Raamattu vuodessa joulukuu 17

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

joulukuu 17
____________________________________

Naah 1:1-3:19

Naahum

1. LUKU

Alkusanat. Jumalan ankaruus ja armo

1. Profetia Niinivestä. Elkosilaisen Naahumin näyn kirja.
2. Herra on kiivas Jumala ja rankaisija. Herra rankaisee ja on vihastunut. Herra rankaisee vihollisiaan, ja hänen vihansa kohdistuu hänen vihollisiinsa.
3. Herra on pitkämielinen ja suuri voimassaan, mutta hän ei jätä rankaisematta. Hänen tiensä käy tuulispäässä ja myrskyssä, ja pilvi on hänen jalkojensa tomu.
4. Hän nuhtelee merta ja kuivattaa sen, ja hän ehdyttää kaikkia virtoja. Baasan ja Karmel kuihtuvat, ja Libanonin kukoistus lakastuu.
5. Vuoret järkkyvät hänen edessään ja kukkulat sulavat. Hänen kasvojensa voimasta tuhoutuu maa, maanpiiri ja kaikki sen asukkaat.
6. Kuka kestää hänen ankaruuttaan, kuka hänen vihansa hehkua? Hänen vihastuksensa virtaa kuin tuli, ja kalliot halkeilevat hänen edessään.
7. Hyvä on Herra, turva ahdistuksen päivänä, ja hän tuntee ne, jotka häneen luottavat.
8. Mutta paisuvalla tulvalla hän tekee lopun sen [Niiniven] paikasta. Vihamiehiään hän ahdistaa pimeydellä.
9. Mitä on teillä mielessä Herraa vastaan? Hän tekee lopun: ahdistus ei nouse kahta kertaa.
10. Vaikka he olisivat yhteen kietoutuneita kuin orjantappurat ja viinistä yhtä märkiä kuin heidän viininsä, tuli syö heidät kokonaan kuin kuivat oljet.
11. Sinusta [Niinive] on lähtenyt se, jolla on paha mielessä Herraa vastaan, turmion hankitsija.

Niinivelle on tuleva tuho

12. Näin sanoo Herra: Olkoot he kuinka täysissä voimissa hyvänsä, olkoon heitä miten paljon tahansa, heidät tuhotaan. Mennyttä he ovat. Mutta vaikka minä olenkin vaivannut sinua [Juuda], en minä sinua enää vaivaa.
13. Minä särjen sen [Assurin] ikeen painamasta sinua ja katkaisen sinun kahleesi.
14. Mutta sinusta [Niinivestä] on Herra antanut käskyn: Sinun nimellesi ei kasva enää siementä. Minä hävitän sinun jumalasi temppelistä veistetyt ja valetut jumalankuvat. Minä teen sinulle haudan, sillä sinä olet kelvoton.
15. Jo ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa: ”Juhli, Juuda, juhliasi, maksa lupauksesi. Sinun kimppuusi ei tule enää turmiontuoja, se on hävitetty kokonaan.”

2. LUKU

Niiniven hävitys

1. Hajottaja hyökkää sinua vastaan! Valvo varustuksia, tähystä tietä, vyötä kupeesi, kokoa kaikki voimasi.
2. Herra saattaa entiselleen Jaakobin suuruuden ja myös Israelin mahdin, sillä ryöstäjät ovat niitä ryöstäneet ja turmelleet niiden viiniköynnökset.
3. Sen [Niiniven valloittajan] soturien kilvet ovat punaiset, urhot purppurapukuiset, sotavaunut säihkyvät teräksen tulta päivänä, jona se varustautuu, ja kypressikeihäät heiluvat.
4. Vaunut ryntäävät hurjasti kaduilla, syöksyvät sekaisin toreilla. Ne ovat nähdä kuin tulenliekit, ne kiitävät kuin salamat.
5. Hän muistaa sen ylhäiset miehet. He tulevat kaatuillen, kiiruhtavat sen muurille. Mutta suojakatos on pantu kuntoon.
6. Virran puolen portit on aukaistu, palatsi menehtyy pelkoon.
7. Päätös on tullut: se on paljastettu, viety pois, ja sen orjattaret huokailevat, kujertavat kuin kyyhkyset, lyövät rintoihinsa.
8. Niinive on ollut kuin vetten täyttämä lammikko päiviensä alusta asti. Nyt he pakenevat! – ”Seis! Pysähtykää!” Mutta yksikään ei käänny.
9. Ryöstäkää hopeaa, ryöstäkää kultaa. Loppumattomat ovat varat, ylen paljon kaikkinaisia kalliita kaluja.
10. Kaikki on tyhjänä, aivan tyhjänä, hävitettynä! Sydämet raukeavat, polvet tutisevat, kaikki lanteet vapisevat, ja kaikkien kasvot ovat kalpeat.
11. Missä on nyt leijonain tyyssija, nuorten jalopeurain syöntipaikka, jossa leijona käyskenteli, naarasleijona ja leijonanpentu, kenenkään pelottelematta?
12. Leijona raateli, mitä sen pennut tarvitsivat, se surmasi naarailleen, täytti luolansa saaliilla ja tyyssijansa raatelemallaan.
13. Minä käyn sinun kimppuusi, sanoo Herra Sebaot, poltan savuksi sinun sotavaunusi, ja sinun nuoret leijonasi syö miekka. Minä lopetan maan päältä raatelusi, eikä enää kuulla sinun viestinviejiesi ääntä.

3. LUKU

Niiniven hävityksen kuvaus jatkuu

1. Voi verivelkojen kaupunkia, joka on täpötäynnä valhetta ja riistosaalista. Ryöstäminen ei taukoa!
2. Kuule! Ruoskat läiskyvät, pyörät ryskyvät, hevoset kiitävät, vaunut hyppivät,
3. ratsut ryntäävät pystyyn, miekat välkkyvät, keihäät säihkyvät. Paljon kaatuneita, läjittäin ruumiita, raatoja loppumattomasti! Heidän raatoihinsa lankeillaan.
4. Kaikki tämä tapahtuu porton suuren haureuden tähden, tuon ihanan sulottaren, ovelan velhottaren, joka myi kansakuntia haureudellaan, sukukuntia velhouksillaan.
5. Minä käyn sinun kimppuusi, sanoo Herra Sebaot, nostan sinun liepeesi kasvojesi yli ja näytän kansakunnille sinun alastomuutesi, valtakunnille sinun häpeäsi.
6. Minä viskaan likaa sinun päällesi, häpäisen sinut ja panen sinut julkinähtäväksi.
7. Kaikki, jotka näkevät sinut, kaikkoavat sinusta kauas ja sanovat: ”Hävitetty on Niinive! Kuka sitä surkuttelisi, mistä minä etsisin sinulle lohduttajia?”
8. Oletko sinä parempi, kuin oli Noo-Ammon*, joka istui hallitsijana virtojen ääressä, vetten ympäröimänä, jolla oli joki varustuksena ja virta muurina?
9. Sen väkevyytenä oli Kuus ja egyptiläiset, joilla ei ollut määrää. Auttajinasi olivat Puut ja libyalaiset.
10. Sekin meni pakkosiirtolaisuuteen, vankeuteen. Senkin pienet lapset murskattiin kaikkien katujen kulmissa, sen ylhäisistä heitettiin arpaa, ja kaikki sen suurmiehet pantiin kahleisiin.
11. Myös sinä [Niinive] olet juopuva ja vaipuva pimeyteen. Sinäkin olet etsivä suojaa vihamiehen uhatessa.
12. Kaikki sinun varustuksesi ovat viikunapuita, joissa on varhaisviikunoita: jos niitä pudistellaan, ne putoavat syöjän suuhun.
13. Sotaväkesi, mikä sinulla on, on naisia. Maasi portit ovat selkoselällään vihamiehillesi. Tuli kuluttaa sinun salpasi.
14. Ammenna itsellesi vettä piirityksen varalta, vahvista varustuksiasi, astu liejuun, polje savea, käy kiinni tiilimuottiin.
15. Siinä on tuli kuluttava sinut, miekka on tuhoava sinut. Se on syövä sinut kuin syöjäsirkat, vaikka lisääntyisit kuin syöjäsirkat, vaikka lisääntyisit heinäsirkkojen tavoin.
16. Sinä olet lisännyt kauppiaasi lukuisammiksi kuin taivaan tähdet: syöjäsirkat ryöstävät ja lentävät pois.
17. Sinulla on ennusmiehiä kuin heinäsirkkoja, kirjureita kuin sirkkaparvea, joka asettuu aidoille kylmänä päivänä. Kun aurinko on noussut, ne pakenevat, eikä kukaan tiedä paikkaa, missä ne ovat.
18. Sinun paimenesi, Assurin kuningas, ovat nukkuneet, sinun ylhäisesi jääneet liikkumattomiksi. Sinun väkesi on hajaantunut vuorille, eikä ole kokoajaa.
19. Auttamaton on sinun perikatosi, parantumaton sinun haavasi. Kaikki, jotka kuulevat sanoman sinusta, paukuttavat sinulle käsiään. Ketä ei olisi kohdannut sinun alituinen pahuutesi?

____________________________________

Ilm 8:1-13

8. LUKU

Seitsemäs sinetti

1. Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli tuntia.
2. Minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasuunaa.
3. Vielä tuli eräs enkeli ja asettui alttarin ääreen kädessään kultainen suitsutusastia. Hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantaviksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka on valtaistuimen edessä.
4. Suitsutuksen savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen.
5. Enkeli otti suitsutusastian, täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle. Silloin ukkonen jylisi, salamoita leimahteli ja maa järähteli.

Seitsemän pasuunaa

6. Ne seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän pasuunaa, valmistautuivat puhaltamaan pasuunoihin.
7. Ensimmäinen enkeli puhalsi pasuunaan: tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle. Kolmannes maasta paloi, kolmannes puista paloi ja kaikki vihanta ruoho paloi.
8. Toinen enkeli puhalsi pasuunaan: mereen heitettiin kuin suuri, tulena palava vuori. Kolmannes merta muuttui vereksi,
9. kolmannes meressä elävista eläimistä kuoli, ja kolmannes laivoista hukkui.
10. Kolmas enkeli puhalsi pasuunaan: taivaasta tuli alas suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmannekseen niistä, ja vesilähteisiin.
11. Tähden nimi oli Koiruoho. Kolmannes vesistä muuttui [kuin] koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli käynyt karvaaksi.
12. Neljäs enkeli puhalsi pasuunaan: kolmannes auringosta, kolmannes kuusta ja kolmannes tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmannes niistä pimeni. Sen johdosta kolmannes päivästä oli valoton ja samoin yöstä.

Kotka keskitaivaalla: Voi, voi, voi!

13. Minä näin ja kuulin keskitaivaalla lentävän kotkan sanovan kovalla äänellä: ”Voi, voi, voi maan asukkaita niiden jäljellä olevien pasuunoiden äänten tähden, joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa.”

____________________________________

Ps 136:1-26

136. PSALMI

Herran armo pysyy iäti

1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, ja hänen armonsa pysyy iäti.
2. Kiittäkää jumalien Jumalaa. Hänen armonsa pysyy iäti.
3. Kiittäkää herrain Herraa. Hänen armonsa pysyy iäti.
4. Hän yksin tekee suuria ihmeitä. Hänen armonsa pysyy iäti.
5. Hän on taitavasti tehnyt taivaat. Hänen armonsa pysyy iäti.
6. Hän on vesiä ylemmä levittänyt maan. Hänen armonsa pysyy iäti.
7. Hän on tehnyt suuret valot. Hänen armonsa pysyy iäti.
8. Auringon hän pani hallitsemaan päivää. Hänen armonsa pysyy iäti.
9. Kuun ja tähdet hän pani hallitsemaan yötä. Hänen armonsa pysyy iäti.
10. Hän löi Egyptiä, surmasi sen esikoiset. Hänen armonsa pysyy iäti.
11. Hän vei Israelin pois heidän keskuudestaan. Hänen armonsa pysyy iäti.
12. Hän teki sen väkevällä kädellään. Hänen armonsa pysyy iäti.
13. Hän jakoi Kaislameren kahtia. Hänen armonsa pysyy iäti.
14. Hän kuljetti Israelin sen keskitse. Hänen armonsa pysyy iäti.
15. Hän syöksi faraon joukkoineen Kaislamereen. Hänen armonsa pysyy iäti.
16. Hän johdatti kansaansa erämaassa. Hänen armonsa pysyy iäti.
17. Hän voitti suuret kuninkaat. Hänen armonsa pysyy iäti.
18. Hän surmasi mahtavat kuninkaat. Hänen armonsa pysyy iäti.
19. Siihonin, amorilaisten kuninkaan. Hänen armonsa pysyy iäti.
20. Oogin, Baasanin kuninkaan. Hänen armonsa pysyy iäti.
21. Hän antoi heidän maansa perintöosaksi. Hänen armonsa pysyy iäti.
22. Hän antoi ne perintöosaksi palvelijalleen Israelille. Hänen armonsa pysyy iäti.
23. Hän muisti meitä ahdingossamme. Hänen armonsa pysyy iäti.
24. Hän vapautti meidät vihollisistamme. Hänen armonsa pysyy iäti.
25. Hän antaa ravinnon kaikille elollisille. Hänen armonsa pysyy iäti.
26. Kiittäkää taivaan Jumalaa. Hänen armonsa pysyy iäti.

____________________________________

Snl 30:7-9

7. Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä kuolemaani saakka:
8. vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana; älä anna minulle köyhyyttä, älä rikkautta, vaan anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,
9. etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja sanoisi: ”Kuka on Herra?” ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan.

Scroll to Top