Raamattu vuodessa heinäkuu 3

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

heinäkuu 3
____________________________________

2 Kun 22:3 – 23:30

Temppelin korjaustyö

3. Kuningas Joosia lähetti 18. hallitusvuotenaan kirjuri Saafanin, Asaljan pojan, Mesullamin pojanpojan, Herran temppeliin ja sanoi:
4. ”Mene ylimmäisen papin Hilkian luo, että hän lukisi valmiiksi Herran temppeliin tuodut rahat, joita ovenvartijat ovat koonneet kansalta.
5. Hän antakoon ne työnjohtajille, jotka on pantu valvomaan töitä Herran temppelissä. Nämä maksakoot niistä palkan työmiehille, jotka ovat Herran temppelissä korjaamassa, mitä siinä on rappeutunutta,
6. puusepille, rakentajille ja muurareille, sekä temppelin korjaamista varten ostettavat puutavarat ja hakatut kivet.
7. Älköön heiltä kuitenkaan vaadittako tiliä rahoista, jotka heille luovutetaan, vaan toimikoot he luottamusmiehinä.”

Herran lain kirja löydetään

8. Ylimmäinen pappi Hilkia sanoi kirjuri Saafanille: ”Minä löysin Herran temppelistä lain kirjan*. Hilkia antoi kirjan Saafanille, ja tämä luki sen.
9. Kirjuri Saafan meni kuninkaan luo ja selosti hänelle asiaa, sanoen: ”Palvelijasi ovat ottaneet esille rahat, mitä temppelissä oli, ja ovat antaneet ne työnjohtajille, jotka on pantu valvomaan töitä Herran temppelissä.”
10. Kirjuri Saafan kertoi vielä kuninkaalle: ”Pappi Hilkia antoi minulle erään kirjan.” Saafan luki sitä kuninkaalle.
11. Kuullessaan lain kirjan sanat kuningas repäisi vaatteensa.
12. Hän käski pappi Hilkiaa, Ahikamia, Saafanin poikaa, Akboria, Miikajan poikaa, kirjuri Saafania ja Asajaa, kuninkaan palvelijaa, sanoen:
13. ”Menkää ja kysykää minun, kansan ja koko Juudan puolesta neuvoa Herralta tästä löydetystä kirjasta. Suuri Herran viha on syttynyt meitä vastaan, koska isämme eivät ole totelleet tämän kirjan sanoja eivätkä tehneet mitään kaikesta siitä, mitä siihen on meitä varten kirjoitettu.”
14. Niin pappi Hilkia, Ahikam, Akbor, Saafan ja Asaja menivät naisprofeetta Huldan luo, joka oli vaatevaraston hoitajan Sallumin, Tikvan pojan, Harhaan pojanpojan, vaimo ja asui Jerusalemissa, toisessa kaupunginosassa. He esittivät hänelle asian.
15. Hulda sanoi heille: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, miehelle, joka lähetti teidät minun luokseni.

Herran sana Joosialle

16. Tämä on Herran sana: ’Minä annan tätä paikkaa ja sen asukkaita kohdata onnettomuuden, kaiken, mitä sanotaan siinä kirjassa, jonka Juudan kuningas on lukenut.
17. He ovat hylänneet minut, polttaneet uhreja muille jumalille ja vihoittaneet minut kaikilla kättensä teoilla. Minussa on siksi syttynyt viha tätä paikkaa kohtaan, eikä se sammu.
18. Mutta Juudan kuninkaalle, joka on lähettänyt teidät kysymään neuvoa Herralta, sanokaa näin: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala, niistä sanoista, mitkä olet kuullut:
19. Koska sydämesi on pehminnyt, ja sinä olet nöyrtynyt Herran edessä kuullessasi, mitä minä olen puhunut tätä paikkaa ja sen asukkaita vastaan, että he tulevat kauhistukseksi ja kiroussanaksi, ja koska sinä olet reväissyt vaatteesi ja itkenyt minun edessäni, niin minäkin olen kuullut sinua, sanoo Herra.
20. Minä korjaan sinut isiesi luo, ja sinä saat rauhassa siirtyä hautaasi. Sinun silmäsi pääsevät näkemästä kaikkea sitä onnettomuutta, minkä minä annan kohdata tätä paikkaa’.” He toivat kuninkaalle tämän vastauksen.

23. LUKU

Liitto Herran edessä

1. Kuningas lähetti kokoamaan luokseen kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.
2. Kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan menivät kaikki Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, myös papit ja profeetat, koko kansa pienimmästä suurimpaan. Hän luki heidän kuultensa kaikki Herran temppelistä löydetyn liiton kirjan sanat.
3. Sitten kuningas asettui pylvään viereen ja teki Herran edessä liiton, että heidän tuli seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjään, todistuksiaan ja säädöksiään kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa. Koko kansa yhtyi tähän liittoon*.

Epäjumalien palvonta poistetaan

4. Kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovenvartijoita viemään Herran temppelistä pois kaikki esineet, mitkä oli tehty Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan [tähti]joukolle. Hän poltatti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kentillä, mutta vei niiden tuhan Beeteliin*.
5. Joosia pani viralta epäjumalien papit. Juudan kuninkaat olivat asettaneet heidät polttamaan uhreja uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympäristössä. He polttivat uhreja Baalille, auringolle, kuulle, eläinradan tähdille ja kaikelle taivaan [tähti]joukolle*.
6. Hän vei aseran pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon ja poltti sen siellä. Hän rouhensi sen tomuksi ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.
7. Hän hävitti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet, jotka olivat Herran temppelissä, ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.
8. Joosia toi pois kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti uhrikukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja, Gebasta Beersebaan asti. Hän hävitti myös porteilla olevat uhrikukkulat, joita oli kaupungin päällikön Joosuan portin oven edustalla, vasemmalla puolella mentäessä sisään kaupungin portista.
9. Uhrikukkulapapit eivät saaneet nousta Herran alttarille Jerusalemissa. He saivat vain syödä happamatonta leipää veljiensä kanssa.
10. Joosia saastutti myös polttopaikan Ben-Himmonin laaksossa, ettei kukaan voisi panna poikaansa tai tytärtään kulkemaan tulen läpi Molokin kunniaksi.
11. Hän poisti ne hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet auringon kunniaksi Herran temppelin sisäänkäytävän luo, hoviherra Netan-Melekin kammion viereen Parvarimissa, ja poltti auringonvaunut tulessa.
12. Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit, jotka Juudan kuninkaat olivat teettäneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt Herran temppelin molempiin esipihoihin, kuningas hävitti. Niiden tomun hän heitti kiireesti Kidronin laaksoon.
13. Kuningas saastutti ne uhrikukkulat, jotka olivat itään päin Jerusalemista, etelään päin Turmiovuoresta, mitkä Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut Astartelle, siidonilaisten iljetykselle [epäjumalalle], Kemokselle, Mooabin iljetykselle, ja Milkomille, ammonilaisten kauhistukselle.
14. Hän murskasi patsaat, hakkasi maahan asera-paalut* ja täytti niiden sijan ihmisten luilla.

Beetelin uhrikukkulan hävittäminen

15. Myös Beetelissä olevan alttarin, uhrikukkulan, minkä Jerobeam, Nebatin poika, oli teettänyt, ja joka saattoi Israelin tekemään syntiä, senkin alttarin uhrikukkuloineen Joosia hävitti. Hän poltti uhrikukkulan, rouhensi sen tomuksi ja poltti asera-paalun.
16. Kun Joosia sitten kääntyi ja näki haudat, jotka olivat vuorella, hän lähetti ottamaan luut haudoista, poltti ne alttarilla ja saastutti näin alttarin. Hän teki tämän sen Herran sanan mukaan, minkä Jumalan mies oli julistanut.
17. Joosia kysyi: ”Mikä on tuo hautamerkki, jonka minä näen?” Kaupungin miehet vastasivat: ”Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli tänne Juudasta ja julisti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Beetelin alttarille.”
18. Hän sanoi: ”Antakaa sen olla. Älköön kukaan koskeko hänen luihinsa.” Niin he jättivät hänen luunsa rauhaan ja samoin sen profeetan luut, joka oli tullut Samariasta.
19. Myös Samarian kaupungeista Joosia poisti kaikki kukkuloilla olevat uhripyhäköt, jotka Israelin kuninkaat olivat rakentaneet ja niin vihoittaneet Herran. Hän teki niille saman kuin oli tehnyt Beetelissä*.
20. Kaikki siellä olevat uhrikukkulapapit hän surmasi alttareilla ja poltti ihmisten luita niiden päällä. Sitten hän palasi takaisin Jerusalemiin.

Pääsiäisen vietto

21. Kuningas antoi koko kansalle käskyn: ”Viettäkää pääsiäistä Herran, teidän Jumalanne, kunniaksi, kuten on kirjoitettuna tässä liiton kirjassa.”
22. Sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty sen ajan jälkeen, jona tuomarit hallitsivat Israelia, ei Israelin kuningasten eikä Juudan kuningasten koko aikana.
23. Vasta kuningas Joosian 18. hallitusvuotena vietettiin sellainen pääsiäinen Jerusalemissa Herran kunniaksi.
24. Myös vainaja- ja tietäjähenkien manaajat, kotijumalat, kivijumalat ja kaikki iljetykset, joita oli nähty Juudan maassa ja Jerusalemissa, Joosia hävitti. Hän teki tämän täyttääkseen lain sanat, jotka olivat siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran temppelistä.

Joosian jälkimaine

25. Ennen Joosiaa ei ollut hänen vertaistaan kuningasta, joka niin koko sydämestään, koko sielustaan ja koko voimastaan olisi kääntynyt Herran puoleen, Mooseksen koko lain mukaan. Myöskään hänen jälkeensä ei tullut hänen vertaistaan.
26. Herra ei kuitenkaan kääntynyt ankaran vihansa hehkusta, kun kerran hänen vihansa oli syttynyt Juudaa vastaan kaikesta siitä, millä Manasse oli vihoittanut hänet.
27. Herra sanoi: ”Minä toimitan myös Juudan pois kasvojeni edestä, kuten olen toimittanut pois Israelin. Minä hylkään Jerusalemin, tämän kaupungin, jonka olin valinnut, ja temppelin, mistä olin sanonut: ’Minun nimeni on oleva siinä’.”
28. Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

Nekon sotaretki ja Joosian kuolema

29. Joosian aikana farao Neko, Egyptin kuningas, lähti Assurin kuninkaan avuksi* Eufratvirralle. Kuningas Joosia meni häntä vastaan, mutta farao surmasi hänet Megiddossa heti, kun näki hänet.
30. Hänen palvelijansa veivät hänet kuolleena vaunuissa Megiddosta, toivat hänet Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa.

Jooahas Juudan kuninkaana (608 eKr.)

Maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan, voiteli hänet ja asetti hänet kuninkaaksi isänsä sijaan.

____________________________________

Apt 21:37 – 22:16

37. Kun Paavalia oltiin kuljettamassa sisälle kasarmiin*, hän sanoi komentajalle: ”Saanko luvan sanoa sinulle jotakin?” Tämä kysyi: ”Osaatko sinä kreikkaa?
38. Etkö sitten olekaan se egyptiläinen, joka äskettäin villitsi 4000 murhamiestä ja vei heidät erämaahan?”
39. Paavali vastasi: ”Minä olen juutalainen, Tarson, tunnetun Kilikian kaupungin, kansalainen. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle.”
40. Komentaja suostui siihen. Paavali seisoi portailla ja viittasi kädellään kansalle. Kun oli syntynyt syvä hiljaisuus, hän puhui heille hebreankielellä ja sanoi:

22. LUKU

Paavalin puolustuspuhe

1. ”Miehet, veljet ja isät, kuulkaa, mitä minä nyt puhun teille puolustuksekseni.”
2. Kun he kuulivat hänen puhuvan heille hebreankielellä, syntyi vielä suurempi hiljaisuus. Hän sanoi:
3. ”Minä olen juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa, mutta kasvatettu tässä kaupungissa. Gamalielin jalkojen juuressa minua on opetettu tarkoin noudattamaan isien lakia. Minä kiivailin Jumalan puolesta, kuten te kaikki tänä päivänä kiivailette.
4. Minä vainosin tätä tietä kuolemaan asti, sitoen ja heittäen vankeuteen sekä miehiä että naisia.
5. Ylimmäinen pappi ja koko vanhinten neuvosto voivat tämän minusta todistaa. Minä sain heiltä kirjeitä myös veljille Damaskoon, jonne matkustin tuodakseni sielläkin olevia [Jeesuksen seuraajia] sidottuina Jerusalemiin rangaistaviksi.
6. Mutta lähestyessäni Damaskoa taivaasta leimahti keskipäivän aikaan yhtäkkiä kirkas valo ympärilläni.
7. Minä kaaduin maahan ja kuulin äänen sanovan minulle: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua?’
8. Minä kysyin: ’Kuka olet, Herra?’ Hän vastasi: ’Minä olen Jeesus Nasaretilainen, jota sinä vainoat’.
9. Seuralaiseni näkivät kyllä valon, mutta eivät kuulleet minulle puhuvan ääntä.
10. Minä kysyin: ’Herra, mitä minun on tehtävä?’ Herra sanoi minulle: ’Nouse ja mene Damaskoon. Siellä sinulle sanotaan kaikki, mitä sinulle on määrätty tehtäväksi.’
11. Kun olin sokaistunut sen valon kirkkaudesta, seuralaiseni taluttivat minua kädestä, ja niin minä saavuin Damaskoon.
12. Ananias-niminen lain mukaan hurskas mies, josta kaikki siellä asuvat juutalaiset todistivat hyvää,
13. tuli luokseni. Hän tuli eteeni ja sanoi: ’Saul, veljeni, palautukoon näkösi.’ Sillä hetkellä näköni palasi, ja minä näin hänet.
14. Hän sanoi: ’Isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan tahtonsa, näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen.
15. Sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja, mitä olet nähnyt ja kuullut.
16. Mitä nyt viivyttelet? Nouse, anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi, huutaen avuksi hänen nimeään’.

____________________________________

Ps 1:1-6

ENSIMMÄINEN KIRJA 1-41

1. PSALMI

Kaksi tietä

1. Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei seiso syntisten tiellä eikä istu, missä pilkkaajat istuvat,
2. vaan Herran sanan opetus* on hänen ihastuksensa, ja hän tutkistelee sitä päivät ja yöt!
3. Hän on kuin veden ääreen istutettu puu, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu. Kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
4. Niin eivät jumalattomat! He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.
5. Siksi jumalattomat eivät kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskaiden seurassa.
6. Herra tuntee vanhurskaiden tien, mutta jumalattomien tie vie kadotukseen*.

____________________________________

Snl 18:11-12

11. Rikkaan omaisuus on hänen vahva kaupunkinsa, kuin korkea muuri hänen kuvitteluissaan.
12. Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

Scroll to Top