RAAMATTU LÄPI VUODESSA
joulukuu 9
____________________________________
Jooel 1:1-4:21
Jooel
1. LUKU
Heinäsirkkavitsaus ja kuivuus
1. Herran sana, joka tuli Jooelille, Petuelin pojalle.
2. Kuulkaa tämä, te vanhimmat, ja ottakaa korviinne, kaikki maanasukkaat. Onko tällaista tapahtunut teidän päivinänne tai teidän isienne päivinä?
3. Kertokaa tämä lapsillenne, ja teidän lapsenne kertokoot sen lapsilleen ja heidän lapsensa tulevalle polvelle:
4. Mitä kalvajasirkalta jäi, sen söi heinäsirkka. Mitä heinäsirkalta jäi, sen söi syöjäsirkka. Ja mitä syöjäsirkalta jäi, sen söi tuhosirkka.
5. Herätkää, te juopuneet, ja itkekää, valittakaa, kaikki viininjuojat rypälemehun tähden, sillä se on otettu pois teidän suustanne.
6. Maahani on hyökännyt kansa, väkevä ja epälukuinen. Sen hampaat ovat leijonan hampaat, ja sillä on naarasleijonan leukaluut.
7. Se on raastanut viiniköynnökseni ja katkonut viikunapuuni, on ne paljaiksi kuorinut ja järsinyt. Niiden oksat ovat tulleet valkoisiksi.
8. Valita kuin neitsyt, joka on vyöttäytynyt säkkiin nuoruutensa yljän tähden.
9. Ruokauhri ja juomauhri on loppunut Herran temppelistä. Papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, murehtivat.
10. Pelto on hävitetty, maa murehtii, sillä vilja on tuhottu, viinistä on tullut kato, öljy on kuivunut.
11. Peltomiehet ovat joutuneet häpeään, viinitarhurit valittavat vehnän ja ohran tähden. Sillä mennyt on pellon sato.
12. Viiniköynnöstä on kohdannut kato, viikunapuu on kuihtunut, samoin granaattipuu, palmu ja omenapuu. Kaikki kedon puut ovat kuivettuneet. Ilo on joutunut häpeään, pois ihmislasten joukosta.
13. Vyöttäytykää säkkiin, pitäkää valittajaiset, te papit. Valittakaa te, jotka toimitatte palvelusta alttarilla. Käykää sisälle, viettäkää yö säkkeihin puettuina, te jotka toimitatte minun Jumalani palvelusta. Poissa on näet teidän Jumalanne huoneesta ruokauhri ja juomauhri.
14. Kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous, kootkaa vanhimmat ja kaikki maan asukkaat Herran, teidän Jumalanne, huoneeseen ja huutakaa Herran puoleen.
15. Voi sitä päivää! Sillä lähellä on Herran päivä, ja se tulee kuin hävitys Kaikkivaltiaalta.
16. Eikö meiltä ole otettu ruoka silmiemme edestä sekä meidän Jumalamme temppelistä ilo ja riemu?
17. Siemenjyvät ovat surkastuneet multiensa alla, varastohuoneet ovat autiot ja aitat puretut, kun viljasta on kato.
18. Voi karjaa! Nautalaumat ovat näännyksissä, kun niillä ei ole laidunta. Myös lammaslaumat ovat joutumassa perikatoon.
19. Sinua, Herra, minä huudan, sillä paahde on kuluttanut erämaan laitumet ja hehkuva helle polttanut kaikki kedon puut.
20. Metsän eläimetkin sinua ikävöivät, kun vesipurot ovat kuivuneet, ja helle on kuluttanut erämaan laitumet.
2. LUKU
Herran päivä
1. Puhaltakaa pasuunaan Siionissa, toitottakaa torvia pyhällä vuorellani. Jokainen maan asukas on vapiseva, sillä Herran päivä tulee. Niin, se on lähellä:
2. pimeyden ja synkeyden päivä, pilvien ja pilkkopimeän päivä. Vuorille levinneenä kuin aamurusko on lukuisa ja väkevä kansa, jonka vertaista ei ole ollut muinaisajoista asti eikä tämän jälkeen enää tule vastaisten sukupolvien vuosiin saakka.
3. Sen edellä käy kuluttava paahde, sen jäljissä polttava helle.Kuin Eedenin puutarha on maa sen edessä, sen jäljissä on autio erämaa, eikä jää ketään, joka olisi siltä pelastunut.
4. Ne ovat näöltään kuin hevoset, ja kuin ratsut ne juoksevat.
5. Ryskyen kuin sotavaunut ne hyppivät vuorten huipuilla, räiskyen kuin tulen liekki, joka kuluttaa oljet. Ne ovat kuin väkevä kansa, sotarintamaan asettunut.
6. Niitten edessä kansat vapisevat, kaikki kasvot kalpenevat.
7. Ne juoksevat kuin sankarit, kuin soturit ne nousevat muurille. Jokainen kulkee tietään suoraan, ei mutkittele polullaan.
8. Toinen ei sysi toistaan: jokainen kulkee omaan suuntaansa. Heittoaseitten välitse ne syöksyvät haavoittumatta.
9. Ne hyökkäävät kaupunkiin, ryntäävät muurille, nousevat taloihin, tulevat ikkunoista sisään kuin varas.
10. Niitten edessä maa vapisee, ja taivaat järkkyvät. Aurinko ja kuu pimenevät, ja tähdet kadottavat loisteensa.
11. Herra antaa äänensä jylistä sotajoukkonsa edellä, sillä ylen lukuisa on hänen väkensä, väkevä on hänen käskynsä täyttäjä. Suuri on Herran päivä, pelottava ja hirmuinen. Kuka voi sitä kestää?
Kääntykää Herran puoleen
12. Mutta vielä nytkin sanoo Herra: kääntykää minun puoleeni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen.
13. Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, puoleen. Hän on armahtava ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.
14. Kuka tietää, ehkä hän vielä kääntyy, leppyy ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne.
15. Puhaltakaa pasuunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous.
16. Kootkaa kansa, pyhittäkää seurakunta, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imevät. Lähteköön ylkä huoneestaan ja morsian kammiostaan.
17. Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: “Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, muiden kansojen pilkattavaksi. Miksi sanottaisiin kansojen keskuudessa: ‘Missä on heidän Jumalansa?'”
Jumala vastaa
18. Niin Herra kiivaili maansa puolesta ja sääli kansaansa.
19. Herra vastasi ja sanoi kansalleen: Minä lähetän teille viljaa, rypälemehua* ja öljyä, niin että te tulette niistä ravituiksi. Minä en enää anna teidän joutua häväistyiksi kansojen keskuudessa.
20. Mikä pohjoisesta tulee, sen minä karkotan teistä kauas ja syöksen kuivaan ja autioon maahan, sen alkupään itäiseen mereen ja sen loppupään läntiseen mereen. Siitä nousee löyhkä, mätänevän lemu. Suuria se on näet yrittänyt.
21. Älä pelkää, maa. Iloitse ja riemuitse, sillä Herra on tehnyt suuria.
22. Älkää pelätkö, metsän eläimet. Erämaan laitumet viheriöivät, puu kantaa hedelmänsä, viikunapuu ja viiniköynnös antavat satonsa.
23. Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille vanhurskauden Opettajan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen niin kuin entisaikaan*.
24. Puimatantereet tulevat jyviä täyteen, ja kuurna-altaat pursuvat rypälemehua ja öljyä.
25. Minä korvaan teille ne sadot, jotka heinäsirkka, syöjäsirkka, tuhosirkka ja kalvajasirkka söivät, minun suuri sotajoukkoni, jonka lähetin teitä vastaan.
26. Te syötte kyllälti, tulette ravituiksi ja kiitätte Herran, teidän Jumalanne, nimeä, hänen, joka on tehnyt ihmeitä teitä kohtaan. Minun kansani ei joudu häpeään, ainiaan.
27. Te tulette tietämään, että minä olen Israelin keskellä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, eikä toista ole. Minun kansani ei milloinkaan joudu häpeään.
3. LUKU
Hengen vuodatus
1. Tämän jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken ihmissuvun* päälle. Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkevät näkyjä.
2. Myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni.
3. Minä annan näkyä ihmeitä taivaalla ja maassa: verta, tulta ja savupatsaita.
4. Aurinko pimenee ja kuu tulee vere[nvärise]ksi, ennen kuin Herran päivä tulee, se suuri ja pelättävä.
5. Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet, kuten Herra on sanonut. Pelastuneiden joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.
4. LUKU
Kansat tuomitaan
1. Niinä päivinä ja siihen aikaan minä palautan Juudan ja Jerusalemin poisviedyt*.
2. Minä kokoan kaikkinaisia kansoja*, vien ne Joosafatin* laaksoon ja käyn siellä oikeutta niiden kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Ne ovat hajottaneet sen kansojen keskuuteen, ovat jakaneet maani
3. ja heittäneet kansastani arpaa. Ne ovat antaneet pojan portosta ja myyneet tytön viinistä, mitä ovat juoneet.
4. Mitä on teillä sanomista minulle, teilläkin, Tyyro ja Siidon sekä kaikki filistealaisten alueet? Tahdotteko kostaa minulle, mitä olen tehnyt, vai itse tehdä minulle jotakin? Nopeasti, kiiruusti minä annan rangaistuksen* kohdata teitä siitä, mitä olette tehneet.
5. Te olette ottaneet hopeani ja kultani, vieneet ihanat kalleuteni temppeleihinne.
6. Juudan ja Jerusalemin lapsia te olette myyneet kreikkalaisille* ja niin vieneet heidät kauas pois omalta maaltaan.
7. Minä herätän heidät liikkeelle siitä paikasta, johon te olette heidät myyneet, ja annan rangaistuksen teostanne kohdata teitä itseänne:
8. minä myyn teidän poikianne ja tyttäriänne Juudan poikien käsiin, ja he myyvät heitä sabalaisille, kaukaiselle kansalle. Näin on Herra puhunut.
9. Julistakaa tämä kansojen keskuudessa, alkakaa pyhä sota,innostakaa sotureita, lähestykööt, hyökätkööt kaikki sotilaat.
10. Takokaa auranteränne miekoiksi ja vesurinne keihäiksi. Arka sanokoon: “Minä olen sankari.”
11. Käykää avuksi, tulkaa, kaikki kansat, joka taholta. He kokoontuvat sinne. Pane, Herra, soturisi menemään sinne.
12. Lähtekööt kansat liikkeelle, hyökätkööt ne Joosafatin laaksoon, sillä minä istun siellä tuomitsemassa kaikkia kansoja, joka taholta tulleita.
13. Lähettäkää sirppi, sato on näet kypsynyt. Tulkaa polkemaan, sillä kuurna on täynnä ja kuurna-altaat pursuvat yli, koska heidän pahuutensa on suuri.
14. Meluavia joukkoja, meluavia joukkoja ratkaisulaaksossa! Lähellä on Herran päivä tuomion laaksossa.
15. Aurinko ja kuu pimenevät, ja tähdet kadottavat loisteensa.
16. Herra jylisee Siionista, antaa äänensä kuulua Jerusalemista, taivaat ja maa järkkyvät. Mutta Herra on kansansa suoja, Israelin lasten turva.
17. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Jerusalem on oleva pyhä, eivätkä vieraat enää tunkeudu sinne.
18. Sinä päivänä vuoret tiukkuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa. Kaikissa Juudan purojen uomissa virtaa vettä, ja Herran huoneesta juoksee lähde, joka kastelee Akasialaakson.
19. Egypti tulee autioksi ja Edom autioksi erämaaksi väkivallan tähden, mitä he ovat tehneet Juudan lapsille, kun ovat vuodattaneet viatonta verta heidän maassaan.
20. Mutta Juuda on oleva asuttu ainiaan ja Jerusalem polvesta polveen.
21. Minä julistan heidät puhtaiksi verivelasta*, josta en ole heitä puhtaiksi julistanut. Herra on asuva Siionissa.
____________________________________
Ilm 1:1-20
Johanneksen ilmestys
1. LUKU
Alkusanat
1. Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Hän antoi sen tiedoksi palvelijalleen Johannekselle lähettämänsä enkelin välityksellä.
2. Hän esittää siinä Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken näkemänsä.
3. Autuas se, joka tämän profetian sanat lukee, ja autuaita ne, jotka sen kuulevat ja ottavat vaarin siihen kirjoitetusta, sillä aika on lähellä.
Tervehdys Aasian seurakunnille
4. Johannes seitsemälle Aasian* seurakunnalle: Armo teille ja rauha Häneltä, joka on, joka oli ja joka on tuleva, sekä niiltä seitsemältä Hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5. ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, joka on kuolleista nousseitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hän rakastaa meitä ja on päästänyt meidät synneistämme verellään,
6. tehden meidät [armon]valtakunnaksi ja papeiksi Jumalalleen ja Isälleen. Hänelle kunnia ja voima aina ja iäti! Aamen.
7. Katso, Hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät näkevät hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät. Kaikki maan sukukunnat vaikeroivat hänen tullessaan. Näin on käyvä, aamen.
8. “Minä olen A ja O, alku ja loppu”*, sanoo Herra Jumala, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.
Johannes Patmos-saarella
9. Minä, veljenne Johannes, joka kanssanne olen Jeesuksessa osallinen ahdistukseen, valtakuntaan ja kärsivällisyyteen, olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saarella, jonka nimi on Patmos.
10. Herran päivänä* minä olin Hengessä ja kuulin takaani kovan äänen, kuin olisi pasuunaan puhallettu.
Kirjeet seitsemälle seurakunnalle
11. Ääni sanoi: “Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä se seitsemälle seurakunnalle: Efesoon, Smyrnaan, Pergamoon, Tyatiraan, Sardeeseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan.”
12. Kääntyessäni katsomaan, mikä ääni minulle puhui, minä näin seitsemän kultajalkaista lamppua.
13. Lamppujen keskellä näin Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn.
14. Hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset kuin valkoinen villa, kuin lumi, ja hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit.
15. Hänen jalkansa olivat kuin ahjossa hehkuva välkehtivä vaski, ja hänen äänensä oli kuin paljojen vesien pauhu.
16. Hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, hänen suustaan lähti kaksiteräinen terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat kuin aurinko sen paistaessa täydeltä terältä.
17. Hänet nähdessäni minä vaivuin hänen jalkojensa juureen kuin kuollut. Hän pani oikean kätensä päälleni ja sanoi: “Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen.
18. Minä elän. Minä olin kuollut, mutta elän aina ja iäti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
19. Kirjoita siis, mitä olet nähnyt, mitä nyt on, ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.
20. Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultajalkaisen lampun salaisuus on tämä: Seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan enkelit *, ja seitsemän lamppua ovat seitsemän seurakuntaa.”
____________________________________
Ps 128:1-6
128. PSALMI
Herran pelko tuo siunauksen
1. Matkalaulu.
Autuas se, joka pelkää Herraa ja vaeltaa hänen teillään.
2. Sinä saat nauttia kättesi ansion, olet onnellinen, sinun käy hyvin!
3. Kuin hedelmällinen viiniköynnös on vaimosi, talosi emäntä, huoneesi perällä. Kuin öljypuun vesat ovat lapsesi pöytäsi ympärillä.
4. Näin saa siunauksen mies, joka pelkää Herraa.
5. Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena,
6. saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille!
____________________________________
Snl 29:18
18. Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi. Onnellinen on lakia noudattava.