Olenko uudestisyntynyt?    / Mari

Pelkkä kaste ei riitä uudestisynnyttämään ketään. Siihen tarvitaan myös uskoa. Puhuessaan uudestisyntymisestä Jeesus sanoi (Jh 3:5): “Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.” Pelkkä vesi ei siis pelasta vaan tarvitaan myös Hengestä syntyminen.

Kun Nikodemus ei ymmärtänyt Jeesusta, tämä jatkoi että ihminen itse ei voi synnyttää itseään hengellisesti (jakeet 6-7). Uusi syntymä ei ole myöskään jokin tietynlainen kokemus (jae 8). “Kuinka tämä voi tapahtua?” kyseli mies edelleen. Jeesus vastasi, että Hän itse on vastaus tähän kysymykseen (jakeet 11-13). Vasta jakeissa 14 ja 15 Kristus selitti, miten ihminen syntyy uudesti: “Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän, että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.” Israelilaiset tajusivat erämaassa tehneensä syntiä (4Ms 21). He huusivat apua Moosekselta, jota Jumala kehotti tekemään pronssisen käärmeen ja laittamaan sen korkean tangon päähän. Jos joku, jota myrkkykäärmeet olivat purreet, katsoi tuohon kirkkaana loistavaan käärmeeseen, hän jäi eloon. Jeesus viittasi tuohon historialliseen tapahtumaan selittäessään miten ihminen syntyy uudesti.

Syntisyytemme tähden meidän elämäämme kiusaavat monet synnin myrkkykäärmeet. Herätyksen tilassa kauhistumme niitä ja pyydämme Jumalaa ottamaan ne pois. Hän ei kuitenkaan tee sitä, vaan kehottaa meitä katsomaan ristin muotoisessa tangossa riippuvaa Jeesusta, joka tehtiin synniksi meidän edestämme. Jos uskomme Hänen sovittaneen meidänkin syntimme, pelastumme, saamme syntimme anteeksi, tulemme vanhurskaaksi, synnymme uudesti ylhäältä – emmekä joudu ikuisesti eroon Jumalasta. Ymmärrän niin, että vesikaste on sekä vertauskuva että lupaus henkikasteesta, jonka Jumala antaa kastetulle hänen tullessaan synnintuntoon ja turvautuessaan Jeesukseen.

Kaste, jonka sisältä on Kristuksen sovintotyö, pelastaa pienen lapsen. Jumala ottaa hänet armonsa piiriin. Mutta koska hän tietoiseen ikään tultuaan tekee tietoista syntiä, hän tarvitsee parannusta. Samoin sitä tarvitsee kastettu aikuinen. Aikuinenkaan ei pelastu vain kasteen perusteella ilman että hän uskoo siihen Jeesukseen, jonka yhteyteen hänet kasteessa tuodaan – ilman että Jumalan Pyhä Henki kirkastaa hänelle Jeesuksen. Näen siis niin, että vedestä syntyminen (kaste) ja hengestäsyntyminen (parannus ja Jeesukseen kirkastuminen omana vapahtajana) kuuluvat yhteen. Kastetta tulee seurata jossakin vaiheessa henkilökohtainen turvautuminen Jeesuksen sovitustyöhän. Toisilla se tapahtuu hyvinkin varhaisessa vaiheessa kristillisen opetuksen myötä, joskus jopa lähes huomaamatta. Toisten kohdalla saattaa kulua vuosiakin, ennen kuin he turvautuvat siihen Jeesukseen, jolle heidät kasteessa luvattiin.

Vastaaja: Jarmo Sormunen