Raamattu vuodessa joulukuu 27

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

joulukuu 27
____________________________________

Sak 10:1-11:17

10. LUKU

Kevätsade, epäjumalat, tietäjät

1. Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle.
2. Kotijumalat puhuvat valhetta, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valeunia, lohduttelevat turhilla. He saavat mennä harhailemaan kuin lammaslauma ja kärsiä vaivaa, kun ei ole paimenta.

Kelvottomat johtajat. Herra paimenena

3. Paimeniin syttyy minun vihani, ja johtomiehiä minä rankaisen. Herra Sebaot pitää huolen laumastaan, Juudan heimosta, ja asettaa sen kuin kunniaratsukseen sodassa.
4. Siitä on lähtevä kulmakivi, siitä kiinnityspaalu, siitä sotajousi, siitä lähtevät kaikki käskijät.
5. He ovat kuin sotureita, jotka polkevat [vihollisia kuin] katujen lokaa sodassa. He sotivat, sillä Herra on heidän kanssaan. Häpeään joutuvat hevosilla ratsastajat.

Israelin paluu ja armahdus

6. Minä teen Juudan heimon väkeväksi ja autan Joosefin heimoa. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä. He ovat kuin en olisi heitä hylännytkään. Minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa.
7. Efraim on oleva kuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva kuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat. Heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.
8. Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät. He lisääntyvät, kuten he lisääntyivät ennen.
9. Kun minä sirotan heitä kansojen keskuuteen, he muistavat minua kaukaisissa maissa. Lastensa kanssa he saavat elää ja palata takaisin.
10. Minä tuon heitä takaisin Egyptin maasta ja kokoan heitä Assurista. Minä vien heitä Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi [tilaa].
11. Hän käy ahdistuksen meren läpi ja lyö meren aaltoja. Kaikki Niilivirran syvyydet kuivuvat, Assurin ylpeys painuu alas, ja Egyptin valtikka väistyy pois.
12. Minä vahvistan heitä Herrassa, ja Hänen nimensä on heidän kerskauksensa, sanoo Herra.

11. LUKU

Metsät kaatuvat

1. Avaa ovesi, Libanon! Tuli syö sinun setrisi.
2. Valittakoon kypressi, sillä setri on kaatunut, hävitetyt ovat nuo mahtavat. Valittakaa, te Baasanin tammet, sillä sankka metsä on sortunut.
3. Kuule paimenten valitusta, kun nuo heidän mahtavansa on hävitetty. Kuule nuorten leijonien ärjyntää, kun Jordanin rantatiheikkö on tuhottu.

Teuraslampaat. ”Suloisuus” ja ”yhteys”

4. Herra, minun Jumalani, sanoi:
5. ”Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat tappavat tuntematta syyllisyyttä, ja joista niiden myyjät sanovat: ’Kiitos Herralle, minä olen rikastunut’, ja joita niiden paimenet eivät sääli.
6. En minäkään enää sääli maan asukkaita, sanoo Herra. Minä annan ihmisten joutua toistensa käsiin ja kuninkaansa käsiin, ja he hävittävät maata, enkä minä pelasta ketään heidän käsistään.”
7. Minä kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia, ja otin itselleni kaksi sauvaa. Toisen minä nimitin ”Suloudeksi”, toisen ”Yhteydeksi”, ja niin minä kaitsin lampaita.
8. Minä hävitin kolme paimenta yhdessä kuussa, mutta kävin kärsimättömäksi lampaille, ja nekin kyllästyivät minuun.
9. Niin minä sanoin: ”En halua enää paimentaa teitä. Kuolkoon, joka kuolee, hävitköön, joka häviää. Jäljelle jäävät syökööt kukin toisensa lihaa.”
10. Minä otin sauvani ”sulouden” ja katkaisin sen purkaakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa.
11. Sinä päivänä se purkautui, ja niin lampaistani kurjimmat, jotka uskollisesti seurasivat minua*, tulivat tietämään, että se oli Herran sana.

Kolmekymmentä hopearahaa

12. Minä sanoin heille: ”Jos te näette hyväksi, antakaa minulle palkkani. Jollei, olkaa antamatta.” He punnitsivat minun palkakseni 30 hopearahaa.
13. Herra sanoi minulle: ”Viskaa se savenvalajalle, tuo kallis hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet.” Niin minä otin ne 30 hopearahaa ja viskasin ne Herran huoneeseen savenvalajalle.
14. Sitten minä katkaisin toisen sauvani, ”yhteyden”, purkaakseni veljeyden Juudan ja Israelin väliltä.

Tyhmä paimen

15. Herra sanoi minulle: ”Ota itsellesi tyhmän paimenen kalut.
16. Minä olen herättävä maahan paimenen: hukkaantuneista hän ei pidä huolta, eksynyttä hän ei etsi, ruhjoutunutta hän ei hoida, pystyssä pysyvää hän ei tue, vaan hän syö lihavien lihaa ja halkaisee niiden sorkat.
17. Voi tyhmää paimenta, joka hylkää lampaat! Käyköön miekka hänen käsivarteensa ja oikeaan silmäänsä. Hänen käsivartensa kuivettukoon, ja hänen oikea silmänsä tulkoon sokeaksi.”

____________________________________

Ilm 18:1-24

18. LUKU

Suuren Babylonin kukistuminen

1. Sen jälkeen minä näin toisen enkelin tulevan taivaasta alas. Hänellä oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
2. Hän julisti kovalla äänellä: ”Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon*! Siitä on tullut riivaajien asuinpaikka, kaikenlaisten saastaisten henkien tyyssija ja kaikkinaisten saastaisten ja vihattavien lintujen olinpaikka.
3. Sen haureuden vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet. Maan kuninkaat ovat harjoittaneet haureutta sen kanssa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet sen hekuman runsaudesta.”
4. Minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: ”Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi sen synteihin osallisiksi ja saisi tekin kärsiä sen vitsauksista*.
5. Sen synnit ulottuvat taivaaseen, ja Jumala on muistanut sen rikokset.
6. Rangaiskaa sitä sen tekojen mukaan ja antakaa sille kaksinkertaisesti sen teoista. Siihen maljaan, johon se on kaatanut, kaatakaa sille kaksin verroin.
7. Niin paljon kuin se on hankkinut itselleen kunniaa ja hekumaa, niin paljon antakaa sille vaivaa ja surua. Se sanoo sydämessään: ’Minä istun kuningattarena, en ole leski enkä ole näkevä surua’.
8. Sen tähden sen vitsaukset tulevat yhtenä päivänä: kuolema, suru ja nälkä. Se joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on sen tuominnut.”
9. Maanpiirin kuninkaat, jotka ovat harjoittaneet haureutta sen kanssa ja eläneet hekumallisesti, itkevät ja parkuvat sitä, kun näkevät sen palon savun.
10. He seisovat loitolla kauhistuen sen vaivaa ja sanovat: ”Voi, voi sinua, Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!”
11. Maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat sitä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa,
12. kaupaksi tuotua kultaa, hopeaa, jalokiviä, helmiä, pellavakangasta, purppuraa, silkkiä, helakanpunaa, kaikkinaista hajupuuta, kaikenlaisia norsunluuesineitä, kaikenlaisia kalleimmasta puusta, vaskesta, raudasta ja marmorista tehtyjä esineitä,
13. kanelia, hiusvoidetta, suitsuketta, hajuvoidetta, suitsutuspihkaa, viiniä, öljyä, lestyjä jauhoja, viljaa, karjaa, lampaita, hevosia, vaunuja, orjia ja ihmissieluja.
14. Hedelmät, joita sinun mielesi himoitsi, ovat sinulta menneet, kaikki kalleutesi ja komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä.
15. Kauppiaat, jotka olivat rikastuneet tästä kaupungista, seisoivat loitolla ja kauhistuivat sen vaivaa. Itkien ja surren
16. he sanoivat: ”Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan, purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla, jalokivillä ja helmillä, kun sellainen rikkaus tuhoutui yhdessä hetkessä!”
17. Kaikki laivurit, kaikki rannikkopurjehtijat, merimiehet ja kaikki merenkulkijat seisoivat loitolla.
18. Nähdessään sen palon savun he huusivat: ”Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?”
19. Heittäen tomua päänsä päälle he huusivat itkien ja surren: ”Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se tuhoutui yhdessä hetkessä!”
20. Riemuitse siitä, taivas, ja te pyhät, apostolit ja profeetat. Jumala on tuominnut sen ja rangaissut sitä teidän puolestanne.
21. Väkevä enkeli otti kiven, kuin suuren myllynkiven, heitti sen mereen ja sanoi: ”Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä.”
22. Sinussa ei enää kuulla kitaransoittajien ja laulajien, huilun- ja torvensoittajien ääntä. Sinusta ei enää löydetä minkään ammatin taituria, eikä sinussa enää kuulla myllyn jyrinää.
23. Sinussa ei enää loista lampun valo, eikä sinussa kuulla enää huutoa yljälle ja huutoa morsiamelle. Sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun velhoutesi villitsi kaikkia kansoja.
24. Siitä on löydetty profeettojen ja pyhien verta ja kaikkien maan päällä murhattujen verta.

____________________________________

Ps 146:1-10

146. PSALMI

Herran tekojen ylistys

1. Halleluja! Ylistä Herraa, minun sieluni.
2. Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan Jumalalleni kiitosta niin kauan kuin elän.
3. Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä yhteenkään ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.
4. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, hän tulee maaksi jälleen. Sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.
5. Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, ja joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa.
6. Hän on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, ja hän pysyy uskollisena iäti.
7. Sorretuille hän hankkii oikeuden ja antaa leipää nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut.
8. Herra antaa sokeille näön, alaspainetut Herra nostaa, hän rakastaa vanhurskaita.
9. Herra varjelee muukalaisia, holhoo orpoja ja leskiä, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi.
10. Herra hallitsee iäti. Hän on sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!

____________________________________

Snl 30:33

33. Maitoa pusertamalla saadaan voita, nenää pusertamalla saadaan verta, ja vihoja pusertamalla saadaan riitaa.

Scroll to Top