Raamattu vuodessa joulukuu 19

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

joulukuu 19
____________________________________

Sef 1:1-3:20

Sefanja

1. LUKU

Herran vihan päivä

1. Herran sana, joka tuli Sefanjalle, Kuusin pojalle, joka oli Gedaljan poika, joka Amarjan poika, joka Hiskian poika, Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä.
2. Minä totisesti kokoan kaikkea maan päältä, sanoo Herra,
3. kokoan ihmisiä ja eläimiä, kokoan taivaan lintuja ja meren kaloja*, viettelykset ja jumalattomat. Minä hävitän ihmiset maan pinnalta, sanoo Herra.
4. Minä ojennan käteni Juudaa vastaan sekä kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan ja hävitän tästä paikasta Baalin jäännökset, epäjumalien nimet pappeineen,
5. jotka katoilla kumartavat ja rukoilevat taivaan joukkoa, sekä ne, jotka kumartavat ja rukoilevat Herraa ja vannovat hänen kauttaan, mutta myös vannovat Milkominsa* kautta,
6. ja ne, jotka ovat luopuneet seuraamasta Herraa, eivätkä etsi ja kysy häntä.
7. Vaiti Herran, Herran edessä! Herran päivä on lähellä. Herra on valmistanut teurasuhrin, vihkinyt kutsuttunsa.
8. Herran teurasuhrin päivänä minä rankaisen päämiehiä, kuninkaan poikia ja kaikkia, jotka pukeutuvat vierasmaalaisten tavoin.
9. Minä rankaisen sinä päivänä kaikkia kynnyksen yli hyppääjiä, jotka täyttävät herransa huoneen väkivallalla ja petoksella.
10. Sinä päivänä, sanoo Herra, kuuluu huuto Kalaportilta, valitus toisesta kaupunginosasta ja suuri hävitysryske kukkuloilta.
11. Valittakaa, te Maktesin* asukkaat, sillä tuhottu on kaikki kauppaa käyvä väki, hävitetty kaikki hopean punnitsijat.
12. Siihen aikaan minä tutkin Jerusalemin soihduilla valaisten ja rankaisen niitä miehiä, jotka juopoteltuaan makaavat kohmelossaan ja sanovat mielessään: ”Ei Herra tee hyvää eikä pahaa.”
13. Heidän rikkautensa joutuu ryöstettäväksi, ja heidän talonsa jäävät autioiksi. He ovat rakentaneet taloja, mutta eivät saa niissä asua. He ovat istuttaneet viinitarhoja, mutta eivät saa niistä juoda viiniä.
14. Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee rientäen. Kuule, Herran päivä! Silloin soturit huutavat pelosta.
15. Vihan päivä on se päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, onnettomuuden ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä,
16. pasuunan ja sotahuudon päivä varustettuja kaupunkeja ja korkeita muurinkulmia vastaan.
17. Minä saatan ihmiset ahdistukseen, kulkemaan kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan. Heidän verensä vuodatetaan kuin rapa ja heidän elinnesteensä kuin lika.
18. Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi pelastaa heitä Herran vihan päivänä: hänen kiivautensa tuli tuhoaa koko maan. Lopun, äkkilopun, hän näet tekee kaikista maan asukkaista.

2. LUKU

Kehotus parannukseen

1. Tulkaa yhteen, pitäkää kokous, te häpeämätön kansa.
2. Tehkää se ennen kuin suunniteltu päätös toteutuu, ennen kuin päällenne tulee Herran vihan hehku, ennen kuin teidät kohtaa Herran vihan päivä. Aika kiitää pois kuin lentävät akanat.
3. Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka noudatatte hänen oikeuttaan. Tavoitelkaa vanhurskautta, etsikää nöyryyttä. Ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.

Filistean tuomio

4. Gassa on oleva hylätty ja Askelon autio, asdodilaiset ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron hävitetään.
5. Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa*! Herran sana on teitä vastaan, Kanaan, filistealaisten maa. Minä hävitän sinut, ettei asukkaita jää.
6. Meren rannikko on oleva laitumina, joilla on paimenten lammastarhoja.
7. Se joutuu Juudan heimon jäännökselle. Siellä he laiduntavat. Askelonin taloihin he asettuvat makaamaan illoin. Herra, heidän Jumalansa, pitää heistä huolen ja palauttaa heidän poisvietynsä*.

Mooabin rangaistus

8. Minä olen kuullut Mooabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häväisseet minun kansaani ja pöyhkeilleet sen aluetta vastaan.
9. Sen tähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Mooabin käy kuin Sodoman ja ammonilaisten kuin Gomorran asukkaiden. Nokkospehkojen maaksi, suolakuopiksi, ainiaan autioiksi ne tulevat. Minun kansastani jääneet ryöstävät heitä, ja kansakuntani jäännökset ottavat heidät perintöosakseen.
10. Tämä tulee heille heidän ylpeydestään, siitä, että he ovat herjanneet, ovat pöyhkeilleet Herran Sebaotin kansaa vastaan.
11. Pelottava on Herra oleva heille, sillä hän hävittää kaikki maan jumalat. Kaikki kansojen saaret, kukin paikastaan, tulevat kumartaen rukoilemaan häntä.
12. Myös teitä, kuusilaiset, on minun miekkani kaatava.

Assurin tuomio

13. Herra ojentaa kätensä pohjoista kohti ja tuhoaa Assurin, tekee Niiniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa [612 eKr.].
14. Sen keskellä makaa laumoja, kaikkinaisia villieläimiä joukoittain. Pelikaani ja tuonenkurki yöpyvät sen patsaanpäissä. Kuule, kuinka ne laulavat ikkuna-aukossa! Kynnyksellä on tyhjyys. Setrilaudoituksen hän on paljastanut.
15. Tämä oli se iloinen kaupunki, joka asui turvallisena ja sanoi sydämessään: ”Minä, eikä ketään muuta!” Kuinka autioksi se onkaan tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohi, viheltää ja halveksien huiskuttaa kättä.

3. LUKU

Jerusalemin tuomio

1. Voi uppiniskaista ja saastutettua, voi väkivaltaista kaupunkia!
2. Se ei ole totellut ääntä, ei välittänyt kurituksesta, ei luottanut Herraan, ei lähestynyt Jumalaansa.
3. Sen päämiehet ovat ärjyviä leijonia. Sen tuomarit ovat kuin illalla sudet, jotka eivät säästä mitään aamuksi.
4. Sen profeetat ovat huikentelijoita, uskottomia miehiä. Sen papit saastuttavat pyhän ja opetuksellaan johtavat kansaa harhaan.
5. Herra on vanhurskas sen keskellä, hän ei tee vääryyttä. Joka aamu hän tuo oikeutensa valoksi, se ei jää tulematta. Mutta väärintekijä ei tunne häpeää.
6. Minä olen hävittänyt kansoja*, niiden muurintorneja on autioina. Niiden katuja olen tehnyt raunioiksi, vaille kulkijoita. Niiden kaupunkeja on hävitetty vaille ihmisiä, tyhjiksi asukkaista.
7. Minä sanoin: Pelkää vain minua ja ota opiksesi kuritus, niin tytär Siionin asumusta ei hävitetä, ei mitään siitä, mitä olen sille säätänyt. He ovat kuitenkin varhaisesta alkaen tehneet pahaa yhä enemmän.
8. Sen tähden odottakaa minua, sanoo Herra, odottakaa sitä päivää, jona minä nousen todistamaan. Sillä minä olen päättänyt koota kansoja, saattaa kokoon valtakuntia vuodattaakseni heidän päälleen ankaruuteni, vihani kaiken hehkun. Minun kiivauteni tuli kuluttaa koko maan.

Herran uudistava armo

9. Minä muutan puhtaiksi kansojen huulet, niin että he kaikki rukoilevat Herran nimeä, palvelevat häntä yksimielisesti.
10. Kuusin virtojen tuolta puolelta tuovat minulle ruokauhreja minun rukoilijani, minun hajoitetun joukkoni tytär.
11. Sinä päivänä sinun ei tarvitse hävetä mitään niistä teoistasi, joilla olet rikkonut minua vastaan. Minä poistan keskuudestasi sinun ylimielisen riehakkuutesi, etkä sinä sitten enää ylpeile minun pyhällä vuorellani.
12. Minä jätän jäljelle sinun keskuuteesi kurjan ja hengessä köyhän kansan, ja he turvaavat Herran nimeen.
13. Israelin jäännökset eivät tee vääryyttä, eivät puhu valhetta, eikä heidän suussaan tavata vilpillistä kieltä. He kaitsevat kaittaviaan ja makaavat kenenkään peloittelematta.
14. Iloitse, tytär Siion, puhkea huutoon, Israel. Ihastu ja ratkea riemuun kaikesta sydämestäsi, tytär Jerusalem.
15. Herra on poistanut sinun tuomiosi, kääntänyt pois sinun vihollisesi. Israelin kuningas, Herra, on sinun keskelläsi. Ei sinun tarvitse enää nähdä onnettomuutta.
16. Sinä päivänä Jerusalemille sanotaan: ”Älä pelkää, Siion, älkööt kätesi hervotko.
17. Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, voimallinen auttamaan. Riemuiten hän iloitsee sinusta. Hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, riemuiten hän sinusta iloitsee.”

Herra kokoaa hajotetun kansansa

18. Minä kokoan niitä murehtivia, jotka ovat kaukana sieltä, missä kokoonnutaan juhliin: ovathan he sinusta, ja häväistys painaa heitä kuormana.
19. Siihen aikaan minä teen tekoni kaikille, jotka ovat sinua sortaneet. Minä pelastan ontuvat, kokoan karkotetut ja teen heidät ylistetyiksi ja mainehikkaiksi jokaisessa maassa, missä he ovat kärsineet häpeää.
20. Minä tuon teidät takaisin siihen aikaan, jona teidät kokoan. Palauttaessani teidän poisvietynne* teidän silmienne nähden, sanoo Herra, minä nostan teidät kunniaan ja arvoon kaikkien maan kansojen keskuudessa.

____________________________________

Ilm 10:1-11

10. LUKU

Enkeli ja kirjakäärö

1. Minä näin toisen mahtavan enkelin tulevan alas taivaasta. Hänen verhonaan oli pilvi, sateenkaari oli hänen päänsä päällä, hänen kasvonsa olivat kuin aurinko, ja hänen jalkansa kuin tulipatsaat.
2. Kädessään hänellä oli avattu kirjanen. Hän laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maalle
3. ja huusi kovalla äänellä, kuin leijona olisi ärjynyt. Hänen huutaessaan puhui seitsemän ukkosta jylisevällä äänellä.
4. Niiden seitsemän ukkosen puhuttua minä yritin kirjoittaa, mutta kuulin äänen taivaasta sanovan: ”Sulje sinetillä se, mitä seitsemän ukkosta puhui, äläkä kirjoita sitä.”
5. Enkeli, jonka näin seisovan meren ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti
6. ja vannoi hänen kauttaan, joka elää aina ja iäti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, maan ja mitä siinä on sekä meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa.
7. Niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasuunaan, Jumalan salattu suunnitelma käy täytäntöön sen sanoman mukaan, minkä hän on ilmoittanut palvelijoilleen profeetoille.
8. Taivaasta kuulemani ääni puhui minulle uudestaan: ”Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin kädessä.”
9. Minä menin enkelin luo ja pyysin häntä antamaan käärön minulle. Hän sanoi minulle: ”Ota ja syö se. Se karvastelee vatsassasi, mutta suussasi se on makea kuin hunaja.”
10. Minä otin käärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta syötyäni sen minun vatsaani karvasteli.
11. Minulle sanottiin: ”Sinun on taas profetoitava monista kansoista, kansanheimoista, kielistä ja kuninkaista.”

____________________________________

Ps 138:1-8

138. PSALMI

Herra on ahdistetun auttaja

1. Daavidin psalmi.
   Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni, veisaan sinun kiitostasi enkelien* edessä.
2. Kumartuneena pyhään temppeliisi päin minä rukoilen sinua ja kiitän nimeäsi armosi ja totuutesi tähden. Sinä olet osoittanut, että lupauksesi on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa.
3. Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle ja rohkaisit minua. Minun sieluni sai voiman.
4. Herra, kaikki maan kuninkaat ylistävät sinua, kun kuulevat suusi sanat.
5. He veisaavat Herran teistä, sillä Herran kunnia on suuri.
6. Herra on korkea, mutta katsoo alhaiseen, ja hän tuntee ylpeän kaukaa.
7. Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, sinä virvoitat minua. Sinä ojennat kätesi vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua.
8. Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iäti. Älä jätä kesken kättesi työtä.

____________________________________

Snl 30:11-14

11. Voi sukua, joka kiroaa isäänsä eikä siunaa äitiään,
12. sukua, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty liastaan.
13. Voi sukua – kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka korskea silmänluonti –
14. sukua, jonka hampaat ovat miekkoja ja leukaluut veitsiä syödäkseen puutetta kärsivät pois maasta ja köyhät ihmisten joukosta!

Scroll to Top