RAAMATTU LÄPI VUODESSA
huhtikuu 23
____________________________________
Tuom 1:1 – 2:9
Tuomarien kirja
1. LUKU
Kanaanin valloitus jatkuu
1. Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta: “Minkä heimon on ensiksi lähdettävä sotaan kanaanilaisia vastaan?” Herra vastasi:
Juuda ja Simeon
2. “Juuda lähteköön. Minä annan maan hänen käsiinsä.”
3. Juuda sanoi veljelleen Simeonille: “Lähde kanssani minun arpaosaani, ja sotikaamme kanaanilaisia vastaan. Minäkin tulen sinun kanssasi. sinun. arpaosaasi.” Niin Simeon lähti hänen kanssaan.
4. Juuda lähti, ja Herra antoi kanaanilaiset ja perissiläiset heidän käsiinsä. He voittivat heidät Besekissä, 10.000 miestä.
5. He kohtasivat Adoni-Besekin Besekissä, taistelivat häntä vastaan ja voittivat kanaanilaiset ja perissiläiset.
6. Adoni-Besek pakeni, mutta he ajoivat häntä takaa, ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä peukalot ja isotvarpaat.
7. Silloin Adoni-Besek sanoi: “70 kuningasta, joilta oli hakattu peukalot ja isotvarpaat, kokosi muruja pöytäni alta. Niin kuin minä olen tehnyt, niin on Jumala minulle maksanut.” He veivät hänet Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.
8. Juudan miehet ryhtyivät taisteluun Jerusalemia vastaan, valloittivat sen, surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja sytyttivät kaupungin tuleen.
9. Sen jälkeen Juudan miehet lähtivät sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat Vuoristossa, Negevissä ja Sefelassa.
Hebronin ja Debirin alueen valloitus
10. Juuda meni Hebronissa asuvia kanaanilaisia vastaan. Sen nimi oli muinoin Kirjat-Arba. He voittivat Seesain, Ahimanin ja Talmain.
11. Sieltä Juuda meni Debirin asukkaita vastaan. Sen nimi oli muinoin Kirjat-Seefer.
12. Kaaleb sanoi: “Joka voittaa ja valloittaa Kirjat-Seeferin, sille minä annan tyttäreni Aksan vaimoksi.”
13. Otniel, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, poika, valloitti sen. Niin Kaaleb antoi tälle tyttärensä Aksan vaimoksi.
14. Kun Aksa tuli, hän yllytti miestään pyytämään hänen isältään peltomaata. Aksa pudottautui aasin selästä maahan. Kaaleb kysyi häneltä: “Mitä asiaa sinulla on?”
15. Hän vastasi: “Anna minulle siunaus*. Sinä olet antanut minulle Negevin maata, anna minulle myös vesilähteitä.” Kaaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet.
16. Keeniläisen, Mooseksen apen, jälkeläiset olivat lähteneet Palmukaupungista* Juudan jälkeläisten kanssa Juudan erämaahan, Aradin eteläpuolelle. He asettuivat siellä ennestään olleen kansan keskuuteen.
17. Juuda meni veljensä Simeonin kanssa Sefatissa asuvia kanaanilaisia vastaan ja he voittivat heidät. He vihkivät kaupungin tuhon omaksi ja antoivat sille nimen Horma.
18. Juuda ei saanut valloitetuksi Gassaa, Askelonia ja Ekronia* alueineen.
19. Herra oli Juudan kanssa, niin että se sai haltuunsa vuoriston. Se ei kyennyt karkoittamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja.
20. He antoivat Kaalebille Hebronin, kuten Mooses oli määrännyt. Hän karkotti sieltä kolme Anakin poikaa.
21. Benjaminilaiset eivät karkottaneet Jerusalemissa asuvia jebusilaisia, ja nämä jäivät asumaan heidän keskuuteensa tähän päivään asti.
Beetelin valloitus
22. Joosefin heimot [Manasse ja Efraim] menivät Beeteliin, ja Herra oli heidän kanssaan.
23. Nämä heimot lähettivät sinne vakoojia. Kaupungin nimi oli muinoin Luus.
24. Vakoojat näkivät erään miehen tulevan kaupungista ja sanoivat hänelle: “Näytä meille, mistä päästään kaupunkiin, niin me olemme sinulle armollisia.”
25. Mies näytti heille, mistä päästiin kaupunkiin. He surmasivat miekan terällä kaupungin asukkaat, mutta sen miehen ja koko hänen sukunsa he päästivät menemään.
26. Mies meni heettiläisten maahan, rakensi kaupungin ja antoi sille nimen Luus. Sillä on se nimi vielä tänäkin päivänä.
Heimojen epäonnistumisia
27. Manasse ei saanut valtaansa Beet-Seania, Taanakia, Dooria, Jibleamia ja Megiddoa eikä niiden ympäristökyliä, vaan kanaanilaiset jäivät asumaan siihen osaan maata.
28. Voimistuttuaan Israel saattoi kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta ei karkottanut heitä.
29. Efraim ei karkottanut Geserissä asuvia kanaanilaisia, ja niin he jäivät asumaan sen keskuuteen.
30. Sebulon ei karkottanut Kidronin ja Nahalolin asukkaita. Kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskuuteen, mutta joutuivat työveron alaisiksi.
31. Asser ei karkottanut Akkon ja Siidonin asukkaita, ei myöskään Ahlabin, Aksibin, Helban, Afekin ja Rehobin asukkaita.
32. Asserilaiset joutuivat asumaan maan kanaanilaisten keskuuteen, koska eivät karkottaneet heitä.
33. Naftali ei karkottanut Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaita ja joutui asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskuuteen. Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaat joutuivat kuitenkin heille työveron alaisiksi.
34. Amorilaiset tunkivat daanilaiset vuoristoon eivätkä sallineet heidän laskeutua tasangolle.
35. Amorilaiset onnistuivat jäämään Har-Herekseen, Aijaloniin ja Saalbimiin. Joosefin heimon käsi kävi heille kuitenkin raskaaksi, ja he joutuivat työveron alaisiksi.
36. Amorilaisten alue ulottui Akrabbimin solasta Seelaan ja siitä ylöspäin.
2. LUKU
Enkeli nuhtelee israelilaisia
1. Herran enkeli tuli Gilgalista Bookimiin ja sanoi: “Minä johdatin teidät Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka valalla vannoen olin luvannut teidän isillenne, sanoen: ‘Minä en ikinä riko liittoani teidän kanssanne.
2. Te puolestanne älkää tehkö liittoa tämän maan asukasten kanssa, vaan kukistakaa heidän alttarinsa.’ Mutta te ette ole totelleet minun ääntäni. Mitä olettekaan tehneet!
3. Siksi minä nyt sanon teille: Minä en karkota heitä teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ahdistajia, ja heidän jumalansa tulevat teille ansaksi.”
4. Kun Herran enkeli oli sanonut tämän kaikille israelilaisille, kansa itki ääneen.
5. He antoivat paikalle nimen Bookim*, ja he uhrasivat siinä Herralle.
6. Kun Joosua oli päästänyt kansan menemään, israelilaiset menivät kukin perintöosalleen, ottaakseen maan omakseen.
7. Kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja jotka olivat nähneet kaikki ne suuret teot, jotka Herra oli tehnyt Israelille.
Joosua kuolee
8. Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli 110 vuoden ikäisenä.
9. He hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle Timnat-Herekseen, Efraimin vuoristoon, Gaasvuoren pohjoispuolelle.
____________________________________
Lk 21:29 – 22:13
29. Jeesus esitti heille vertauksen: “Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.
30. Kun ne puhkeavat lehteen, siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä on lähellä.
31. Samoin te, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta* on lähellä.
32. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi* ei katoa, ennen kuin kaikki [sanottu] toteutuu.
33. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
Valvokaa ja rukoilkaa
34. Olkaa varuillanne, etteivät juopottelu, päihtymys tai elatuksen murheet turruta* sydämiänne, niin että se päivä yllättää teidät
35. niin kuin ansa. Sillä se tulee kaikille maan päällä asuville.
36. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa selvitä kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.”
37. Jeesus opetti päivisin temppelissä, mutta öiksi hän meni pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.
38. Varhain aamulla kaikkea kansaa tuli hänen luokseen temppeliin kuulemaan häntä.
22. LUKU
Juudas kavaltajana
1. Happamattoman leivän juhla, jota sanotaan pääsiäiseksi, oli lähellä.
2. Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat Jeesuksen surmatuksi, sillä he pelkäsivät kansaa.
3. Silloin meni Saatana Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi, ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.
4. Hän meni ylipappien ja temppelivartioston päällikköjen luo ja keskusteli heidän kanssaan, miten saattaisi Jeesuksen heidän käsiinsä.
5. He ihastuivat ja sopivat rahasummasta, minkä he antaisivat hänelle.
6. Hän suostui tarjoukseen ja etsi sopivaa tilaisuutta saattaakseen Jeesuksen heidän käsiinsä kansan tietämättä.
Pääsiäisateria
7. Sitten tuli se happamattoman leivän päivä, jona pääsiäislammas oli teurastettava.
8. Jeesus lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: “Menkää ja valmistakaa meille pääsiäisateria syödäksemme.”
9. He kysyivät häneltä: “Mihin tahdot meidän valmistavan sen?”
10. Hän sanoi: “Saapuessanne kaupunkiin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa. Seuratkaa häntä taloon, mihin hän menee.
11. Sanokaa talon isännälle: ‘Opettaja sanoo sinulle: missä on vierashuone, jossa voin syödä pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?’
12. Hän näyttää teille suuren aterioiville valmistetun huoneen yläkerrassa. Valmistakaa se sinne.”
13. He menivät ja havaitsivat asiain olevan kuten Jeesus oli sanonut. He valmistivat aterian, jolla syötiin pääsiäislammas.
____________________________________
Ps 90:1 – 91:16
NELJÄS KIRJA 90-106
90. PSALMI
Ihmiselämän lyhyys ja Jumalan ikuisuus
1. Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.
2. Ennen kuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, sinä, Jumala, olet iäisyydestä iäisyyteen.
3. Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen ja sanot: “Palatkaa tomuun, te ihmisten lapset.”
4. Tuhat vuotta on sinun silmissäsi kuin eilinen päivä, joka meni ohi, ja kuin öinen vartiohetki.
5. Sinä huuhdot heidät pois. He ovat kuin uni, kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa.
6. Aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.
7. Me tuhoudumme sinun vihastasi, ja sinun kiivaudestasi me häviämme pois.
8. Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valoon.
9. Kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.
10. Meidän elinpäivämme ovat 70 vuotta tai, jos voimamme kestää, 80 vuotta, ja mistä niissä ollaan ylpeitä on vaivaa ja turhuutta. Ne kiitävät ohi kuin lentäisimme pois.
11. Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että pelkäisi sinua?
12. Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen.
13. Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt? Armahda palvelijoitasi.
14. Ravitse meitä aamuisin armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.
15. Suo meidän iloita yhtä monta päivää kuin olet meitä nöyryyttänyt, yhtä monta vuotta kuin olemme kovaa kokeneet.
16. Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.
17. Tulkoon osaksenne Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo meille menestys kättemme työssä, suo kättemme työn menestyä.
91. PSALMI
Korkeimman suojelus
1. Korkeimman suojassa istuva ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyvä
2. sanoo: “Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan.”
3. Hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.
4. Siivillään hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan niiden alla. Hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
5. Sinä et pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,
6. et ruttoa, joka pimeässä liikkuu, et kulkutautia, joka päiväsydännä tekee tuhoa.
7. Vaikka tuhat kaatuisi sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
8. Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille tulee ansaittu rangaistus*.
9. Sinä, Herra, olet minun turvani. Korkeimman sinä olet ottanut suojaksesi.
10. Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.
11. Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.
12. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.
13. Sinä poljet jalkoihisi leijonan ja kyyn, tallaat jalkoihisi nuoren leijonan ja meripedon.
14. [Herra sanoo:] “Koska hän riippuu minussa kiinni, minä pelastan hänet. Minä suojelen häntä, koska hän tuntee minun nimeni.
15. Hän huutaa minua avukseen, ja minä vastaan hänelle. Minä olen hänen luonaan, kun hänellä on ahdistus. Minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16. Minä ravitsen häntä pitkällä iällä ja suon hänen nähdä pelastukseni*.
____________________________________
Snl 13:24-25
24. Joka vitsaa säästää, vihaa lastaan, mutta häntä rakastava kurittaa häntä ajoissa.
25. Vanhurskas saa syödä kylläkseen, mutta jumalattomien vatsa jää vajaaksi.