RAAMATTU LÄPI VUODESSA
kesäkuu 6
____________________________________
1Kun 1:1-53
SALOMON AIKA 1-11
1. LUKU
Abisag hoitaa Daavidia
1. Kun kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, hän ei pysynyt lämpimänä, vaikka häntä peiteltiin.
2. Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: ”Etsittäköön herralleni, kuninkaalle, tyttö, neitsyt, palvelemaan kuningasta ja olemaan hänen hoitajattarenaan. Jos hän makaa sinun sylissäsi, niin herrani, kuningas, pysyy lämpimänä.”
3. Niin he etsivät koko Israelin alueelta kaunista tyttöä. He löysivät suunemilaisen Abisagin ja veivät hänet kuninkaan luo.
4. Hän oli hyvin kaunis tyttö ja tuli kuninkaan hoitajattareksi ja palveli häntä. Kuningas ei yhtynyt häneen.
Adonia yrittää kuninkaaksi
5. Adonia, Haggitin poika, korotti itsensä ja sanoi: ”Minä tahdon tulla kuninkaaksi.” Hän hankki itselleen sotavaunuja ja ratsumiehiä sekä 50 miestä, jotka juoksivat hänen edellään.
6. Hänen isänsä ei koskaan elämässään ollut pahoittanut hänen mieltään sanomalla: ”Kuinka sinä noin teet?” Hän oli myös hyvin kaunis mies. Äiti oli synnyttänyt hänet Absalomin jälkeen.
7. Hän neuvotteli Jooabin, Serujan pojan, ja pappi Ebjatarin kanssa. He kannattivat Adonian puoluetta.
8. Mutta pappi Saadok ja Benaja, Joojadan poika, sekä profeetta Naatan, Siimei, Rei ja Daavidin sotaurhot* eivät olleet Adonian puolella.
9. Adonia teurasti lampaita, nautoja ja juottovasikoita Soohelet-kiven luona, joka on Roogelin lähteen ääressä. Hän kutsui kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, kuninkaan palvelijat,
10. mutta profeetta Naatanin, Benajan, sotaurhot ja veljensä Salomon hän jätti kutsumatta.
Toiminta Salomon puolesta
11. Silloin Naatan sanoi Batseballe, Salomon äidille: ”Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on tullut kuninkaaksi herramme Daavidin siitä mitään tietämättä?
12. Tule nyt, minä annan sinulle neuvon, että pelastat oman henkesi ja poikasi Salomon hengen.
13. Mene kuningas Daavidin luo ja sano hänelle: ’Herrani, kuningas, etkö sinä itse ole vannonut palvelijattarellesi ja sanonut: Poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni ja hän on istuva minun valtaistuimellani? Miksi siis Adonia on tullut kuninkaaksi?’
14. Sinun vielä puhutellessasi kuningasta minä tulen jälkeesi sisään ja vahvistan sanasi.”
15. Batseba meni kuninkaan luo makuuhuoneeseen. Kuningas oli hyvin vanha, ja suunemilainen Abisag palveli häntä.
16. Batseba kumarsi ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta. Kuningas sanoi: ”Mikä sinun on?”
17. Tämä vastasi: ”Herrani, sinä olet itse vannonut palvelijattarellesi Herran, Jumalasi, kautta: ’Poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni ja hän on istuva valtaistuimellani’.
18. Mutta nyt Adonia on tullut kuninkaaksi sinun tietämättäsi, herrani kuningas.
19. Hän on teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, pappi Ebjatarin ja sotapäällikkö Jooabin, mutta palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.
20. Sinua kohti, herrani kuningas, nyt koko Israel katsoo, että ilmoittaisit heille, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä.
21. Muuten käy niin, että kun herrani kuningas on mennyt lepoon isiensä luo, minua ja poikaani Salomoa pidetään rikollisina.”
22. Hänen vielä puhutellessaan kuningasta profeetta Naatan tuli sisälle.
23. Kuninkaalle ilmoitettiin: ”Profeetta Naatan on täällä.” Tämä tuli kuninkaan luo ja kumartui kasvoilleen maahan hänen eteensä.
24. Naatan sanoi: ”Herrani, kuningas, sinäkö olet sanonut: ’Adonia on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni ja hän on istuva valtaistuimellani’?
25. Hän on näet tänään mennyt ja teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, sotapäälliköt ja pappi Ebjatarin. He syövät ja juovat hänen edessään ja huutavat: ’Eläköön kuningas Adonia!’
26. Mutta minut, palvelijasi, pappi Saadokin, Benajan, Joojadan pojan, ja palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.
27. Onko tämä lähtenyt herrastani, kuninkaasta, ilman, että palvelijallesi on annettu tietää, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä?”
Salomo kuninkaaksi
28. Kuningas Daavid vastasi: ”Kutsukaa luokseni Batseba.” Kun tämä tuli ja seisoi kuninkaan edessä,
29. kuningas vannoi ja sanoi: ”Niin totta kuin Herra elää, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä, ja
30. kuten minä vannoin sinulle Herran, Israelin Jumalan, kautta ja sanoin: ’Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni, hän on istuva minun valtaistuimellani sijassani’, niin minä tänä päivänä teen.”
31. Batseba kumartui kasvoilleen maahan, osoitti kunnioitusta ja sanoi: ”Herrani, kuningas Daavid, eläköön ainiaan!”
32. Kuningas Daavid sanoi: ”Kutsukaa luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika.” Nämä tulivat kuninkaan eteen.
33. Kuningas sanoi heille: ”Ottakaa mukaanne herranne palvelijat, pankaa poikani Salomo muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille.
34. Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Puhaltakaa pasunaan ja huutakaa: ’Eläköön kuningas Salomo!’
35. Seuratkaa sitten häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi valtaistuimelleni ja hallitsisi kuninkaana minun sijassani. Sillä hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi.”
36. Benaja, Joojadan poika, vastasi kuninkaalle: ”Aamen! Niin sanokoon Herra, minun herrani, kuninkaan, Jumala.
37. Kuten Herra on ollut minun herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin.”
Salomo voidellaan kuninkaaksi
38. Pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika, sekä kreetit ja pleetit menivät sinne, panivat Salomon kuningas Daavidin muulin selkään ja saattoivat hänet Giihonille.
39. Pappi Saadok otti pyhäköstä öljysarven ja voiteli Salomon. He puhalsivat pasuunaan, ja kaikki kansa huusi: ”Eläköön kuningas Salomo!”
40. Koko kansa seurasi häntä, soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostaan.
41. Adonia ja kaikki hänen kutsuvieraansa kuulivat sen juuri kun olivat lopettaneet syöntinsä. Kun Jooab kuuli pasuunan äänen, hän kysyi: ”Mitä on tuo huuto ja pauhu kaupungissa?”
42. Hänen vielä puhuessaan tuli Joonatan, pappi Ebjatarin poika. Adonia sanoi: ”Tule tänne, sinähän olet kunnon mies ja tuot hyviä sanomia.”
43. Joonatan vastasi ja sanoi Adonialle: ”Päinvastoin! Herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomon kuninkaaksi.
44. Kuningas lähetti hänen kanssaan pappi Saadokin, profeetta Naatanin ja Benajan, Joojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he panivat hänet kuninkaan muulin selkään.
45. Pappi Saadok ja profeetta Naatan voitelivat hänet Giihonilla kuninkaaksi. He tulivat sieltä riemuiten, ja koko kaupunki joutui liikkeelle. Sitä oli se huuto, jonka te kuulitte.
46. Onpa Salomo jo istunut kuninkaan valtaistuimelle,
47. ja kuninkaan palvelijat ovat tulleet onnittelemaan meidän herraamme, kuningas Daavidia, ja sanoneet: ’Antakoon sinun Jumalasi Salomon nimen tulla vielä mainehikkaammaksi kuin sinun nimesi ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on sinun valtaistuimesi’. Kuningas on rukoillut vuoteessaan
48. ja sanonut: ’Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänään on asettanut [jälkeläiseni] istumaan valtaistuimellani, niin että olen sen omin silmin nähnyt’.”
49. Silloin kaikki Adonian kutsuvieraat joutuivat kauhun valtaan, nousivat ja menivät kukin tiehensä.
50. Adonia pelkäsi Salomoa, nousi, meni ja tarttui alttarin sarviin.
51. Salomolle ilmoitettiin: ”Adonia on kuningas Salomoa peläten tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: ’Kuningas Salomo vannokoon minulle tänä päivänä, ettei hän miekalla surmaa palvelijaansa’.”
52. Salomo sanoi: ”Jos hän osoittautuu kunnon mieheksi, ei hiuskarvakaan hänen päästään ole putoava maahan, mutta jos hänessä havaitaan jotakin pahaa, hänen on kuoltava.”
53. Kuningas Salomo lähetti tuomaan hänet pois alttarilta. Hän tuli ja kumarsi kuningas Salomoa. Tämä sanoi hänelle: ”Mene kotiisi.”
____________________________________
Apt 4:1-37
24. LUKU
Pietari ja Johannes vangitaan
1. Pietarin ja Johanneksen puhuessa kansalle papit, temppelin vartioston päällikkö ja saddukeukset tulivat paikalle.
2. He olivat perin närkästyneitä siitä, että nämä opettivat kansaa ja julistivat Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista.
3. Käyden heihin käsiksi he panivat heidät vankeuteen seuraavaan päivään asti. Oli näet jo ilta.
4. Monet sanaa kuulleet kuitenkin uskoivat, ja miesten luku lisääntyi noin 5000:een.
5. Seuraavana päivänä heidän hallitusmiehensä, vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,
6. niin myös ylimmäinen pappi Hannas, Kaifas, Johannes, Aleksander ja muut ylimmäispapillista sukua olevat.
7. He asettivat apostolit eteensä ja kysyivät: ”Millä voimalla tai kenen nimessä te tämän teitte?”
Pietarin puhe
8. Pietari puhui heille Pyhän Hengen täyttämänä: ”Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat!
9. Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä ja siitä, kenen nimessä hän on parantunut,
10. niin tietäkää tämä, te ja koko Israelin kansa: Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala herätti kuolleista, hänen nimessään tämä mies seisoo terveenä teidän edessänne.
11. Hän on se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on tullut kulmakiveksi.
12. Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa. Taivaan alla ei ihmisille ole annettu muuta nimeä, jossa meidän on tultava pelastetuiksi.”
Neuvoston päätös
13. Kun Neuvoston jäsenet näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja totesivat heidän olevan koulua käymättömiä kansanmiehiä, he ihmettelivät. He tunsivat heidät Jeesuksen kanssa olleiksi.
14. Nähdessään parannetun miehen seisovan apostolien kanssa he eivät kyenneet väittämään mitään heitä vastaan.
15. He käskivät apostoleja poistumaan kokoussalista ja neuvottelivat keskenään.
16. He sanoivat: ”Mitä me teemme näille miehille? Kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, että heidän kauttaan on tapahtunut ilmeinen ihme, emmekä me voi sitä kieltää.
17. Mutta ettei se leviäisi laajemmalle kansaan, kieltäkäämme heitä ankarasti enää puhumasta tässä nimessä kenellekään ihmiselle.”
18. Kutsuttuaan apostolit sisään he kielsivät näitä puhumasta ja opettamasta mitään Jeesuksen nimessä.
Ketä kuunneltava?
19. Pietari ja Johannes vastasivat heille: ”Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuunnella teitä enemmän kuin Jumalaa.
20. Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.”
21. Neuvoston jäsenet uhkasivat heitä vielä enemmän, mutta päästivät heidät, kun eivät kansan tähden keksineet, miten rangaista heitä. Kaikki näet ylistivät Jumalaa siitä, mitä oli tapahtunut.
22. Mies, jossa tämä parantumisen ihme oli tapahtunut, oli jo yli 40 vuoden ikäinen.
Rukous ja Hengellä täyttyminen
23. Päästyään vapaiksi apostolit menivät omiensa luo ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat sanoneet heille.
24. Sen kuultuaan he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ”Herra, sinä, joka olet tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on.
25. Pyhän Hengen kautta sinä olet puhunut isämme Daavidin suulla: ’Miksi kansat raivoavat ja kansakunnat punovat turhia juonia?
26. Miksi maan kuninkaat nousevat ja ruhtinaat kokoontuvat Herraa ja hänen Kristustaan vastaan.’
27. Sillä totisesti, tässä kaupungissa Herodes ja Pontius Pilatus kokoontuivat pakanoiden ja Israelin kansaan kuuluvien kanssa sinun pyhää Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olit voidellut.
28. He tekivät kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli ennalta määrännyt tapahtuvaksi.
29. Nyt, Herra, katso heidän uhkauksiaan ja anna palvelijoillesi kaikkinainen rohkeus puhua sinun sanaasi.
30. Ojenna kätesi, niin että sairaita parantuu ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta.”
31. Kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla. He kaikki tulivat täytetyiksi Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
Uskovien yhteys
32. Uskovien suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan heistä ei sanonut omakseen mitään, mitä hänellä oli, vaan heillä oli kaikki yhteistä.
33. Apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja heillä kaikilla oli suuri armo.
34. Heidän joukossaan ei myöskään ollut ketään puutetta kärsivää. Kaikki, joilla oli maapalstoja tai taloja, myivät ne, toivat kaupoista saadut rahat
35. ja panivat ne apostolien jalkojen juureen. Kullekin jaettiin hänen tarpeensa mukaan.
36. Myös Joosef, Kyprosta kotoisin oleva leeviläinen, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi (nimi merkitsee lohduttajaa, rohkaisijaa),
37. myi omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien jalkojen juureen.
____________________________________
Ps 124:1-8
124. PSALMI
Herra on auttajamme
1. Matkalaulu. Daavidin virsi.
Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokoon Israel,
2. ellei Herra olisi kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,
3. he nielisivät meidät elävältä, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan.
4. Vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi ylitsemme, ja
5. kuohuvat vedet syöksyisivät päällemme.
6. Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hampaittensa raadeltaviksi.
7. Me pääsimme pakoon kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.
8. Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.
____________________________________
Snl 16:24
24. Lempeät sanat ovat mesileipää: Ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.