RAAMATTU LÄPI VUODESSA
huhtikuu 24
____________________________________
Tuom 2:10 – 3:31
Israel Joosuan kuoltua
10. Kun koko se sukupolvi oli otettu isiensä luo, tilalle nousi toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja, jotka hän oli tehnyt Israelille.
11. Nämä israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. He palvelivat baaleja ja hylkäsivät
12. Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta. He lähtivät seuraamaan muita jumalia, niiden kansojen jumalia, jotka asuivat heidän ympärillään, kumarsivat niitä ja niin vihoittivat Herran.
13. Kun he hylkäsivät Herran ja palvelivat Baalia ja Astartea*,
14. Herran viha syttyi Israelia kohtaan. Hän antoi heidät ryöstäjien käsiin, jotka riistivät heitä, ja myi heidät heidän ympärillään asuvien vihollisten valtaan, niin etteivät he enää voineet kestää vihollistensa edessä.
15. Mihin ikinä he lähtivätkin, Herran käsi oli heitä vastaan ja tuotti onnettomuutta, kuten Herra oli valallisesti heille sanonut. He joutuivat suureen ahdinkoon.
16. Silloin Herra nosti tuomareita, jotka pelastivat heidät ryöstäjien käsistä.
17. Mutta he eivät totelleet tuomareitaankaan, vaan uskottomina seurasivat muita jumalia ja kumarsivat niitä. He poikkesivat pian tieltä, jota heidän isänsä, Herran käskyjä totellen, olivat kulkeneet. He eivät tehneet kuten he.
18. Kun Herra herätti heille tuomareita, Hän oli tuomarin kanssa ja pelasti heidät vihollisten käsistä niin pitkäksi aikaa, kuin tuomari eli. Herra sääli heitä, kun he voihkivat sortajiensa ja vaivaajiensa käsissä.
19. Mutta kun tuomari kuoli, he vaelsivat jälleen kelvottomasti, vielä pahemmin kuin heidän isänsä, seuraten muita jumalia, palvellen ja kumartaen niitä. He eivät lakanneet teoistaan eivätkä paatuneesta vaelluksestaan.
Herra nuhtelee israelilaisia
20. Herra vihastui Israeliin ja sanoi: “Koska tämä kansa on rikkonut liittoni, jonka minä säädin heidän isilleen, eivätkä he ole totelleet minun ääntäni,
21. minäkään en enää karkota heidän tieltään ainoaakaan niistä kansoista, jotka Joosua kuollessaan jätti jäljelle.
22. Minä tahdon näiden välityksellä koetella Israelia, noudattavatko he isiensä tavoin Herran tietä ja vaeltavatko sitä vai ei.”
23. Niin Herra jätti nämä kansat paikoilleen, karkottamatta niitä heti. Hän ei antanut niitä Joosuan käsiin.
3. LUKU
Herrasta luopumiset
1. Nämä ovat ne kansat, jotka Herra jätti paikoilleen koetellakseen niiden avulla Israelia, kaikkia niitä, joilla ei ollut kokemusta Kanaanin sodista.
2. Hän jätti ne sitä varten, että israelilaisten sukupolvet saisivat kokea sotaa, hänen opettaessaan heitä sotimaan, kuitenkin vain niitä, jotka eivät ennen olleet kokeneet sotaa.
3. Niitä olivat filistealaisten viisi ruhtinasta, kaikki kanaanilaiset, siidonilaiset ja hivviläiset, jotka asuivat Libanonin vuoristossa, Baal-Hermonin vuoresta siihen, mistä mennään Hamatiin.
4. Nämä jäivät, että Hän niiden avulla koettelisi Israelia nähdäkseen, tottelisivatko he Herran käskyjä, jotka hän Mooseksen kautta oli antanut heidän isilleen.
5. Israelilaiset asuivat siten kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten keskuudessa.
6. He ottivat näiden tyttäriä vaimoikseen, antoivat omia tyttäriään heidän pojilleen ja palvelivat heidän jumaliaan.
7. Näin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä. He unohtivat Herran, Jumalansa, ja palvelivat baaleja ja aseroita.
8. Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän myi heidät Kuusan-Risataimin, Kahden Virran Aramin* kuninkaan, valtaan. Israelilaiset palvelivat Kuusan-Risataimia 8 vuotta.
9. Israelilaiset huusivat Herran puoleen, ja Herra herätti heille vapauttajan, joka pelasti heidät hänen vallastaan, Otnielin, Kaalebin nuoremman veljen Kenaan, pojan.
10. Herran Henki tuli häneen, ja hän oli tuomarina Israelissa. Hän lähti sotaan Kuusan-Risataimia, Aramin kuningasta, vastaan, ja Herra antoi tämän hänen käsiinsä. Kuusan-Risataim sai tuntea hänen kätensä voimaa.
11. Maassa oli rauha 40 vuotta. Sitten Otniel, Kenaan poika, kuoli.
Eehud
12. Israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran edessä. Silloin Herra vahvisti Eglonin, Mooabin kuninkaan, Israelia väkevämmäksi, koska nämä tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran edessä.
13. Eglon kokosi luokseen ammonilaisia ja amalekilaisia, lähti liikkeelle ja voitti Israelin, ja he valtasivat Palmukaupungin [Jerikon].
14. Israelilaiset palvelivat Eglonia, mooabilaisten kuningasta, 18 vuotta.
15. Kun israelilaiset huusivat Herran puoleen, hän herätti heille vapauttajan, benjaminilaisen Eehudin, Geeran pojan, vasenkätisen miehen. Israelilaiset lähettivät hänet viemään veroa Eglonille, Mooabin kuninkaalle.
16. Eehud teki itselleen kaksiteräisen miekan, jalan pituisen, ja sitoi sen takkinsa alle oikealle kupeelleen.
17. Hän vei veron Eglonille, Mooabin kuninkaalle. Eglon oli hyvin lihava mies.
18. Kun Eehud oli vienyt veron perille, hän saattoi paluumatkalle väen, joka oli kantanut verolahjoja.
19. Itse hän kääntyi takaisin Gilgalin luona olevilta jumalankuvilta ja käski sanoa: “Minulla on salaista asiaa sinulle, kuningas.” Niin tämä sanoi: “Hiljaa!” Kaikki, jotka seisoivat hänen luonaan, menivät ulos.
20. Kun Eehud oli tullut Eglonin luo hänen istuessaan yksin viileässä yläsalissaan, hän sanoi: “Minulla on sinulle sana Jumalalta.” Eglon nousi istuimeltaan.
21. Silloin Eehud ojensi vasemman kätensä, tempasi miekan oikealta kupeeltaan ja pisti sen hänen vatsaansa,
22. niin että kahvakin meni sisään terän mukana, ja terä upposi kokonaan ihraan. Hän ei näet vetänyt miekkaa Eglonin vatsasta. Sitten Eehud meni ulos laakealle katolle.
23. Tultuaan pylväskäytävään hän sulki yläsalin ovet jälkeensä ja lukitsi ne.
24. Hänen mentyään kuninkaan palvelijat tulivat oville. Kun he näkivät, että yläsalin ovet olivat lukitut, he ajattelivat: “Varmaankin hän on tarpeellaan viileässä kammiossa.”
25. He odottivat väsyksiin asti. Kun hän ei sittenkään avannut yläsalin ovia, he ottivat avaimen ja avasivat itse. He näkivät herransa makaavan kuolleena lattialla.
26. Eehud oli paennut heidän odotellessaan. Hän oli jo päässyt jumalankuvien ohi ja pakeni Seiraan.
27. Sinne tultuaan hän puhalsi pasuunaan Efraimin vuoristossa. Israelilaiset laskeutuivat hänen kanssaan vuoristosta, ja hän kulki heidän edellään.
28. Hän sanoi heille: “Seuratkaa minua, sillä Herra antaa teidän vihollisenne, mooabilaiset, teidän käsiinne.” Niin he tulivat alas hänen kanssaan, valtasivat mooabilaisten tieltä Jordanin kahlauspaikat eivätkä päästäneet ketään yli.
29. He voittivat Mooabin, lähes 10.000 miestä, kaikki voimakkaita ja sotakuntoisia miehiä. Ainoakaan ei päässyt pakoon.
30. Mooabin täytyi silloin alistua Israelin ylivaltaan. Maassa oli rauha 80 vuotta.
Samgar
31. Eehudin jälkeen tuli [tuomariksi] Samgar, Anatin poika. Hän surmasi häränpistimellä 600 filistealaista miestä ja niin vapautti Israelin.
____________________________________
Lk 22:14-34
14. Kun määräaika tuli, Jeesus asettui aterialle yhdessä apostolien kanssa.
15. Hän sanoi heille: “Minä olen hartaasti halunnut syödä tämän
pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kuin kärsin.
16. Sillä minä sanon teille, etten enää syö pääsiäisateriaa, kunnes se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa”*.
Ehtoollisen asettaminen
17. Jeesus otti maljan, kiitti [Jumalaa] ja sanoi: “Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.
18. Minä sanon teille, etten tästedes juo viinipuun antia, kunnes Jumalan valtakunta* tulee.”
19. Otettuaan leivän ja murrettuaan sen hän antoi sen heille ja sanoi: “Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni.”
20. Aterian jälkeen hän samoin otti maljan ja sanoi: “Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne.
Kavaltaja läsnä
21. Mutta kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä.
22. Ihmisen Poika tosin menee pois niin kuin on säädetty, mutta voi sitä ihmistä, joka hänet kavaltaa!”
23. He rupesivat keskenään kyselemään, kuka heistä saattaisi olla tämän tekijä.
Kuka on suurin?
24. Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä oli pidettävä suurimpana.
25. Jeesus sanoi heille: “Kansojen kuninkaat hallitsevat niitä herroina, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.
26. Mutta älköön niin olko teidän keskenne, vaan joka teidän joukossanne on suurin, hän olkoon kuin nuorin, ja johtaja olkoon kuin palvelija.
27. Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Minä olen kuitenkin teidän keskuudessanne kuin se, joka palvelee.
28. Te olette pysyneet kanssani minun kiusauksissani.
29. Minä säädän teille valtakunnan, kuten Isäni on säätänyt minulle.
30. Te saatte minun valtakunnassani syödä ja juoda minun pöydässäni sekä istua valtaistuimilla ja hallita Israelin kahtatoista heimoa.
Pietarin kieltämiset
31. Simon, Simon, Saatana on tavoitellut teitä valtaansa seuloakseen teitä kuin viljaa.
32. Mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei uskosi raukeaisi tyhjiin. Kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi.”
33. Simon sanoi hänelle: “Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikkapa vankilaan tai kuolemaan.”
34. Mutta Jeesus vastasi: “Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät tuntevasi minut.”
____________________________________
Ps 92:1 – 93:5
92. PSALMI
Hurskaat kukoistavat
1. Psalmi, sapattilaulu.
2. Hyvä on kiittää Herraa ja veisata kiitosta nimellesi, sinä Korkein.
3. Hyvä on aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi
4. kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kitaraa soittaen.
5. Sinä, Herra, ilahutat minua töilläsi. Minä riemuitsen sinun kättesi teoista.
6. Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.
7. Typerä mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä käsitä vähä-älyinen.
8. Kun jumalattomat rehottavat kuin ruoho ja kaikki väärintekijät kukoistavat, se on heidän ikuiseksi häviökseen.
9. Mutta sinä, Herra, olet iäti Korkein.
10. Sinun vihollisesi, Herra, sinun vihollisesi joutuvat kadotukseen*, kaikki väärintekijät hajotetaan.
11. Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin oryx-antiloopin sarvet. Minut voidellaan tuoreella öljyllä.
12. Iloiten minun silmäni näkevät vainoojani [kukistuvan], ja korvani kuulevat minua vastaan nousseiden tappiosta.
13. Vanhurskas viheriöi kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.
14. He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöivät Jumalamme kartanoissa.
15. Vielä vanhoinakin he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat.
16. He julistavat, että Herra, minun kallioni, on vanhurskas, ja ettei hänessä ole vääryyttä.
93. PSALMI
Herra hallitsee
1. Herra on kuningas. Hän on pukeutunut mahtiin. Herra on pukeutunut, vyöttäytynyt voimaan. Niin pysyy maanpiiri lujana, se ei horju.
2. Sinun valtaistuimesi on vahva aikojen alusta, sinä olet ollut iäti.
3. Vesivirrat nousevat, Herra, virrat pauhaavat kohisten, vesivirrat nostavat kuohunsa.
4. Mutta yli suurten ja mahtavien vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa mahtava.
5. Sinun säädöksesi ovat lujat ja varmat, pyhyys on sinun huoneellesi* arvollinen, Herra, hamaan aikojen loppuun.
____________________________________
Snl 14:1-2
14. LUKU
Jatkoa: Vanhurskaus ja vääryys
1. Vaimojen viisaus rakentaa talon, mutta tyhmyys purkaa sen omin käsin.
2. Oikein vaeltava pelkää Herraa, mutta väärien teiden kulkija halveksii häntä.