaksemme armon. Haluamme täyttää lakia, koska olemme armosta pelastettuja.”
Paavali kirjoittaa (Rm 8:1-4): “Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen.”
Kristus on kuin lentokone, johon me saamme astua. Lentokoneen seistessä kentällä maan vetovoima pitää sen paikallaan kuin tatti. Mutta sillä hetkellä kun lentokone irtoaa maan kamaralta, aerodynamiikan laki “kumoaa” maan vetovoiman lain.
Sillä hetkellä kun sinä uskot Jeesukseen, elämän Hengen laki Kristuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Saat lentää kohti taivaallista lentokenttää – tuntui miltä tuntui.
Omalla voimalla ja yrityksellä et pääse ilmaan – taivaaseen. Täytyy astua koneeseen ilmaan päästäkseen. Ei riitä että toteaa: “Kyllä on hieno lentokone!”. Päästäksesi taivaalliselle lentokentälle sinun otettava Kristus vastaan, astuttava Kristukseen (niin että ole “Kristuksessa”). Uskoessasi Jeesukseen Pyhä Henki liittää sinut Häneen. Jos olet Kristuksessa, et koe kadotustuomiota.
Mutta sitten kun olet lentokoneessa, saatat tilata vaikkapa kahvia. Ilmakuopan kohdalla kahvia putoaa kupista ja se putoaa… syliisi, alaspäin. Lentokoneessakin vaikuttaa vielä maan vetovoima, vaikka oletkin ilmassa. Lisäksi lentokoneessa on elettävä tiettyjen sääntöjen mukaan. Jos matkustaja tietoisesti toistuvasti rikkoo niitä, hänet siirretään koneesta seuraavalla kentällä. Samoin on hengellisessä elämässä. Ihminen ei pääse syntisyydestään kokonaan eroon täällä ajassa – kristittynäkään. Jumalan ominakin me tarvitsemme sääntöjä ja lakeja, joita meidän tulee noudattaa, ollaksemme vähän helpompia kanssamatkustettavia.

Vastaaja: Jarmo Sormunen

Vanhan testamentin laki jaotellaan yleisesti kolmeen pääkategoriaan:
1. Moraalilaki (Hebrew: mitzvah / Mishpatim ) Tämä sisältää yleiset eettiset ja moraaliset periaatteet, kuten kymmenen käskyä. Nämä lait koskevat ihmisten välistä käyttäytymistä ja suhdetta Jumalaan. Monet kristityt tulkitsevat näiden olevan edelleen voimassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mitzvah
2. Siviililaki Nämä ovat yhteiskunnallisia ja oikeudellisia säädöksiä, jotka koskivat muun muassa omaisuusriitoja, rangaistuksia rikoksista, avioliittolakeja ja kauppaa. Ne olivat tarkoitettu järjestämään Israelin kansan yhteiskunnallista elämää.

3. Seremoniallinen/rituaalinen laki (Hebrew: hukkim or chuqqah) Tämä kategoria sisältää uskonnolliset rituaalit, uhrikäytännöt, pyhäköön liittyvät säädökset, ruokalait (kashrut), puhtaussäännöt ja uskonnolliset juhlat. Nämä olivat erityisesti israelilaisten uskonnollisen elämän ohjeita.
Juutalaisuudessa kaikkia lakeja pidetään ymmärtääkseni yhtä tärkeinä osina Tooraa ja niitä pidetään kaikkia voimassa olevina. 

1. Moraalilaki. Moraalilakiin sisältyy erityiseti 10 käskyä. Jeesus painotti näiden käskyjen merkitystä sekä syvensi niiden sisältöä esim. vuorisaarnassa (Matteus 5-7). Moraalilait voidaan siten ajatella kuvastavan Jumalan luomistyön tarkoitusperää: Miten ihmisen tulee elää. Käytännössä ihmisen käyttöohje. 10 käskyä pitää myös sisällään sapattikäskyn, joka voidaan myös sisältää siviililakiin. Sen tulkintaan en nyt puutu. Jotkut kristityt pitävät sapatin, toiset eivät. Käsky sisältää molemmissa tapauksissa lepopäivän pitämisen (1 päivä viikossa) pyhitettynä Herralle. Nykymaailmassa perjantai/lauantai sapatin pitäminen kaikille yhtäaikaa ei kuitenkaan ole mahdollista vaikka joku sitä haluaisikin. Miten näihin tulee siis suhtautua? Ne antavat oikeat käskyt elämään Jumalalta, mutta niiden mukaan ei nyt ole syytä tuomita. 

 2. Siviililakin voimassaolo. Siviililaki esitti Jumalan käskyn muinaisen Israelin kansan käytännön elämän hoitamiseen. Yleisesti kristinuskon piirissä on katsottu, että siviililaki sellaisenaan ei ole voimassa. 

3. Seremonialain voimassaolo. Seremonialaki piti sisällään syntien sovituksen ja kaiken siihen liittyvän (lunastus, …). Jeesus täytti tämän kertakaikkiaan yhdellä ainoalla uhrilla. 

Hebr. 9:26 mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.

Seremonialakia sellaisenaan ei siis enäää tarvita vaan se on saanut täyttymyksensä.
Ruokalakien loppumiseen liittyen Pietari sai näyn 

Apt. 4 Niin Pietari selitti heille alusta alkaen asiat järjestänsä ja sanoi:
5 “Minä olin Joppen kaupungissa ja rukoilin; silloin minä näin hurmoksissa näyn: tuli alas astia, ikäänkuin suuri liinavaate, joka neljästä kulmastaan laskettiin taivaasta, ja se tuli aivan minun eteeni.
6 Ja kun minä katsoin sitä tarkasti, näin minä siinä maan nelijalkaisia ja petoja ja matelijoita ja taivaan lintuja.
7 Ja minä kuulin myös äänen, joka sanoi minulle: ‘Nouse, Pietari, teurasta ja syö’.
8 Mutta minä sanoin: ‘En suinkaan, Herra; sillä ei mitään epäpyhää eikä saastaista ole koskaan minun suuhuni tullut’.
9 Niin vastasi ääni taivaasta toistamiseen ja sanoi: ‘Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi’.

Apostolien kokouksessa päätettiin, että pakanoiden ei tarvitse sitoutua lakiin. Apt.15: 28 Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
29 että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!” Tämä kohta on ehkä tärkein ohje suhtautumisessa lakiin UTn ajan uskoville. 

Kaikenkaikkiaan Jeesus ei tullut kumoamaan vaan täyttämään lain: Matt.5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Jeesus täytti lain meidän puolestamme, jotka emme sitä pysty täyttämään. Siksi vastaus meille on Jeesus, ei laki. 
Kaikessa lakiin liittyvässä tulee pitää mielessä Jeesuksen sana: 

Matt. 36-40 “Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?”
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: “‘Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi’.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: ‘Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.”

Kaikki lakikirjoitukset ovat rakkauden kaksoiskäskyn tarkennuksia. Ne toteuttavat rakkauden lakia. Keskittymällä Jumalan ja lähimmäisten rakastamiseen on joka tapauksessa oikealla tiellä. 

Toinen tärkeä asia lakiin liittyen on se, että lain kautta (lain pitämällä) emme pelastu. Emme turvaa lakiin, vaan Jeesukseen. Gal-5:4 “Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.”

Turvautuen Jeesukseen ja saamalla Häneltä voimaa rakastaa on paras suhtautuminen lakiin. Silloin keskitymme Jeesukseen, emme syntiin tai lakiin. 

Vastaaja: Olli-Pekka Jalovaara

What is the difference between the ceremonial law, the moral law, and the judicial law in the Old Testament?

Westminsterin tunnustukseen ei tarvitse sitoutua sen enempää mutta jositakin historiaallisista tunnustuskirjoista voi tutkia miten protestanttiset tai muut kristityt ovat suhtautuneet Raamatun tulkintaan. 

Westminsterin tunnustuksessa (Westminster Confession of Faith, 1646) lakia ja sen jakoa käsitellään erityisesti luvussa 19: “Of the Law of God” (Jumalan laista).
Luvun 19 keskeiset kohdat:
Jakso 19.5 käsittelee moraalilakia:

• Moraalilaki on ikuisesti voimassa sekä uskovia että ei-uskovia kohtaan
• Se ohjaa elämää ja paljastaa synnin
• 19.5 “The moral law doth forever bind all, as well justified persons as others, to the obedience thereof; and that not only in regard of the matter contained in it, but also in respect of the authority of God the Creator who gave it. Neither doth Christ in the gospel any way dissolve, but much strengthen, this obligation.”

Jakso 19.4 käsittelee siviililakia:

• Israelille annettu siviililaki ei sido muita kansoja
• Sen yleiset oikeudenmukaisuuden periaatteet voivat olla hyödyllisiä
• 19.4 “To them also, as a body politic, He gave sundry judicial laws, which expired together with the state of that people, not obliging any other, now, further than the general equity thereof may require.”

Jakso 19.3 käsittelee seremoniallista lakia:

• Seremoniallinen laki on kumottu Kristuksen tulemuksen myötä
• Se oli tyyppi ja varjo tulevista asioista
• 19.3 “Besides this law, commonly called moral, God was pleased to give to the people of Israel, as a church under age, ceremonial laws, containing several typical ordinances, partly of worship, prefiguring Christ, His graces, actions, sufferings, and benefits; and partly holding forth divers instructions of moral duties. All which ceremonial laws are now abrogated under the New Testament.”

Laista yleisesti

• 19.6-7  “Although true believers be not under the law as a covenant of works, to be thereby justified or condemned; yet is it of great use to them, as well as to others; in that, as a rule of life, informing them of the will of God and their duty, it directs and binds them to walk accordingly; discovering also the sinful pollutions of their nature, hearts, and lives; so as, examining themselves thereby, they may come to further conviction of, humiliation for, and hatred against sin; together with a clearer sight of the need they have of Christ, and the perfection of His obedience. It is likewise of use to the regenerate, to restrain their corruptions, in that it forbids sin, and the threatenings of it serve to show what even their sins deserve, and what afflictions in this life they may expect for them, although freed from the curse thereof threatened in the law. The promises of it, in like manner, show them God’s approbation of obedience, and what blessings they may expect upon the performance thereof; although not as due to them by the law as a covenant of works: so as a man’s doing good, and refraining from evil, because the law encourageth to the one, and deterreth from the other, is no evidence of his being under the law, and not under grace.
  Neither are the forementioned uses of the law contrary to the grace of the gospel, but do sweetly comply with it: the Spirit of Christ subduing and enabling the will of man to do that freely and cheerfully, which the will of God, revealed in the law, requireth to be done.”

Muita relevantteja kohtia:

• Luku 20 käsittelee kristillistä vapautta ja omaatuntoa
• Luku 21 käsittelee jumalanpalvelusta ja sapattia

Westminsterin tunnustus siis selkeästi jakaa lain kolmeen osaan ja toteaa, että vain moraalilaki (sisältäen kymmenen käskyä) on edelleen voimassa kristityille, kun taas siviili- ja seremoniallinen laki ovat menettäneet sitovuutensa Kristuksen tulemuksen myötä.
Tämä kolmijako tuli vaikutusvaltaiseksi reformoidussa teologiassa.

Westminster Confession of Faith  PDF
 

Emme ole lain alla vaan armon alla.

Room.6:14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!

Mutta laki on hyvä kasvattaja ymmärtämään Jumalan tahtoa – rakkauden tietä. Esim. älä varasta, älä lausu väärää todistusta lähimmäisestä, älä himoitse. Voisi sanoa, että vanhan lihan on hyvä kuulla välillä lain saarnaa, mutta minun kaikenkaikkiaan on aina hyvä kuulla evankeliumia.

Vastaaja: OP