RAAMATTU LÄPI VUODESSA
kesäkuu 4
____________________________________
2Sam 22:21-23:23
21. Herra tekee minulle vanhurskauteni mukaan. Kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
22. Minä olen näet. noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani jumalattomuuteen.
23. Kaikki hänen oikeutensa ovat silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistään.
24. Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
25. Sen tähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
26. Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta miestä kohtaan nuhteeton.
27. Puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaa sinun vihasi.
28. Sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
29. Sinä, Herra, olet minun lamppuni. Herra valaisee minun pimeyteni.
30. Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään muurin yli.
31. Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.
32. Kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
33. Jumala on minun vahva turvani, hän johdattaa nuhteetonta tiellään,
34. tekee hänen jalkansa nopeiksi kuin peuran ja asettaa minut kukkuloilleni.
35. Hän opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni jännittämään jousta.
36. Sinä annat minulle pelastuksen kilven. Kun sinä kuulet rukoukseni, sinä teet minut suureksi.
37. Askeleilleni sinä annat avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
38. Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaa, ennen kuin teen heistä lopun.
39. Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät he enää nouse. He sortuvat minun jalkojeni alle.
40. Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani alleni.
41. Sinä ajat viholliseni pakoon, vihamieheni minä hävitän.
42. He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei vastaa heille.
43. Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
44. Sinä pelastat minut kansani riidoista ja varjelet minua, niin että minä tulen kansojen pääksi. Kansat, joita en tunne, palvelevat minua.
45. Muukalaiset mielistelevät minua. Jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
46. Muukalaiset menettävät voimansa. He tulevat vyöttäytyneinä varustuksistaan.
47. Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
48. Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat valtani alle.
49. Sinä vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini yli, päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
50. Sen tähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan nimesi kiitosta,
51. sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi Daavidille ja hänen jälkeläisilleen ainiaan.”
23. LUKU
Daavidin viimeiset sanat
1. Nämä olivat Daavidin viimeiset sanat. Näin puhuu Daavid, Iisain poika, näin puhuu korkealle korotettu mies, Jaakobin Jumalan voideltu, ihana Israelin ylistysvirsissä:
2. “Herran Henki on puhunut minulle, ja hänen sanansa on minun kielelläni.
3. Israelin Jumala on sanonut, Israelin kallio on puhunut minulle: ‘Joka hallitsee ihmisiä vanhurskaasti, joka hallitsee Jumalan pelossa,
4. on kuin huomenhohde auringon noustessa pilvettömänä aamuna, kun maa kirkkaassa valossa vihannoi sateen jälkeen’.
5. Eikö minun sukuni ole näin Jumalan edessä? Hän on tehnyt kanssani ainaisen liiton, kaikin puolin taatun ja vakaan. Hän antaa versoa minulle kaiken pelastuksen ja kaiken ilon.
6. Mutta kaikki kelvottomat ovat kuin pois viskatut orjantappurat, joihin ei käsin tartuta.
7. Jos jonkun on koskettava niihin, hän varustautuu raudalla ja keihään varrella. Sitten ne poltetaan tulella siinä missä ovat.”
Daavidin johtavat soturit
8. Nämä ovat Daavidin soturien nimet: Jooseb-Bassebet, tahkemonilainen, vaunusoturien päällikkö, joka heilutti keihästään 300 kaatuneen yli yhdellä kertaa.
9. Hänen jälkeensä Eleasar, Doodin poika, joka oli erään ahohilaisen poika. Hän oli yksi niistä kolmesta urhosta, jotka olivat Daavidin kanssa silloin, kun he häpäisivät filistealaisia, jotka olivat kokoontuneet sinne sotimaan. Israelin miehet vetäytyivät silloin takaisin,
10. mutta hän jäi paikalleen ja surmasi filistealaisia, kunnes hänen kätensä uupui niin, että se kouristui kiinni miekkaan. Herra antoi suuren voiton sinä päivänä. Sotaväki vain kääntyi ryöstämään hänen jäljessään.
11. Hänen jälkeensä Samma, Aagen poika, hararilainen. Kerran filistealaiset olivat kokoontuneet yhteen joukkoon, ja siellä oli peltopalsta, kokonaan hernettä kasvamassa. Sotaväki pakeni filistealaisia,
12. mutta hän asettui keskelle palstaa, sai sen pelastetuksi ja voitti filistealaiset. Niin Herra antoi suuren voiton.
13. Kerran kolme niistä 30 päälliköstä lähti liikkeelle, ja he tulivat elonleikkuun aikana Daavidin luo Adullamin luolalle. Filistealaisten joukko oli leiriytynyt Refaimin tasangolle.
14. Daavid oli silloin vuorilinnassa, ja filistealaisten vartiosto oli Beetlehemissä.
15. Daavidin rupesi tekemään mieli vettä, ja hän sanoi: “Jospa joku toisi minulle vettä juodakseni Beetlehemin kaivosta, joka on portin edustalla!”
16. Silloin ne kolme urhoa murtautuivat filistealaisten leirin läpi, ammensivat vettä Beetlehemin kaivosta portin edustalta, kantoivat ja toivat sen Daavidille. Hän ei kuitenkaan tahtonut sitä juoda, vaan vuodatti sen juomauhriksi Herralle
17. ja sanoi: “Enhän toki! Herra varjelkoon minut sitä tekemästä. Onhan se niiden miesten veri, jotka menivät sinne oman henkensä uhalla.” Eikä hän tahtonut juoda sitä. Tämän tekivät ne kolme urhoa.
18. Abisai, Jooabin veli, Serujan poika, oli niiden kolmen päällikkö. Hän heilutti keihästään 300 kaatuneen yli. Hän oli kuulu niiden kolmen joukossa.
19. Hän oli arvossa pidetty niiden kolmen joukossa ja oli heidän päällikkönsä, mutta hän ei vetänyt vertoja niille kolmelle.
20. Benaja, Joojadan poika, joka oli urhoollisen ja suurista teoistaan kuuluisan miehen poika, oli kotoisin Kabseelista. Hän surmasi kaksi mooabilaista sankaria, ja hän laskeutui alas ja tappoi lumituiskun aikana leijonan kaivoon.
21. Hän surmasi myös egyptiläisen miehen, sen uhkean miehen. Egyptiläisellä oli keihäs kädessä, mutta hän meni tätä vastaan vain sauva kädessä. Hän tempasi keihään egyptiläisen kädestä jatappoi hänet hänen omalla keihäällään.
22. Tällaisia teki Benaja, Joojadan poika. Hän oli kuulu niiden kolmen urhon joukossa.
23. Hän oli arvossa pidetty niiden 30 joukossa, mutta hän ei vetänyt vertoja niille kolmelle. Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.
____________________________________
Apt 2:1-47
2. LUKU
Pyhän Hengen vuodatus
1. Kun helluntaipäivä* oli tullut, he kaikki olivat yhdessä koolla.
2. Taivaasta tuli yhtäkkiä humaus, kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3. He näkivät kuin tulen lieskoja, jotka jakaantuivat ja asettuivat kunkin heidän päälleen.
Sananjulistusta eri kielillä
4. He kaikki tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Pyhä Henki antoi heille puhuttavaksi.
5. Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääviä miehiä, kaikista kansoista taivaan alla.
6. Tämän äänen kuuluessa paikalle kokoontui paljon kansaa, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltään.
7. Ymmällä ja ihmeissään he kyselivät: “Eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
8. Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä?
9. Me parttilaiset, meedialaiset, eelamilaiset, ja jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa, Kappadokiassa, Pontossa, Aasiassa*,
10. Frygiassa, Pamfyliassa, Egyptissä, Kyrenen puoleisen Libyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
11. kreetalaiset ja arabit, me kukin kuulemme heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suurista teoista.”
12. He olivat kaikki ihmeissään tietämättä, mitä ajatella, ja he kyselivät toinen toiseltaan: “Mitä tämä mahtaakaan olla?”
13. Jotkut taas pilkkasivat heitä ja sanoivat: “He ovat täynnä makeaa viiniä.”
Pietarin saarna
14. Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa ja puhui heille kovalla äänellä: “Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvat, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa sanani korviinne.
15. Eivät nämä ole juovuksissa kuten te luulette. Onhan nyt vasta päivän kolmas tunti*.
16. Tämä on sitä, mistä profeetta Jooel sanoi:
17. ‘Viimeisinä päivinä on tapahtuva, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken ihmissuvun* päälle. Silloin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä ja vanhuksenne saavat ennusunia.
18. Myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä vuodatan Henkeäni, ja he profetoivat.
19. Minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita.
20. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu [kuin] vereksi*, ennen kuin tulee Herran päivä, se suuri ja loistava.
21. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’
22. Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesus Nasaretilainen oli mies, josta Jumala todisti teille voimateoilla, ihmeillä ja merkeillä, mitä Jumala teki hänen kauttaan teidän keskuudessanne, kuten itse tiedätte.
23. Hänet luovutettiin teille niin kuin Jumala oli ennalta suunnitellut ja nähnyt. Lakia tuntemattomien* miesten käsillä te naulitsitte hänet ristiin ja surmasitte.
24. Mutta Jumala herätti hänet ja päästi kuoleman kivuista, kuten ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää hänet vallassaan.
25. Daavid sanoo hänestä: ‘Minä näen Herran alati edessäni, sillä hän on oikealla puolellani, etten horjahtaisi.
26. Siksi minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös ruumiini on lepäävä toivossa.
27. Sinä et jätä sieluani tuonelaan* etkä salli Pyhäsi ruumiin maatua*.
28. Sinä osoitat minulle elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.’
29. Miehet, veljet, kantaisästämme Daavidista voin rohkeasti sanoa, että hän on kuollut ja haudattu. Onhan hänen hautansa keskellämme vielä tänäkin päivänä.
30. Daavid oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa hänen oman jälkeläisensä* hänen valtaistuimelleen.
31. Siksi hän ennalta nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta ja sanoi, ettei hän ollut jäävä tuonelaan, eikä hänen ruumiinsa ollut maatuva.
32. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, ja sen todistajia me kaikki olemme.
33. Jumalan oikealle puolelle korotettuna hän on Isältä saanut hänen lupaamansa Pyhän Hengen, jonka vuodattamisen te näette ja kuulette.
34. Eihän Daavid noussut taivaisiin, vaan hän itse sanoo: ‘Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
35. kunnes panen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi’.
36. Varmasti tietäköön siis koko Israelin kansa, että Jumala on asettanut Herraksi ja Kristukseksi tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte.”
Joukkoherätys
37. Kuullessaan tämän kuulijat saivat piston sydämeensä. He sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: “Miehet, veljet, mitä meidän on tehtävä?”
38. Pietari vastasi: “Tehkää parannus*, ja kastettakoon kukin teistä Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi antamukseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39. Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille kaukana oleville, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
40. Monilla muillakin sanoilla Pietari vakavasti todisti ja kehotti: “Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.”
41. Ne, jotka ottivat hänen sanansa vastaan, kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin 3000 henkeä.
Uskovien yhteys
42. He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.
43. Jokaiseen sieluun tuli pelko. Monia ihmeitä ja tunnustekoja tapahtui apostolien kätten kautta.
44. Kaikki uskovat pysyivät keskinäisessä yhteydessä ja pitivät kaikkea yhteisenä.
45. Myyden maansa ja tavaransa he jakelivat kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi.
46. He olivat päivittäin yksimielisesti temppelissä, mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa iloisin ja vilpittömin sydämin.
47. He ylistivät Jumalaa ja olivat kaiken kansan suosiossa. Herra lisäsi heidän yhteyteensä päivittäin niitä, jotka pelastuivat.
____________________________________
Ps 122:1-9
122. PSALMI
Rauhaa Jerusalemille
1. Matkalaulu. Daavidin psalmi.
Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: “Menkäämme Herran huoneeseen.”
2. Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem.
3. Sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, joka on kiinteästi liitetty yhteen.
4. Israelille annetun säädöksen mukaan sen sukukunnat, Herran sukukunnat, vaeltavat sinne kiittämään Herran nimeä.
5. Siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.
6. Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille. Ne menestyvät, jotka sinua rakastavat.
7. Rauha olkoon muuriesi sisällä, olkoon onni linnoissasi.
8. Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha!
9. Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.
____________________________________
Snl 16:19-20
19. Parempi on olla alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20. Joka painaa sanan mieleensä, löytää onnen, ja autuas se, joka turvaa Herraan.