RAAMATTU LÄPI VUODESSA
kesäkuu 17
____________________________________
1Kun 18:1-46
18. LUKU
Elija ja Obadja
1. Pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, Elijalle tuli tämä Herran sana: ”Mene ja näyttäydy Ahabille. Sitten minä annan sateen maan päälle.”
2. Niin Elija meni näyttäytymään Ahabille. Samariassa oli silloin kova nälänhätä.
3. Ahab kutsui Obadjan, joka oli hovin päällikkönä. Tämä oli hyvin harras Herran palvelija.
4. Iisebelin hävittäessä Herran profeettoja Obadja oli ottanut sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, 50 kerrallaan, ja elättänyt heitä leivällä ja vedellä.
5. Ahab sanoi Obadjalle: ”Kulje kaikille lähteille ja puroille. Kenties löydämme ruohoa pitääksemme hevoset ja muulit hengissä, niin ettei meidän tarvitse lopettaa niitä.”
6. He jakoivat keskenään kuljettavansa maan. Ahab kulki yksin toista tietä, ja Obadja kulki yksin toista tietä.
7. Obadjan ollessa matkalla Elija tuli häntä vastaan. Tuntiessaan tämän hän heittäytyi kasvoilleen ja sanoi: ”Sinäkö se olet, herrani Elija?”
8. Tämä vastasi: ”Minä. Mene ja sano herrallesi: ’Elija on täällä’.”
9. Niin Obadja sanoi: ”Mitä minä olen rikkonut, koska annat palvelijasi Ahabin käsiin, hänen surmattavakseen?
10. Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sitä kansaa eikä sitä valtakuntaa, josta herrani ei olisi lähettänyt etsimään sinua. Kun on vastattu: ’Ei hän ole täällä’, hän on vannottanut sillä valtakunnalla ja sillä kansalla valan, ettei sinua ole löydetty.
11. Ja nyt sinä sanot: ’Mene ja sano herrallesi: Elija on täällä’.
12. Kun minä lähden luotasi, Herran Henki kuljettaa sinut, en tiedä minne. Kun menen ilmoittamaan Ahabille, eikä hän löydä sinua, hän tappaa minut. Palvelijasi on kuitenkin ollut Herraa pelkäävä nuoruudestaan asti.
13. Eikö herralleni ole kerrottu, mitä minä tein, kun Iisebel tappoi Herran profeettoja: kuinka minä piilotin luolaan sata Herran profeettaa, 50 kerrallaan, ja elätin heitä leivällä ja vedellä?
14. Nyt sinä sanot: ’Mene ja sano herrallesi: Elija on täällä’, ja hän tappaa minut.”
15. Elija sanoi: ”Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä seison, minä näyttäydyn tänä päivänä hänelle.”
16. Obadja meni Ahabia vastaan ja ilmoitti hänelle tämän. Ahab meni silloin Elijaa vastaan.
17. Nähdessään Elijan Ahab sanoi hänelle: ”Siinäkö sinä olet, sinä, joka syökset Israelin onnettomuuteen?”
18. Tämä vastasi: ”En minä syökse Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja sinun isäsi suku, koska te hylkäätte Herran käskyt, ja koska sinä seuraat baaleja.
19. Lähetä nyt kokoamaan koko Israel minun luokseni Karmelin vuorelle. Kokoa myös 450 Baalin profeettaa ja 400 Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä.”
20. Niin Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmelin vuorelle.
21. Elija astui kansan eteen ja sanoi: ”Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä. Mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä.” Kansa ei vastannut hänelle mitään.
22. Elija sanoi kansalle: ”Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta, mutta Baalin profeettoja on 450.
23. Antakaa meille kaksi mullikkaa. Valitkoot he itselleen toisen mullikan, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle, mutta älkööt panko tulta. Minä valmistan toisen mullikan ja asetan sen puiden päälle, mutta en pane tulta.
24. Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala.” Kaikki vastasivat ja sanoivat: ”Niin on hyvä.”
25. Elija sanoi Baalin profeetoille: ”Valitkaa itsellenne toinen mullikka ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä, mutta älkää panko tulta.”
26. Niin he ottivat sen mullikan, jonka hän antoi heille, ja valmistivat sen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta keskipäivään asti, sanoen: ”Baal, vastaa meille!” Mutta ei ääntä, ei vastausta! He hyppelivät tekemänsä alttarin ääressä.
27. Keskipäivän aikaan Elija pilkkasi heitä ja sanoi: ”Huutakaa kovemmin. Onhan hän jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tai hän on poistunut johonkin, tai on matkalla, tai kenties hän nukkuu, mutta kyllä hän herää.”
28. He huusivat vielä kovemmin ja tapansa mukaan viileksivät itseään miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta.
29. Kun keskipäivä oli kulunut, he joutuivat hurmoksiin ruokauhrin aikaan asti. Mutta ei ääntä, ei vastausta, mitään ei tapahtunut.
Elija valmistaa alttarin ja rukoilee
30. Silloin Elija sanoi kansalle: ”Tulkaa minun luokseni.” Kaikki tulivat hänen luokseen. Elija korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.
31. Hän otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien heimoja, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: ”Israel on oleva sinun nimesi.”
32. Elija rakensi kivistä alttarin Herran nimeen sekä teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi seamittaa jyviä.
33. Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden päälle.
34. Hän sanoi: ”Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja kaatakaa se polttouhrin ja puiden päälle.” Hän käski tekemään sen toisen kerran. He tekivät niin toisen kerran. Hän käski tekemään sen vielä kolmannen kerran. He tekivät sen kolmannen kerran.
35. Silloin vesi juoksi alttarin ympäri, ja ojakin täyttyi vedellä.
36. Kun oli tullut ruokauhrin aika, profeetta Elija astui esille ja rukoili: ”Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa, ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän.
37. Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra, olet Jumala, ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin.”
Tuli taivaasta ja Baalin profeettojen teloitus
38. Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
39. Kun kansa näki tämän, kaikki lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: Herra on Jumala! Herra on Jumala!
40. Elija sanoi heille: ”Ottakaa Baalin profeetat kiinni. Älköön yksikään heistä pääskö pakoon.” Niin he ottivat heidät kiinni. Elija vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.
Sade tulee
41. Elija sanoi Ahabille: ”Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohina kuuluu.”
42. Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Elija nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.
43. Hän sanoi palvelijalleen: ”Nouse ja tähyä merelle päin.” Tämä nousi ja katsoi, mutta sanoi: ”Ei näy mitään.” Hän sanoi: ”Mene takaisin.” Näin seitsemän kertaa.
44. Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: ”Pieni miehen kämmenen kokoinen pilvi nousee merestä.” Silloin Elija sanoi: ”Nouse ja sano Ahabille: ’Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi’.”
45. Tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade. Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin.
46. Herran käsi tuli Elijan päälle. Hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin saakka.
____________________________________
Apt 11:1-30
11. LUKU
Pietarin selitys
1. Apostolit ja veljet Juudean eri puolilla kuulivat, että [monet] muihinkin kansoihin kuuluvat olivat ottaneet vastaan Jumalan sanan.
2. Pietarin tultua Jerusalemiin juutalaiskristityt* syyttelivät häntä
3. sanoen: ”Sinä olet mennyt muihin kansoihin kuuluvien* luo ja syönyt heidän kanssaan.”
4. Pietari selitti heille alusta alkaen järjestyksessä, mitä oli tapahtunut:
5. ”Ollessani Joppen kaupungissa ja rukoillessani minä näin hurmoksissa näyn: taivaasta laskettiin alas astia, kuin suuri liinavaate, neljästä kulmastaan kannateltuna. Se tuli aivan minun eteeni.
6. Tarkastellessani sitä minä näin siinä maan nelijalkaisia, petoeläimiä, matelijoita ja taivaan lintuja.
7. Ja minä kuulin äänen, joka sanoi minulle: ’Nouse, Pietari, teurasta ja syö’.
8. Minä vastasin: ’En suinkaan, Herra! Enhän ole koskaan pannut suuhuni mitään epäpyhää tai saastaista’.
9. Ääni taivaasta puhui toisen kerran: ’Minkä Jumala on puhdistanut, älä sano sitä epäpyhäksi’.
10. Tämä tapahtui kolme kertaa. Sitten kaikki vedettiin takaisin ylös taivaaseen.
11. Sen talon edessä, jossa olimme, seisoi samassa kolme miestä, jotka oli Kesareasta lähetetty minun luokseni.
12. Henki käski minua menemään arvelematta heidän mukaansa. Myös nämä kuusi veljeä lähtivät kanssani. Me menimme sen miehen taloon.
13. Hän kertoi meille, kuinka hän oli nähnyt enkelin seisovan hänen huoneessaan ja sanovan: ’Lähetä Joppeen noutamaan Simon, lisänimeltä Pietari.
14. Hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta pelastut sinä ja koko perhekuntasi’.
15. Kun minä aloin puhua, Pyhä Henki tuli heidän päälleen, kuten alussa meidänkin päällemme.
16. Silloin minä muistin Herran sanan: ’Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä’.
17. Koska siis Jumala antoi heille samanlaisen lahjan kuin meillekin, mikä olin minä estämään Jumalaa?”
18. Tämän kuultuaan he rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: ”Jumala on siis muihinkin kansoihin kuuluville antanut parannuksen elämäksi.”
Antiokian seurakunta
19. Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat eri puolille Foinikiaan, Kyproon ja Antiokiaan asti, mutta eivät puhuneet sanaa muille kuin juutalaisille.
20. Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka Antiokiaan tultuaan puhuivat myös kreikkalaisille ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.
21. Herran käsi oli heidän kanssaan, ja suuri joukko ihmisiä uskoi ja kääntyi Herran puoleen.
22. Tieto tästä tuli Jerusalemin seurakunnalle, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan.
23. Kun hän saapui sinne ja näki Jumalan armon [työn], hän iloitsi ja kehotti kaikkia pysymään vakain sydämin Herrassa.
24. Hän oli näet hyvä mies, täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa. Herralle lisääntyi paljon kansaa.
Barnabas noutaa Saulin
25. Barnabas lähti Tarsoon etsimään Saulia. Löydettyään tämän hän toi hänet Antiokiaan.
26. He tekivät seurakunnassa työtä yhdessä kokonaisen vuoden, ja lukuisat ihmiset saivat heiltä opetusta. Antiokiassa alettiin opetuslapsista ensiksi käyttää nimitystä kristitty.
Nälänhätä ja avustus
27. Siihen aikaan tuli profeettoja Jerusalemista Antiokiaan.
28. Eräs heistä, nimeltä Agabus, nousi ja ilmoitti Hengen vaikutuksesta, että oli tuleva suuri nälkä kaikkeen maailmaan. Se tulikin Klaudiuksen hallitessa*.
29. Opetuslapset päättivät kukin varojensa mukaan lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille.
30. Niin he tekivätkin ja lähettivat Barnabaan ja Saulin viemään avustusvarat seurakunnan vanhimmille.
____________________________________
Ps 135:1-21
135. PSALMI
Ylistys Herralle
1. Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat,
2. jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esipihoissa.
3. Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimelleen, sillä se on suloinen.
4. Herra on valinnut Jaakobin omakseen, Israelin omaisuudekseen.
5. Minä tiedän, että Herra on suuri. Meidän Herramme on suurempi kuin mikään muu jumala.
6. Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä.
7. Hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen sekä tuo tuulen sen säilytyspaikoista.
8. Hän surmasi Egyptin esikoiset, niin ihmisten kuin eläinten.
9. Sinun keskuuteesi, Egypti, hän lähetti tunnustekoja ja ihmeitä faraota ja kaikkia hänen palvelijoitaan vastaan.
10. Hän kukisti suuria kansoja ja tuotti surman mahtaville kuninkaille,
11. Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtioille.
12. Heidän maansa hän antoi perintöosaksi kansalleen Israelille.
13. Herra, sinun nimesi pysyy iäti, sinun muistosi, Herra, polvesta polveen.
14. Herra hankkii oikeuden kansalleen ja armahtaa palvelijoitaan.
15. Pakanain epäjumalat ovat hopeaa ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
16. Niillä on suu, mutta ne eivät puhu, niillä on silmät, mutta ne eivät näe,
17. niillä on korvat, mutta ne eivät kuule, eikä niillä ole suussaan henkäystäkään.
18. Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin turvaavat.
19. Te, Israelin suku, kiittäkää Herraa, te Aaronin suku, kiittäkää Herraa.
20. Te, Leevin suku, kiittäkää Herraa, te, Herraa pelkäävät, kiittäkää Herraa.
21. Kohotkoon Herralle kiitos Siionista, hänelle, joka asuu Jerusalemissa. Halleluja!
____________________________________
Snl 17:12-13
12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessaan.
13. Hyvän pahalla palkitsevan talosta ei onnettomuus väisty.