RAAMATTU LÄPI VUODESSA
kesäkuu 26
____________________________________
2 Kun 9:14 – 10:31
14. Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Jooramia vastaan. Jooram oli ollut koko Israelin [sotajoukon] kanssa puolustamassa Gileadin Raamotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
15. Mutta kuningas Jooram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta vastaan. Jeehu sanoi: “Jos se teille kelpaa, älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tämän Jisreeliin.”
16. Jeehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Jooram makasi siellä. Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut sinne katsomaan Jooramia.
17. Tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jeehun joukon tulevan, hän sanoi: “Minä näen väkijoukon.” Jooram käski: “Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin.”
18. Ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: “Näin kysyy kuningas: ‘Onko kaikki hyvin?'” Jeehu vastasi: “Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua.” Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: “Lähetti on mennyt heidän luokseen, mutta ei palaa.”
19. Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luokseen, hän sanoi: “Näin kysyy kuningas: ‘Onko kaikki hyvin?’ Jeehu vastasi: “Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua.”
20. Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: “Hän on tullut heidän luokseen, mutta ei palaa. Ajo on kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa. Hän ajaa kuin hurja.”
21. Silloin Jooram sanoi: “Valjastakaa vaunut!” He valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Jooram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissaan ja menivät Jeehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Naabotin maapalstalla.
22. Kun Jooram näki Jeehun, hän kysyi: “Onko kaikki hyvin, Jeehu?” Tämä vastasi: “Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?”
23. Jooram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: “Kavallus, Ahasja!”
Jeehu tuhoaa Ahabin suvun
24. Silloin Jeehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Jooramia hartioiden väliin. Nuoli meni sydämen läpi, ja hän vaipui vaunuihinsa*.
25. Jeehu sanoi Bidkarille, vaunusoturille: “Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Naabotin maapalstalle. Muistathan, että meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä Herra lausui hänestä tämän ennustuksen:
26. ‘Totisesti, minä näin eilen Naabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra. Minä olen juuri tällä maapalstalla rankaiseva sinua, sanoo Herra’. Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan.
Juudan Ahasjan surma
27. Kun Ahasja, Juudan kuningas, näki sen, hän pakeni Beet-Gaaniin päin. Jeehu ajoi häntä takaa ja sanoi: “Ampukaa hänetkin vaunuihinsa.” Niin he ampuivat häntä Guurin solassa, joka on Jibleamin luona. Mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28. Hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
29. Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Jooramin, Ahabin pojan 11. hallitusvuotena.
Iisebelin tuho
30. Sitten Jeehu tuli Jisreeliin. Kun Iisebel kuuli siitä, hän maalasi ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos ikkunasta.
31. Jeehun tullessa portista sisään Iisebel kysyi: “Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?”
32. Jeehu käänsi katseensa ikkunaa kohti ja sanoi: “Kuka on minun puolellani? Kuka?” Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
33. Jeehu sanoi: “Syöskää hänet alas.” He syöksivät hänet alas, niin että hänen vertaan pirskui seinään ja hevosiin, jotka tallasivat hänet jalkoihinsa.
34. Sitten Jeehu meni sisään, söi ja joi. Hän sanoi: “Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet. Onhan hän kuninkaan tytär.”
35. Kun he menivät hautaamaan häntä, he eivät löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
36. He tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jeehulle. Niin tämä sanoi: “Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elijan kautta: ‘Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan.
37. Iisebelin ruumis on oleva kuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Iisebel’.”
10. LUKU
Jeehu hävittää Ahabin ja Ahasjan suvut
1. Ahabilla oli 70 poikaa Samariassa. Jeehu kirjoitti kirjeet ja lähetti ne Samariaan Jisreelin päämiehille, vanhimmille ja Ahabin poikien holhoojille. Hän kirjoitti:
2. “Kun tämä kirje tulee teille, joiden hallussa ovat herranne pojat ja joiden hallussa ovat sotavaunut, hevoset, varustettu kaupunki ja aseet,
3. valitkaa herranne pojista paras ja oikeamielisin, asettakaa hänet isänsä valtaistuimelle ja sotikaa herranne suvun puolesta.”
4. He pelästyivät kovin ja sanoivat: “Ne kaksi kuningasta eivät kestäneet hänen edessään, kuinka me kestäisimme?”
5. Niin hovin päällikkö, kaupungin päällikkö sekä vanhimmat ja holhoojat lähettivät Jeehulle sanan: “Me olemme sinun palvelijoitasi. Me teemme kaiken, mitä meille määräät. Emme me aseta ketään kuninkaaksi. Tee sinä, mitä tahdot.”
6. Silloin Jeehu kirjoitti heille toisen kirjeen, näin kuuluvan: “Jos te olette minun puolellani ja tottelette minua, niin ottakaa herranne poikien päät ja tulkaa huomenna tähän aikaan minun luokseni Jisreeliin.” Ne 70 kuninkaan poikaa asuivat näet kaupungin ylimysten luona, jotka kasvattivat heitä.
7. Kun kirje tuli heille, he ottivat kuninkaan pojat, teloittivat heidät, 70 miestä, panivat heidän päänsä koreihin ja lähettivät ne Jeehulle Jisreeliin.
8. Viestinviejä tuli ja kertoi hänelle: “He ovat tuoneet kuninkaan poikien päät.” Hän sanoi: “Pankaa ne kahteen kasaan portin oven edustalle huomiseen saakka.”
9. Aamulla hän meni ulos, asettui siihen ja sanoi kaikelle kansalle: “Te olette syyttömät. Minä olen tehnyt salaliiton herraani vastaan ja tappanut hänet. Mutta kuka on surmannut kaikki nämä?
10. Tietäkää siis, ettei ainoakaan Herran sana, minkä Herra on puhunut Ahabin sukua vastaan, varise maahan. Herra on tehnyt, minkä hän on puhunut palvelijansa Elijan kautta.”
11. Sitten Jeehu surmasi kaikki, jotka olivat Ahabin suvusta jäljellä Jisreelissä. Hän tappoi myös kaikki hänen ylimyksensä, uskottunsa ja pappinsa, päästämättä pakoon ainoaakaan.
12. Sen jälkeen hän nousi ja lähti Samariaan. Tullessaan paimenten Beet-Eekediin, joka on tien varrella,
13. Jeehu kohtasi Ahasjan, Juudan kuninkaan, veljet ja kysyi: “Keitä te olette?” He vastasivat: “Me olemme Ahasjan veljiä ja olemme menossa tervehtimään kuninkaan poikia ja kuninkaan äidin poikia.”
14. Jeehu sanoi: “Ottakaa nämä elävinä kiinni.” Niin he ottivat heidät elävinä kiinni, tappoivat heidät ja heittivät Beet-Eekedin vesisäiliöön, 42 miestä. Hän ei jättänyt heistä eloon ainoaakaan.
15. Sieltä lähdettyään Jeehu kohtasi Joonadabin, Reekabin pojan, joka tuli häntä vastaan. Hän tervehti tätä ja sanoi hänelle: “Onko sinun sydämesi yhtä vilpitön minua kohtaan, kuin minun sydämeni on sinua kohtaan?” Joonadab vastasi: “On.” – “Jos niin on, niin lyö kättä minun kanssani.” Hän löi kättä, ja Jeehu otti hänet vaunuihinsa.
16. Hän sanoi: “Tule minun kanssani katsomaan minun kiivailuani Herran puolesta.” Niin Joonadab sai ajaa hänen vaunuissaan.
17. Tultuaan Samariaan Jeehu surmasi kaikki siellä jäljellä olevat Ahabin jälkeläiset, kunnes oli hävittänyt hänen sukunsa Herran Elijalle puhuman sanan mukaan.
Jeehu hävittää Baalin palveluksen
18. Sitten Jeehu kokosi kansan ja sanoi heille: “Ahab on palvellut Baalia vähän. Jeehu on palveleva häntä paljon.
19. Kutsukaa nyt minun luokseni kaikki Baalin profeetat, kaikki hänen palvelijansa ja kaikki hänen pappinsa, älköönkä kukaan jääkö pois. Minä aion uhrata suuret uhrit Baalille. Eloon ei jää kukaan, joka jää pois.” Jeehu salasi näin aikeensa saadakseen tuhotuiksi Baalin palvelijat.
20. Jeehu sanoi: “Kuuluttakaa pyhä juhlakokous Baalin kunniaksi.” Se kutsuttiin koolle.
21. Jeehu lähetti kutsun kaikkialle Israeliin, ja kaikki Baalin palvelijat tulivat. Yksikään ei jäänyt tulematta. He menivät Baalin temppeliin, ja Baalin temppeli täyttyi ääriään myöten.
22. Jeehu sanoi vaatevaraston hoitajalle: “Tuo puvut kaikille Baalin palvelijoille.” Tämä toi heille puvut.
23. Kun Jeehu Joonadabin, Reekabin pojan, kanssa tuli Baalin temppeliin, hän sanoi Baalin palvelijoille: “Tutkikaa ja katsokaa, ettei täällä teidän joukossanne ole ketään Herran palvelijaa, vaan ainoastaan Baalin palvelijoita.”
24. Sitten he menivät uhraamaan teurasuhreja ja polttouhreja. Jeehu oli asettanut ulkopuolelle 80 miestä ja sanonut: “Jos joku päästää pakoon yhdenkään niistä miehistä, jotka minä tuon teidän käsiinne, henki menee hengestä.”
25. Heidän päätettyään polttouhrin uhraamisen Jeehu sanoi henkivartijoille ja vaunusotureille: “Menkää sisään ja surmatkaa heidät. Älköön yksikään pääskö ulos.” Niin he surmasivat heidät miekan terällä, ja henkivartijat ja vaunusoturit heittivät ulos heidän ruumiinsa. Sitten he menivät Baalin temppelin sisimpään,
26. toivat ulos Baalin pylvään ja polttivat sen
27. sekä kaatoivat maahan Baalin patsaan. He hävittivät Baalin temppelin ja tekivät siitä käymälöitä. Siinä käytössä se on ollut tähän päivään asti.
28. Näin Jeehu hävitti Israelista Baalin palvonnan.
29. Mutta Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, Beetelissä ja Daanissa olevista kultavasikoista, Jeehu ei luopunut.
30. Niin Herra sanoi Jeehulle: “Koska olet hyvin toimittanut sen, mikä oli oikein minun silmissäni, ja koska teit Ahabin suvulle minun mieleni mukaan, niin istukoot sinun poikasi Israelin valtaistuimella neljänteen polveen.”
31. Jeehu ei kuitenkaan vaeltanut tarkoin, kaikesta sydämestään, Herran, Israelin Jumalan, lain mukaan. Hän ei luopunut Jerobeamin synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
____________________________________
Apt 17:1-34
17. LUKU
Paavali ja Silas Tessalonikassa
1. Amfipolin ja Apollonian kautta kuljettuaan Paavali ja Silas tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagoga.
2. Tapansa mukaan Paavali meni siihen heidän luokseen ja [pyhien] Kirjoitusten pohjalta kolmena sapattina keskusteli heidän kanssaan.
3. Hän selitti niitä ja osoitti, että Kristuksen oli kärsittävä ja noustava ylös kuolleista. Hän sanoi: “Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus.”
4. Muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääviä kreikkalaisia sekä useita ylhäisiä naisia.
5. Tämä sai juutalaiset kiihkon valtaan. He ottivat avukseen joutilaita pahanilkisiä miehiä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. Jaasonin talon edustalle asettuen he etsivät Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen.
6. Kun he eivät löytäneet heitä, he laahasivat Jaasonin ja joitakin veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: “Nuo koko maailman villitsijät ovat tulleet tännekin,
7. ja Jaason on ottanut heidät luokseen. He kaikki toimivat vastoin keisarin asetuksia ja sanovat, että eräs toinen, Jeesus, on kuningas.”
8. Tämän kuullessaan kansa ja hallitusmiehet tulivat levottomiksi.
9. He ottivat Jaasonilta ja muilta takauksen ja päästivät heidät.
Paavali ja Silas Bereassa
10. Veljet lähettivät Paavalin ja Silaan heti yötä myöten Bereaan. Sinne saavuttuaan he menivät juutalaisten synagogaan.
11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset. He ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat päivittäin kirjoituksia nähdäkseen, olivatko asiat niin.
12. Monet heistä tulivat uskoon, samoin useita ylhäisiä kreikkalaisia naisia ja miehiä.
13. Kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, he tulivat myös sinne yllyttämään ja kiihottamaan kansaa.
14. Silloin veljet lähettivät heti Paavalin menemään meren rantaan. Silas ja Timoteus kuitenkin jäivät Bereaan.
Paavali Ateenassa
15. Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka. Hän lähetti heidän mukanaan Silaalle ja Timoteukselle ohjeen tulla mitä pikimmin hänen luokseen. Niin he lähtivät paluumatkalle.
16. Odotellessaan heitä Ateenassa Paavalin mieltä kuohuttivat epäjumalankuvat, joita oli kaupungissa joka puolella.
17. Hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkäävien* kanssa sekä torilla päivittäin siellä tapaamiensa kanssa.
18. Jotkut epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssaan. Toiset sanoivat: “Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?” Jotkut taas sanoivat: “Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja.” Hän näet julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta.
19. He ottivat ja veivät hänet Areiopagille* ja sanoivat: “Voimmeko saada tietää, mikä on se uusi oppi, josta sinä puhut?
20. Sillä outoja asioita sinä tuot meille kuultaviksi. Haluamme tietää, mitä ne oikein ovat.”
21. Ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.
Puhe Areiopagilla
22. Paavali astui keskelle Areiopagia ja puhui: “Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te olette hyvin uskonnollisia.
23. Kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä huomasin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: ‘Tuntemattomalle jumalalle’. Jota te siis tuntemattanne palvelette, häntä minä teille julistan*.
24. Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä,
25. eikä häntä voida ihmiskäsin palvella, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin, hän, joka itse antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken.
26. Hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta [avioparista] asumaan kaikkialla maan päällä. Hän on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
27. että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla löytää hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä.
28. Hänessä me näet elämme, liikumme ja olemme, kuten myös jotkut teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ‘Me olemme myös hänen sukuaan’.
29. Koska me siis olemme Jumalan sukua*, me emme saa luulla, että jumaluus on samantapainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin inhimillisen taiteen ja mielikuvituksen luomus.
30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on suvainnut, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
31. Hän on näet säätänyt päivän, jona hän vanhurskaudessa tuomitsee maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen määrännyt. Hän on antanut kaikille siitä varman todisteen herättämällä hänet kuolleista.”
32. Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta jotkut ivasivat, toiset taas sanoivat: “Saammehan kuulla sinulta tästä vielä toistekin!”
33. Niin Paavali lähti heidän joukostaan.
34. Muutamat liittyivät häneen ja uskoivat. Näiden joukossa oli Dionysius, Areiopagin jäsen, Damaris-niminen nainen ja muita heidän kanssaan.
____________________________________
Ps 144:1-15
144. PSALMI
Herra pelastaa vihollisista
1. Daavidin psalmi.
Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa käteni taistelemaan, sormeni sotimaan,
2. hän, joka antaa minulle armon. Minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen. Hän laskee kansani minun valtani alle.
3. Herra, mikä on ihminen, että häntä ajattelet, mikä ihmislapsi, että häntä muistat!
4. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä on kuin pakeneva varjo.
5. Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.
6. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heitä.
7. Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, niiden muukalaisten käsistä,
8. joiden suu puhuu vilppiä, ja joiden oikea käsi on valheen käsi!
9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,
10. sinulle, joka annat kuninkaille voiton, ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan julmalta miekalta.
11. Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.
Ajallisia siunauksia
12. Poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavia kasveja, tyttäremme kuin temppelin veistettyjä kulmapatsaita.
13. Aittamme ovat täynnä, ne antavat kaikkinaista viljaa, lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin.
14. Meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.
15. Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas kansa, jonka Jumala on Herra!
____________________________________
Snl 17:27-28
27. Sanansa hillitsevä on taitava, ja mielensä malttava on järkevä.
28. Tyhmäkin käy viisaasta, jos on vaiti, huulensa sulkevaa pidetään järkevänä.