RAAMATTU LÄPI VUODESSA
tammikuu 10
____________________________________
1Ms 23:1 – 24:51
23. LUKU
Saaran kuolema ja hautaus
1. Saara eli 127 vuoden ikäiseksi. Tämä oli Saaran elinikä.
2. Saara kuoli Kirjat-Arbassa, se on Hebronissa, Kanaanin maassa. Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.
3. Sitten Aabraham nousi, lähti vainajan luota ja puhui heettiläisille:
4. ”Minä olen muukalainen ja vieras teidän keskuudessanne. Antakaa minulle perintöhauta maassanne, haudatakseni ja kätkeäkseni siihen vainajani.”
5. Heettiläiset vastasivat Aabrahamille, sanoen hänelle:
6. ”Kuule meitä, herra. Sinä olet Jumalan ruhtinas meidän keskuudessamme. Hautaa vainajasi parhaaseen hautaamme. Ei kukaan meistä kiellä sinua hautaamasta vainajaasi hautaansa.”
7. Aabraham nousi ja kumarsi maan kansalle, heettiläisille,
8. ja sanoi heille: ”Jos teidän mieleenne on, että minä hautaan ja kätken vainajani, niin kuulkaa minua ja taivuttakaa Efron, Sooharin poika,
9. antamaan minulle Makpelan luolan, joka on hänen omansa ja on hänen vainionsa perällä. Täydestä hinnasta hän antakoon sen minulle sukuhaudaksi teidän keskuudessanne.”
10. Efron istui siellä heettiläisten joukossa. Heettiläinen Efron vastasi Aabrahamille kansansa ihmisten kuullen, kaikkien, jotka kulkivat hänen kaupunkinsa portista:
11. ”Ei, herrani, vaan kuule minua. Minä lahjoitan sinulle vainion ja myös siinä olevan luolan minä lahjoitan sinulle. Kansalaisteni nähden minä sen sinulle lahjoitan. Hautaa vainajasi.”
12. Aabraham kumarsi maan kansalle
13. ja sanoi Efronille maan kansan kuullen: ”Jospa kuitenkin! Kuule minua! Minä maksan vainion hinnan. Ota se minulta ja anna minun haudata siihen vainajani.”
14. Efron vastasi Aabrahamille ja sanoi hänelle:
15. ”Herrani, kuule minua. Neljänsadan hopeasekelin maa, mitä se minulle ja sinulle merkitsee? Hautaa vainajasi.”
16. Kuultuaan Efronin sanat Aabraham punnitsi Efronille sen rahasumman, jonka tämä oli maininnut heettiläisten kuullen, 400 hopeasekeliä, kaupassa käypää.
17. Niin Efronin vainio, joka on Makpelassa itään päin Mamresta, sekä vainio että siellä oleva luola ja kaikki puut, jotka kasvoivat vainiolla, koko sillä alueella,
18. joutuivat Aabrahamin omiksi kaikkien kaupunkinsa portista kulkevien heettiläisten nähden.
19. Sen jälkeen Aabraham hautasi vaimonsa Saaran luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta, se on Hebronista, Kanaanin maassa.
20. Niin vainio ja siellä oleva luola siirtyi heettiläisiltä Aabrahamille sukuhaudaksi.
24. LUKU
Rebekka Iisakille vaimoksi
1. Aabraham oli tullut vanhaksi ja iäkkääksi, ja Herra oli siunannut häntä kaikessa.
2. Aabraham sanoi palvelijalleen, taloutensa vanhimmalle, joka huolehti kaikesta, mitä hänellä oli: ”Pane kätesi kupeeni alle.
3. Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun.
4. Mene minun maahani ja sukuni luo ja ota sieltä vaimo pojalleni Iisakille.”
5. Palvelija sanoi hänelle: ”Entä jos tyttö ei tahdo seurata minua tähän maahan, onko minun silloin vietävä poikasi takaisin siihen maahan, mistä olet lähtenyt?”
6. Aabraham vastasi: ”Varo, ettet vie poikaani takaisin sinne.
7. Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja synnyinmaastani, puhui ja vannoi minulle: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan’. Hän lähettää enkelinsä sinun edelläsi, niin että saat sieltä vaimon pojalleni.
8. Mutta jos tyttö ei tahdo seurata sinua, niin olet tästä valasta vapaa. Älä vain vie poikaani sinne takaisin.”
9. Palvelija pani kätensä herransa Aabrahamin kupeen alle ja lupasi sen hänelle valalla vannoen.
10. Palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikkinaisia kalleuksia herransa tavaroista, nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin kaupunkiin.
11. Hän antoi kamelien asettua kaupungin ulkopuolelle vesikaivon ääreen lepäämään. Hän teki tämän illan suussa, jolloin naiset tulivat ammentamaan vettä.
12. Hän rukoili: ”Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestys ja tee laupeus herralleni Aabrahamille.
13. Minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäriä tulee ammentamaan vettä.
14. Niin tapahtukoon, että se nuori nainen, jolle minä sanon: ’Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni’, ja joka vastaa: ’Juo, minä juotan kamelisikin’, on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille. Siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni.”
15. Hän oli tuskin lakannut rukoilemasta, niin siihen tuli Rebekka. Tämä oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär. Hänellä oli vesiastia olallaan.
16. Tämä nuori nainen oli näöltään hyvin kaunis, neitsyt, johon ei mies ollut koskenut. Hän astui alas lähteelle, täytti astiansa ja tuli ylös.
17. Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: ”Anna minun juoda vähän vettä astiastasi.”
18. Hän vastasi: ”Juo, herrani.” Hän laski nopeasti astiansa alas kädelleen ja antoi hänen juoda.
19. Annettuaan hänen juoda hän sanoi: ”Minä ammennan vettä myös sinun kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen.”
20. Hän tyhjensi nopeasti astiansa kaukaloon, riensi jälleen kaivolle hakemaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.
21. Mies katseli häntä ääneti saadakseen tietää, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua.
22. Kun kamelit olivat juoneet, mies otti kultaisen nenärenkaan, joka painoi puoli sekeliä, ja pani hänen käsiinsä kaksi rannerengasta, jotka painoivat kymmenen kultasekeliä.
23. Hän kysyi: ”Kenen tytär olet? Sano minulle, onko isäsi talossa tilaa ollaksemme yötä?”
24. Hän vastasi hänelle: ”Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär.”
25. Hän lisäsi: ”Meillä on runsaasti olkia ja rehua. Myös yösijaa on meillä antaa.”
26. Silloin mies kumartui maahan, rukoili Herraa
27. ja sanoi: ”Kiitetty olkoon Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, joka ei ole ottanut pois armoaan ja totuuttaan minun herraltani. Herra on johtanut minut tätä tietä herrani veljen kotiin.”
28. Tyttö riensi ilmoittamaan äitinsä perheelle, mitä oli tapahtunut.
29. Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban. Tämä riensi ulos miehen luo lähteelle.
30. Hän näki nenärenkaan ja rannerenkaat sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan kertovan ja sanovan: ”Näin mies puhui minulle.” Niin hän meni miehen luo. Tämä seisoi vielä kamelien luona lähteellä.
31. Hän sanoi miehelle: ”Tule sisään, sinä Herran siunattu. Miksi seisot ulkona? Minä olen valmistanut tilaa talossa ja sijaa kameleille.”
32. Niin mies tuli taloon. Laaban riisui kamelit, antoi niille olkia ja rehua. Hänelle ja hänen seuralaisilleen hän antoi vettä jalkojen pesemiseksi.
33. Hänen eteensä pantiin sitten ruokaa, mutta hän sanoi: ”En syö ennen kuin olen puhunut asiani.” Laaban vastasi: ”Puhu.”
34. Hän sanoi: ”Minä olen Aabrahamin palvelija.
35. Herra on suuresti siunannut minun herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies. Herra on antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautakarjaa, hopeaa ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja.
36. Saara, herrani vaimo, on vanhalla iällään synnyttänyt herralleni pojan, ja tälle hän on antanut kaiken omaisuutensa.
37. Herrani vannotti minua sanoen: ’Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun.
38. Mene isäni kotiin ja sukuni luo ja ota sieltä pojalleni vaimo’.
39. Silloin minä sanoin herralleni: ’Entä jos se nuori nainen ei seuraa minua?’
40. Hän vastasi: ’Herra, jonka edessä minä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä sinun kanssasi ja antaa matkasi onnistua, niin että saat pojalleni vaimon minun suvustani ja isäni perheestä.
41. Kun saavut sukuni luo, sinä olet vapaa vannomastasi valasta, jos he eivät anna häntä sinulle’.
42. Minä tulin tänään lähteelle ja sanoin: ’Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, jos annat onnistua sen matkan, jolla olen,
43. salli tapahtua niin, että se nuori nainen, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: ’Anna minun juoda vähän vettä astiastasi’,
44. vastaa minulle: ’Juo itse, ja minä ammennan myös sinun kameleillesi’ – että hän on se nainen, jonka Herra on määrännyt minun herrani pojalle.
45. Tuskin olin lakannut näin puhumasta itsekseni, niin Rebekka tuli sinne vesiastia olallaan, laskeutui lähteelle ja ammensi. Minä sanoin hänelle: ’Anna minun juoda’.
46. Hän laski nopeasti astian alas olaltaan ja sanoi: ’Juo, minä juotan myös sinun kamelisi’. Niin minä join, ja hän juotti myös kamelit.
47. Minä kysyin häneltä: ’Kenen tytär sinä olet?’ Hän vastasi: ’Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär’. Niin minä panin nenärenkaan hänen nenäänsä ja rannerenkaat hänen käsiinsä.
48. Minä kumarruin maahan ja rukoilin Herraa. Minä kiitin Herraa, herrani Aabrahamin Jumalaa, joka oli johtanut minut oikeaa tietä saamaan herrani veljen tyttären hänen pojalleen.
49. Jos te nyt tahdotte osoittaa rakkautta ja luottamusta minun herralleni, niin ilmoittakaa se minulle. Ellette, niin ilmoittakaa minulle sekin, kääntyäkseni toisaalle, oikealle tai vasemmalle.”
50. Laaban ja Betuel vastasivat: ”Herralta tämä on tullut. Emme voi tässä asiassa puhua sinulle hyvää emmekä pahaa.
51. Rebekka on siinä edessäsi. Ota hänet ja mene. Tulkoon hän herrasi pojan vaimoksi, niin kuin Herra on sanonut.”
____________________________________
Matt 8:1-17
8. LUKU
1. Kun Jeesus tuli alas vuorelta, suuri ihmisjoukko seurasi häntä.
Jeesus parantaa pitalisen
2. Muuan pitalinen mies tuli, kumartui maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: ”Herra, jos tahdot, sinä voit puhdistaa minut.”
3. Jeesus ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: ”Minä tahdon, puhdistu.” Mies puhdistui heti pitalistaan.
4. Jeesus sanoi hänelle: ”Varo, ettet puhu tästä kenellekään. Mene ja näytä itsesi papille sekä uhraa Mooseksen säätämä* lahja heille todistukseksi.”
Sadanpäällikön palvelija
5. Jeesuksen saavuttua Kapernaumiin eräs sadanpäällikkö tuli hänen luokseen ja pyysi häneltä apua:
6. ”Herra, palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa.”
7. Jeesus sanoi hänelle: ”Minä tulen ja parannan hänet.”
8. Mutta sadanpäällikkö sanoi: ”Herra, en ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, niin palvelijani paranee.
9. Minä itsekin olen toisen vallan alainen, ja minulla on sotilaita käskettävinäni. Minä sanon tälle: ’Mene’, niin hän menee, ja toiselle: ’Tule’, niin hän tulee, ja palvelijalleni: ’Tee tämä’, niin hän tekee.”
10. Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: ”Totisesti minä sanon teille: Israelissakaan en ole tavannut näin suurta uskoa.
11. Minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioivat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa,
12. mutta valtakunnan lapset* heitetään ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.”
13. Jeesus sanoi sadanpäällikölle: ”Mene. Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot.” Palvelija parani sillä hetkellä.
Pietarin anoppi ja muita sairaita
14. Tullessaan Pietarin kotiin Jeesus näki hänen anoppinsa makaavan sairaana kuumeessa.
15. Jeesus koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä. Nainen nousi ja palveli häntä.
16. Illan tultua Jeesuksen luo tuotiin monia riivattuja. Hän ajoi pahat henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi.
17. Tämä tapahtui, että profeetta Jesajan kirjassa sanottu kävisi toteen: ”Hän otti päälleen meidän sairautemme ja kantoi* meidän tautimme.”
____________________________________
Ps 9:14-21
14. Armahda minua, Herra, katso, kuinka vihamieheni sortavat minua. Sinä nostat minut kuoleman porteista,
15. että minä julistaisin kaikkia sinun ylistettäviä tekojasi tytär Siionin porteissa, riemuitsisin avustasi.
16. Kansat ovat vajonneet kaivamaansa kuoppaan. Heidän jalkansa ovat takertuneet virittämäänsä verkkoon.
17. Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on toteuttanut tuomionsa, kietonut jumalattoman omien kättensä tekoihin.
Välisoitto. Sela.
18. Jumalattomat joutuvat tuonelaan*, kaikki kansat, jotka unohtavat Jumalan.
19. Köyhää ei unohdeta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
20. Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon kansat kasvojesi edessä.
21. Saata, Herra, heidät pelon valtaan. Tietäkööt kansat* olevansa vain ihmisiä. Sela.
____________________________________
Snl 3:1-6
3. LUKU
Pelkää Herraa ja turvaa häneen
1. Poikani, älä unohda minun opetustani, vaan sydämesi säilyttäköön käskyni.
2. Pitkää ikää, elinvuosia ja rauhaa ne kartuttavat sinulle.
3. Laupeus ja uskollisuus älkööt luopuko sinusta. Sido ne kaulaasi, kirjoita ne sydämesi tauluun,
4. niin saat armon ja hyvän ymmärryksen Jumalan ja ihmisten silmien edessä.
5. Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaa omaan ymmärrykseesi.
6. Tunne hänet kaikilla teilläsi, niin hän tasoittaa sinun polkusi.