RAAMATTU LÄPI VUODESSA tammikuu 11

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

tammikuu 11
____________________________________

1Ms 24:52 – 26:16

52. Kuultuaan heidän sanansa Aabrahamin palvelija kumartui maahan Herran eteen.
53. Sitten palvelija otti esille hopea- ja kultakaluja sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Myös hänen veljelleen ja äidilleen hän antoi kallisarvoisia lahjoja.
54. He söivät ja joivat, hän ja hänen seuralaisensa, ja olivat siellä yötä. Kun he olivat nousseet seuraavana aamuna, hän sanoi: ”Päästäkää minut menemään herrani luo.”
55. Tytön veli ja äiti vastasivat: ”Anna tyttäremme viipyä luonamme vielä jokin aika, edes kymmenen päivää. Sitten saat lähteä.”
56. Mutta hän sanoi heille: ”Älkää viivyttäkö minua, koska Herra on antanut matkani onnistua. Päästäkää minut menemään, tahdon lähteä herrani luo.”
57. He vastasivat: ”Kutsukaamme tänne tytär ja kysykäämme häneltä itseltään.”
58. He kutsuivat Rebekan ja kysyivät häneltä: ”Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa?” Hän vastasi: ”Tahdon.”
59. Niin he lähettivät sisarensa Rebekan imettäjineen matkalle Aabrahamin palvelijan ja hänen miestensä mukana.
60. He siunasivat Rebekkaa ja lausuivat hänelle: ”Tulkoon sinusta, sisaremme, 1000 kertaa 10.000, ja vallatkoot sinun jälkeläisesi vihamiestensä portit!”

Rebekka tulee Iisakin luo

61. Rebekka nousi palvelijattarineen, ja istuen kamelien selkään he seurasivat miestä. Niin palvelija otti Rebekan mukaansa ja lähti matkalle.
62. Iisak oli tulossa Lahai-Roin kaivon tienoilta. Hän näet asui Negevissä.
63. Iisak oli illan suussa lähtenyt kedolle kävelemään. Kun hän nosti silmänsä, hän näki kamelien lähestyvän.
64. Kun Rebekka kiinnitti katseensa ja näki Iisakin, hän laskeutui nopeasti maahan kamelin selästä
65. ja kysyi palvelijalta: ”Kuka on tuo mies, joka tulee kedolla meitä vastaan?” Palvelija vastasi: ”Hän on minun isäntäni.” Niin hän otti hunnun ja verhoutui siihen.
66. Palvelija kertoi Iisakille kaiken, mitä oli toimittanut.
67. Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran majaan ja otti hänet luokseen. Hänestä tuli hänen vaimonsa, ja hän rakasti häntä. Niin Iisak sai lohdutuksen äitinsä kuoltua.

25. LUKU

Aabrahamin ja Keturan jälkeläiset

1. Aabraham otti vielä vaimon, jonka nimi oli Ketura.
2. Tämän hänelle synnyttämät pojat olivat: Simran, Joksan, Medan, Midian, Jisbak ja Suuah.
3. Joksanille syntyi Seba ja Dedan. Dedanin jälkeläisiä olivat assurilaiset, letusilaiset ja leummilaiset.
4. Midianin pojat olivat Eefa, Eefer, Hanok, Abida ja Eldaa.Kaikki nämä ovat Keturan jälkeläisiä.
5. Aabraham antoi kaiken omaisuutensa Iisakille.
6. Sivuvaimojensa pojille Aabraham antoi lahjoja. Hän lähetti heidät vielä eläessään pois poikansa Iisakin luota itään päin, Kedemin maahan.

Aabraham kuolee

7. Aabraham eli 175 vuotta.
8. Aabraham vaipui kuolemaan korkeassa iässä, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena, ja tuli otetuksi heimonsa luo.
9. Hänen poikansa Iisak ja Ismael hautasivat hänet Makpelan luolaan, heettiläisen Efronin, Sooharin pojan, vainiolle, joka on itään päin Mamresta,
10. sille vainiolle, jonka Aabraham oli ostanut heettiläisiltä. Siihen haudattiin Aabraham ja hänen vaimonsa Saara.
11. Aabrahamin kuoltua Jumala siunasi hänen poikaansa Iisakia. Iisak asui Lahai-Roin kaivon seudulla.

Ismaelin suku

12. Tämä on kertomus Ismaelin suvusta, Aabrahamin pojan, jonka Saaran egyptiläinen orjatar Haagar synnytti hänelle.
13. Nämä ovat Ismaelin poikien nimet ikäjärjestyksessä: Nebajot, Ismaelin esikoinen, Keedar, Adbeel, Mibsam,
14. Misma, Duuma, Massa,
15. Hadad, Teema, Jetur, Naafis ja Keedma.
16. Nämä ovat Ismaelin pojat ja nämä heidän nimensä heidän kyliensä ja leiripaikkojensa mukaan, 12 ruhtinasta heimokuntineen.
17. Ismaelin elinvuosien luku oli 137 vuotta. Hän vaipui kuolemaan ja tuli otetuksi heimonsa luo.
18. He asuivat Havilasta Suuriin asti, joka on Egyptistä itään päin Assyriaan mentäessä. Hän kävi kaikkien veljiensä kimppuun.

Iisakin suku

19. Tämä on kertomus Iisakin, Aabrahamin pojan, suvusta. Aabrahamille syntyi Iisak.
20. Iisakin ikä oli 40 vuotta, kun hän otti vaimokseen Rebekan, joka oli aramealaisen Betuelin tytär Mesopotamiasta ja Laabanin sisar.
21. Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Herra kuuli hänen rukouksensa, ja hänen vaimonsa Rebekka tuli raskaaksi.
22. Lapset sysäsivät toisiaan hänen kohdussaan. Niin hän sanoi: ”Jos näin käy, minkä tähden minä elän?” Hän meni kysymään Herralta.
23. Herra sanoi hänelle: ”Kaksi kansaa on sinun kohdussasi, kaksi heimoa erkanee sinun ruumiistasi, toinen heimo on toista voimakkaampi, vanhempi palvelee nuorempaa.”
24. Kun hänen synnyttämisensä aika tuli, hänen kohdussaan oli kaksoset.
25. Ensimmäisenä syntynyt oli punaruskea ja kauttaaltaan kuin karvainen viitta. Hän sai nimeksi Eesau.
26. Sen jälkeen syntyi hänen veljensä, ja tämä piti kädellään Eesaun kantapäästä. Hänelle pantiin nimeksi Jaakob*. Iisak oli 60-vuotias heidän syntyessään.
27. Pojat kasvoivat suuriksi, ja Eesausta tuli taitava metsästäjä, aron mies. Jaakob sitä vastoin oli hiljainen mies, joka pysyi kotosalla.
28. Iisak rakasti enemmän Eesauta, sillä hän söi mielellään metsänriistaa, mutta Rebekka rakasti enemmän Jaakobia.

Eesau myy esikoisuutensa

29. Kerran, kun Jaakob oli keittänyt itselleen keiton, Eesau tuli kedolta nälästä nääntyneenä.
30. Eesau sanoi Jaakobille: ”Anna minun särpiä tuota ruskeaa, tuota ruskeaa keittoa, sillä minä olen nälästä nääntynyt.” Tämän johdosta hän sai nimen Edom*.
31. Mutta Jaakob sanoi: ”Myy minulle ensin esikoisuutesi.”
32. Eesau vastasi: ”Minä kuolen kuitenkin, mitä minä esikoisuudellani teen?”
33. Jaakob sanoi: ”Vanno minulle ensin.” Niin Eesau vannoi hänelle ja myi esikoisuutensa Jaakobille.
34. Jaakob antoi Eesaulle leipää ja hernekeittoa. Hän söi ja joi, nousi ja meni matkoihinsa. Niin halpana Eesau piti esikoisuutensa.

26. LUKU

Iisak ja Rebekka Gerarissa

1. Maahan tuli nälänhätä, toinen kuin se nälänhätä, joka oli ollut aikaisemmin, Aabrahamin päivinä. Silloin Iisak meni Abimelekin, filistealaisten kuninkaan, luo Gerariin.
2. Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: ”Älä mene Egyptiin, vaan jää asumaan maahan, jonka minä sinulle sanon.

Siunauksen lupaus Iisakille

3. Oleskele muukalaisena tässä maassa. Minä olen sinun kanssasi ja siunaan sinua. Sillä sinulle ja sinun jälkeläisillesi minä annan kaikki nämä maat ja pidän valan, jonka olen vannonut isällesi Aabrahamille.
4. Minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat. Sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä*,
5. koska Aabraham kuuli minua ja noudatti, mitä minä annoin hänelle noudatettavaksi, minun käskyjäni, säädöksiäni ja opetuksiani.”
6. Niin Iisak asettui Gerariin.
7. Kun sen paikkakunnan miehet kysyivät hänen vaimostaan, hän sanoi: ”Hän on minun sisareni.” Hän näet pelkäsi sanoa: ”Hän on minun vaimoni,” sillä hän ajatteli: ”Nuo miehet voivat tappaa minut Rebekan tähden, sillä hän on näöltään kaunis.”
8. Kun hän oli viipynyt siellä jonkin aikaa, niin tapahtui, että Abimelek, filistealaisten kuningas, kerran katsellessaan ulos ikkunasta näki Iisakin hyväilevän vaimoaan.
9. Niin Abimelek kutsutti Iisakin ja sanoi: ”Hänhän on sinun vaimosi! Miksi olet sanonut: ’Hän on minun sisareni’?” Iisak vastasi: ”Minä ajattelin, että minut muuten ehkä tapetaan hänen tähtensä.”
10. Abimelek sanoi: ”Mitä oletkaan meille tehnyt! Kuinka helposti olisikaan voinut tapahtua, että joku kansasta olisi maannut sinun vaimosi kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidät syyllisiksi syntiin!”
11. Abimelek antoi käskyn koko kansalleen: ”Joka koskee tähän mieheen tai hänen vaimoonsa rangaistaan kuolemalla.”
12. Iisak kylvi siinä maassa ja sai sinä vuonna satakertaisesti, sillä Herra siunasi häntä.
13. Hän rikastui ja hyötyi hyötymistään, kunnes hänestä tuli hyvin rikas.
14. Hänellä oli laumoittain sekä lampaita ja vuohia että nautakarjaa ja paljon palvelijoita, niin että filistealaiset alkoivat kadehtia häntä.
15. Filistealaiset tukkivat kaikki ne kaivot, jotka hänen isänsä palvelijat olivat kaivaneet hänen isänsä Aabrahamin päivinä, ja täyttivät ne mullalla.
16. Silloin Abimelek sanoi Iisakille: ”Mene pois luotamme, sillä sinä olet tullut paljon voimakkaammaksi kuin me.”

____________________________________

Matt 8:18-34

18. Nähdessään ympärillään paljon kansaa Jeesus käski lähteä toiselle rannalle.

”Seuraa minua”

19. Eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: ”Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet.”
20. Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.”
21. Eräs toinen, hänen opetuslapsensa, sanoi hänelle: ”Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni.”
22. Jeesus vastasi: ”Seuraa sinä minua, ja anna kuolleiden haudata kuolleensa.”

Jeesus tyynnyttää myrskyn

23. Jeesus astui veneeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
24. Järvellä nousi kova myrsky, niin että vene oli peittymäisillään aaltoihin. Mutta Jeesus nukkui.
25. He menivät ja herättivät hänet sanoen: ”Herra, auta, me hukumme.”
26. Jeesus sanoi heille: ”Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?” Hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven.
27. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: ”Millainen tämä onkaan, kun sekä tuulet että järvi tottelevat häntä?”

Riivaajahenget sikalaumaan

28. Jeesuksen saavuttua toiselle rannalle, gadaralaisten alueelle, häntä vastaan tuli kaksi riivattua. Nämä olivat lähteneet haudoista ja olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä.
29. He huusivat: ”Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, sinä Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?”
30. Heistä etäällä oli suuri sikalauma laitumella.
31. Riivaajahenget pyysivät Jeesukselta: ”Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan.”
32. Hän vastasi: ”Menkää.” Silloin riivaajat lähtivät miehistä ja menivät sikoihin. Koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui veteen.
33. Niiden paimenet pakenivat, menivät kaupunkiin ja kertoivat kaiken, myös sen, mitä riivatuille oli tapahtunut.
34. Silloin kaikki lähtivät kaupungista Jeesusta vastaan. Tavatessaan hänet he pyysivät häntä menemään pois heidän alueeltaan.

____________________________________

Ps 10:1-15

10. PSALMI

[Edellisen psalmin jatkoa.]

Rukous sorrettujen puolesta.

1. Miksi, Herra, olet niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?
2. Jumalattomat sortavat häikäilemättä köyhiä, punovat heille juonia.
3. Jumalaton rehentelee himoillaan, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.
4. Jumalaton ylvästelee: ”Ei hän tästä ota kiinni.” ”Ei Jumalaa ole!” Siinä on kaikki hänen ajatuksensa.
5. Hänen hankkeensa menestyvät kaiken aikaa. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä. Kaikille vastustajilleen hän hymähtää.
6. Hän sanoo sydämessään: ”En minä horju, en ikinä joudu onnettomuuteen.”
7. Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta ja sortoa, tuho ja turmio on hänen kielensä alla.
8. Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.
9. Kätkössään hän väijyy kuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäkseen kurjan kimppuun. Hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.
10. Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen valtaansa.
11. Hän sanoo sydämessään: ”Jumala unohtaa sen, hän on peittänyt kasvonsa, ei hän sitä ikinä näe.”
12. Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unohda kurjia.
13. Miksi saa jumalaton pilkata Jumalaa? Miten voi hän ajatella, ettet sinä rankaise?

Herra auttaa.

14. Sinä olet sen nähnyt. Sinähän havaitset vaivan ja tuskan ja otat sen omiin käsiisi. Sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.
15. Murskaa jumalattoman käsivarsi ja rankaise pahan jumalattomuus, niin ettei sitä enää löydetä.

____________________________________

Snl 3:7-8

7. Älä luulottele olevasi viisas. Pelkää Herraa ja karta pahaa.
8. Se on terveellistä sinun ruumiillesi ja virkistävää luillesi.

Scroll to Top