RAAMATTU LÄPI VUODESSA
heinäkuu 28
____________________________________
2 Aik 21:1 – 23:21
21. LUKU
Jooram Juudan kuninkaana (848-841 eKr.)
1. Joosafat meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2. Hänellä oli veljiä: Joosafatin pojat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarjahu, Miikael ja Sefatja.. Nämä kaikki olivat Joosafatin, Israelin kuninkaan, poikia.
3. Heidän isänsä oli antanut heille suuria lahjoja, hopeaa, kultaa ja kalleuksia, sekä varustettuja kaupunkeja Juudassa. Mutta kuninkuuden hän oli antanut Jooramille, sillä tämä oli esikoinen.
4. Kun Jooram oli noussut isänsä valtaistuimelle ja vahvistunut, hän murhasi miekalla kaikki veljensä ja myös muutamia Israelin johtomiehiä.
5. Jooram oli 32-vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa 8 vuotta.
6. Hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, kuten Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
7. Herra ei kuitenkaan tahtonut tuhota Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja luvannut antaa hänelle ja hänen pojilleen lampun ainiaaksi.
Edomin sota
8. Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallasta ja asettivat itselleen kuninkaan.
9. Jooram lähti sinne päällikköineen ja kaikkine sotavaunuineen. Hän nousi yöllä ja löi edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet ja sotavaunujen päälliköt.
10. Niin Edom luopui Juudan vallasta ja on pysynyt siitä erillään tähän päivään asti. Siihen aikaan myös Libna irrottautui Juudasta, koska Jooram oli hylännyt Herran, isiensä Jumalan.
11. Jooram teetti uhrikukkuloita Juudan vuoristoon. Hän saattoi Jerusalemin asukkaat harjoittamaan epäjumalanpalvelusta ja vietteli siihen Juudan.
Elijan kirje Jooramille
12. Profeetta Elijalta tuli Jooramille tällainen kirje: ”Näin sanoo Herra, isäsi Daavidin Jumala: ’Sinä et ole vaeltanut isäsi Joosafatin teitä etkä Aasan, Juudan kuninkaan, teitä,
13. vaan olet vaeltanut Israelin kuningasten tietä ja saattanut Juudan ja Jerusalemin asukkaat [epäjumalanpalveluksen uskonnolliseen] haureuteen Ahabin suvun tavoin. Sinä olet myös murhannut veljesi, jotka olivat isäsi perhekuntaa ja paremmat kuin sinä.
14. Sen tähden Herra rankaisee sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja kaikkea, mitä sinulla on, kovalla vitsauksella.
15. Sinä itse olet sairastava vaikeaa tautia, sisusvaivaa, kunnes vuoden, parin kuluttua sisuksesi taudin voimasta tunkeutuvat ulos.”
16. Herra herätti Jooramia vastaan filistealaiset ja kuusilaisten naapureina asuvat arabialaiset.
17. He hyökkäsivät Juudaan, valloittivat sen ja veivät saaliinaan kaiken kuninkaan linnan tavaran ja myös hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänelle jäänyt muuta poikaa kuin Jooahas, hänen nuorin poikansa.
18. Kaiken tämän jälkeen Herra rankaisi Jooramia parantumattomalla sisusvaivalla.
19. Parin vuoden kuluttua, toisen vuoden lopulla, hänen sisuksensa taudin voimasta tunkeutuivat ulos, ja hän kuoli koviin tuskiin. Hänen kansansa ei polttanut hänen kunniakseen kuolinsuitsutusta, niin kuin oli poltettu hänen isiensä kunniaksi.
20. Jooram oli 32-vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa 8 vuotta. Hän meni pois kenenkään kaipaamatta, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuningasten hautoihin.
22. LUKU
Ahasja Juudan kuninkaana (841 eKr.)
1. Jerusalemin asukkaat asettivat Ahasjan, Jooramin nuorimman pojan, kuninkaaksi hänen sijaansa. Kaikki vanhemmat oli tappanut se rosvojoukko, joka arabialaisten kanssa oli tullut leiriin. Niin Ahasja, Jooramin poika, tuli Juudan kuninkaaksi.
2. Ahasja oli 22-vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa vuoden. Hänen äitinsä oli nimeltään Atalja, Omrin tytär*.
3. Hänkin vaelsi Ahabin suvun teitä, sillä hänen äitinsä oli häntä neuvomassa jumalattomuuteen.
4. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, kuten tekivät Ahabin sukuun kuuluvat. Nämä olivat hänen isänsä kuoleman jälkeen hänen neuvonantajiaan hänen turmiokseen.
5. Heidän neuvostaan hän myös lähti Israelin kuninkaan Jooramin, Ahabin pojan, kanssa taistelemaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan Gileadin Raamotiin. Siellä aramilaiset haavoittivat Jooramia.
6. Hän palasi Jisreeliin parantuakseen, sillä hänessä oli haavoja, jotka häneen oli isketty Raamotissa hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Juudan kuningas Ahasja, Jooramin poika, tuli Jisreeliin katsomaan Jooramia, Ahabin poikaa, joka sairasti haavoissaan.
7. Jumala johti Ahasjan tuhoksi sen, että hän meni Jooramin luo. Sinne tultuaan hän meni Jooramin kanssa kohtaamaan Jeehua, Nimsin poikaa, jonka Herra oli voidellut hävittämään Ahabin suvun.
Ahabin suvun tuho
8. Kun Jeehu oli toimeenpanemassa Ahabin suvun tuomiota, hän tapasi Juudan ruhtinaat ja Ahasjan veljenpojat, jotka palvelivat Ahasjaa, ja tappoi heidät.
9. Sitten hän etsi Ahasjaa. Tämä saatiin kiinni Samariassa, jossa hän piileskeli. Hänet vietiin Jeehun eteen ja surmattiin. He hautasivat hänet, sillä he sanoivat: ”Hän on Joosafatin [pojan]poika, hänen, joka kaikesta sydämestään etsi Herraa.” Ahasjan perheessä ei ollut ketään, joka olisi kyennyt hallitsemaan.
10. Kun Atalja, Ahasjan äiti, näki, että hänen poikansa oli kuollut, hän nousi ja tuhosi Juudan heimon koko kuningassuvun.
11. Mutta kuninkaan tytär Joosabat otti murhattavien kuninkaan poikien joukosta salaa Ahasjan pojan Jooaan ja pani hänet imettäjineen makuuhuoneeseen. Näin pappi Joojadan vaimo Joosabat, joka oli kuningas Jooramin tytär ja Ahasjan sisar, sai kätketyksi hänet Ataljalta, niin ettei tämä voinut surmauttaa häntä.
12. Poika oli sitten heidän luonaan Jumalan temppeliin piilotettuna kuusi vuotta, Ataljan hallitessa maata.
23. LUKU
Jooas Juudan kuninkaana (835-796 eKr.)
1. Joojada rohkaisi 7. vuotena mielensä ja liittoutui sadanpäällikköjen Asarjan, Jerohamin pojan, Ismaelin, Joohananin pojan, Asarjan, Oobedin pojan, Maasejan, Adajan pojan, ja Elisafatin, Sikrin pojan, kanssa.
2. Nämä kiertelivät Juudassa ja kokosivat leeviläiset kaikista Juudan kaupungeista sekä Israelin perhekuntien päämiehet. He tulivat Jerusalemiin.
3. Kaikki koolle tulleet tekivät Jumalan temppelissä liiton kuninkaan kanssa. Joojada sanoi heille: ”Kuninkaan poika on tuleva kuninkaaksi, niin kuin Herra on puhunut Daavidin pojista.
4. Tehkää näin: Kolmas osa teistä, papeista ja leeviläisistä, joiden on mentävä vartionpitoon sapattina, olkoon ovenvartijoina kynnyksillä,
5. kolmas osa miehittäköön kuninkaan linnan, kolmas osa Jesod-portin, ja koko kansa Herran temppelin esikartanot.
6. Älköön kukaan muu kuin papit ja palvelusta tekevät leeviläiset menkö Herran temppeliin. He saavat mennä sisään, sillä he ovat pyhät, mutta kaikki muu kansa noudattakoon Herran määräystä.
7. Leeviläiset asettukoot kuninkaan ympärille, kullakin ase kädessä. Jokainen temppeliin tunkeutuva surmattakoon. Olkaa te kuninkaan luona, menköön hän ulos tai sisään.”
8. Leeviläiset ja koko Juuda tekivät kaiken, mitä pappi Joojada oli käskenyt heidän tehdä. Kukin heistä otti miehensä, sekä ne, joiden oli mentävä vartionpitoon sapattina, että ne, jotka pääsivät vartionpidosta sapattina, sillä pappi Joojada ei ollut vapauttanut osastoja palveluksesta.
9. Pappi Joojada antoi sadanpäälliköille keihäät, kilvet ja jouset, jotka olivat kuuluneet kuningas Daavidille ja olivat Jumalan temppelissä.
10. Hän asetti koko kansan, kullakin keihäs kädessä, temppelin eteläsivulta sen pohjoissivulle saakka, päin alttaria ja temppeliä, kuninkaan ympärille.
11. Sitten he toivat kuninkaan pojan esille, panivat hänen päähänsä kruunun, antoivat hänelle Liiton* ja tekivät hänet kuninkaaksi. Joojada ja hänen poikansa voitelivat hänet ja huusivat: ”Eläköön kuningas!”
Atalja surmataan
12. Kun Atalja kuuli kansan äänen sen juostessa ja huutaessa riemuhuutoja kuninkaalle, hän meni kansan luo Herran temppeliin.
13. Hän näki kuninkaan seisovan korkealla paikallaan sisäänkäytävän luona, päälliköt ja torvensoittajat kuninkaan luona, kaiken maan kansan, joka riemuitsi ja puhalsi torviin, sekä veisaajat, jotka soittimillaan johtivat ylistyslaulua. Silloin Atalja repäisi vaatteensa ja huusi: ”Kapina, kapina!”
14. Pappi Joojada antoi sadanpäälliköiden, sotajoukon johtajien, astua esiin ja sanoi heille: ”Viekää hänet pois rivien välitse, ja joka yrittää seurata häntä, surmattakoon miekalla.” Pappi oli sanonut: ”Älkää surmatko häntä Herran temppelissä.”
15. Kun Atalja oli tullut Hevosportin kautta kuninkaan linnaan, he tarttuivat häneen ja surmasivat hänet siinä.
16. Joojada teki liiton itsensä, koko kansan ja kuninkaan kesken, että he olisivat Herran kansa.
17. Sitten koko kansa meni Baalin temppeliin ja hävitti sen. Sen alttarit ja kuvat he murskasivat, ja he tappoivat alttarien edessä Mattanin, Baalin papin.
18. Joojada asetti päällysmiehiä Herran temppeliin, leeviläisiä pappeja, jotka Daavid oli määrännyt Herran temppeliin uhraamaan Herran polttouhreja. Kuten on kirjoitettuna Mooseksen laissa, se tapahtui riemuhuudoin ja lauluin, Daavidin järjestelyn mukaan.
19. Joojada asetti ovenvartijat Herran temppelin porteille, ettei sisään pääsisi kukaan, joka oli jollakin tavalla saastainen.
20. Hän otti mukaansa sadanpäälliköt, ylimykset, kansan hallitusmiehet sekä kaiken maan kansan ja vei kuninkaan Herran temppelistä. He tulivat Yläportin kautta kuninkaan linnaan ja asettivat kuninkaan valtaistuimelle.
21. Maan koko kansa iloitsi, ja kaupunki pysyi rauhallisena. Ataljan he olivat surmanneet miekalla.
____________________________________
Room 11:23-36
23. Nuo toisetkin tulevat kyllä oksastettaviksi, jos eivät jää epäuskoonsa, sillä Jumala kykenee oksastamaan ne jälleen.
24. Jos sinut on leikattu metsäöljypuusta ja vastoin luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa!
25. Jotta te, veljet, ette olisi oman viisautenne varassa, en tahdo pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta: Israelia on osaksi kohdannut paatumus, joka kestää, kunnes muista kansoista koottavien täysi luku on tullut sisälle.
26. Sitten koko Israel on pelastuva, kuten on kirjoitettu: ”Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.”
27. Tämä on oleva minun liittoni heidän kanssaan, kun pyyhin pois heidän syntinsä.
Jumalan armovalinta
28. Evankeliumin kannalta he kyllä ovat vihollisia teidän tähtenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tähden.
29. Jumala ei peruuta armolahjojaan ja kutsumistaan.
30. Sillä kuten te ennen olitte Jumalalle tottelemattomia, mutta nyt olette saaneet laupeuden siksi, että nämä ovat olleet tottelemattomia,
31. niin nämäkin ovat nyt olleet tottelemattomia, että myös he teille tulleen armahtamisen kautta saisivat laupeuden.
32. Jumala on näet sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.
33. Oi sitä Jumalan rikkauden, viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomia ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömiä hänen tiensä!
34. Kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?
35. Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin?
36. Sillä hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki. Hänelle kunnia iäisyyksiin asti! Aamen.
____________________________________
Ps 22:1-18
22. PSALMI
Messiaan kärsimys ja korotus
1. Veisuunjohtajalle. Veisataan kuin ”Aamuruskon peura.” Daavidin psalmi.
2. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
3. Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
4. Kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirsien keskellä.
5. Isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
6. He huusivat sinua avuksi ja pelastuivat. He turvasivat sinuun eivätkä joutuneet häpeään.
7. Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
8. Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutaan, nyökyttävät ilkkuen päätään:
9. ”Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, pelastakoon hänet, koska on häneen mieltynyt.”
10. Sinähän vedit minut äitini kohdusta, annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla.
11. Sinun huomaasi minut on jätetty syntymästäni saakka, sinä olet Jumalani äitini kohdusta asti.
12. Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä ole auttajaa.
13. Minua saartavat monet sonnit, Baasanin väkevät piirittävät minua,
14. kuin raatelevat ja kiljuvat leijonat ne avaavat kitansa minua vastaan.
15. Minä olen kuin maahan vuodatettu vesi. Kaikki minun luuni ovat irti toisistaan. Sydämeni on kuin vaha, se on sulanut rinnassani.
16. Voimani on kuivettunut kuin saviastian palanen. Kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
17. Koirat piirittävät minua, pahojen sarvi saartaa minua. Käteni ja jalkani he lävistivät*.
18. Minä voin lukea kaikki luuni. Ilkkuen he katselevat minua.
____________________________________
Snl 20:7
7. Vanhurskas vaeltaa nuhteettomasti, onnellisia ovat lapset hänen jälkeensä.