RAAMATTU LÄPI VUODESSA
kesäkuu 8
____________________________________
1Kun 3:4-4:20
4. Kuningas meni Gibeoniin, uhraamaan siellä, sillä se oli suurin uhrikukkula*. Salomo uhrasi sen alttarilla tuhat polttouhria.
Herran ilmestys ja Salomon pyyntö
5. Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa. Jumala sanoi hänelle: ”Ano, mitä tahdot, että antaisin sinulle.”
6. Salomo vastasi: ”Sinä olet tehnyt suuren laupeuden isälleni, palvelijallesi Daavidille, koska hän vaelsi sinun edessäsi totuudessa, vanhurskaudessa ja vilpittömällä sydämellä. Sinä olet säilyttänyt hänelle tämän suuren armon ja antanut hänelle pojan, joka istuu hänen valtaistuimellaan, kuten on tänään.
7. Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt palvelijasi kuninkaaksi isäni Daavidin sijaan, mutta minä olen kuin pieni poika: en osaa lähteä enkä tulla.
8. Palvelijasi on sinun valitsemasi kansan keskellä, niin monilukuisen kansan, että sitä ei voi laskea eikä lukea sen paljouden tähden.
9. Anna sen tähden palvelijallesi kuuliainen sydän, että osaisin hallita ja tuomita kansaasi sekä erottaa hyvän pahasta. Kuka näet voi muuten hallita tätä sinun suurta kansaasi?”
10. Herralle oli otollista, että Salomo anoi tätä.
11. Jumala sanoi hänelle: ”Koska anoit tätä etkä anonut itsellesi pitkää ikää, et rikkautta etkä vihamiestesi henkeä, vaan anoit itsellesi ymmärrystä käsittääksesi, mikä on oikein,
12. minä teen sanojesi mukaan: minä annan sinulle viisaan ja ymmärtävän sydämen, niin ettei vertaistasi ole ollut ennen sinua eikä tule sinun jälkeesi.
13. Lisäksi minä annan sinulle, mitä et anonutkaan: sekä rikkautta että kunniaa, niin ettei koko elinaikanasi ole kuningasten joukossa oleva sinun vertaistasi.
14. Jos sinä vaellat minun teitäni, noudattaen säädöksiäni ja käskyjäni, kuten isäsi Daavid vaelsi, niin minä annan sinulle pitkän iän.”
15. Salomo heräsi ja tajusi sen olleen unta. Palattuaan Jerusalemiin hän astui Herran liitonarkin eteen, uhrasi polttouhreja, toimitti yhteysuhrin ja laittoi pidot kaikille palvelijoilleen.
Salomo tuomarina
16. Siihen aikaan tuli kaksi porttoa kuninkaan luo, ja he astuivat hänen eteensä.
17. Toinen nainen sanoi: ”Herrani, minä ja tämä nainen asumme samassa huoneessa. Minä synnytin hänen luonaan siinä huoneessa.
18. Kolmantena päivänä synnyttämiseni jälkeen myös tämä nainen synnytti. Me olimme yhdessä, eikä ketään vierasta ollut kanssamme huoneessa. Vain me kaksi olimme huoneessa.
19. Tämän naisen poika kuoli yöllä, sillä hän oli maannut sen.
20. Hän nousi keskellä yötä, otti poikani vierestäni palvelijattaresi nukkuessa ja pani sen povelleen. Oman kuolleen poikansa hän pani minun povelleni.
21. Kun minä aamulla nousin imettämään poikaani, se olikin kuollut. Tarkastaessani sitä aamulla minä totesin, että se ei ollutkaan minun poikani, jonka olin synnyttänyt.”
22. Mutta toinen nainen sanoi: ”Ei, vaan tuo elossa oleva on minun poikani, ja tämä kuollut on sinun poikasi.” Edellinen taas väitti: ”Ei, vaan tuo kuollut on sinun poikasi, ja tämä elossa oleva on minun poikani.” Näin he riitelivät kuninkaan edessä.
23. Niin kuningas sanoi: ”Toinen sanoo: ’Elossa oleva on minun poikani, ja kuollut on sinun poikasi’. Ja toinen sanoo: ’Ei ole niin, vaan kuollut on sinun poikasi, ja elossa oleva on minun poikani’.”
24. Sitten kuningas sanoi: ”Antakaa minulle miekka.” Niin kuninkaan eteen tuotiin miekka.
25. Hän sanoi: ”Viiltäkää elossa oleva lapsi kahtia, ja antakaa toinen puoli toiselle ja toinen puoli toiselle.”
26. Silloin se nainen, jonka oma elossa oleva poika oli – rakkaus lapseen hellytti hänen sydämensä poikansa tähden – sanoi kuninkaalle: ”Herrani, antakaa tuolle elossa oleva lapsi, älkää surmatko sitä.” Toinen taas sanoi: ”Ei minulle eikä sinulle. Viiltäkää!”
27. Kuningas julisti päätöksen: ”Antakaa tälle elossa oleva lapsi. Älkää surmatko sitä. Hän on sen äiti.”
28. Koko Israel kuuli tästä tuomiosta, jonka kuningas oli antanut. He kunnioittivat kuningasta nähdessään, että hänessä oli Jumalan viisaus oikeuden jakamiseen.
4. LUKU
Salomon virkamiehet ja hovi
1. Kuningas Salomo oli koko Israelin hallitsija.
2. Nämä olivat hänen ylimmät virkamiehensä: Asarja, Saadokin poika, oli ylipappina.
3. Elihoref ja Ahia, Siisan pojat, olivat kirjureina. Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina.
4. Benaja, Joojadan poika, oli sotaväen ylipäällikkönä. Saadok ja Ebjatar olivat pappeina.
5. Asarja, Naatanin poika, oli ylimaaherrana. Saabud, Naatanin poika, pappi, oli kuninkaan ystävänä.
6. Ahisar oli linnanpäällikkönä. Adoniram, Abdan poika, oli verotöiden valvojana.
7. Salomolla oli koko Israelin alueen kattaen 12 maaherraa, joiden oli hankittava kuninkaan ja hänen hovinsa elintarpeet. Kunkin oli tehtävä se yhtenä kuukautena vuodessa.
8. Nämä olivat heidän nimensä: Huurin poika Efraimin vuoristossa.
9. Dekerin poika Maakaassa, Saalbimissa, Beet-Semeksessä, Eelonissa ja Beet-Haananissa.
10. Hesedin poika Arubbotissa. Hänellä oli Sooko ja koko Heeferin maa.
11. Ben-Abinadab koko Doorin kukkula-alueella. Hänellä oli vaimona Taafat, Salomon tytär.
12. Baana, Ahiludin poika, Taanakissa, Megiddossa ja koko Beet-Seanissa, joka on Saaretanin sivulla Jisreelin alapuolella, Beet-Seanista Aabel-Meholaan, tuolle puolelle Jokmeamin.
13. Gileadin Raamotissa Ben-Geber. Hänellä oli Argobin seutu, joka on Baasanissa, kuusikymmentä suurta, muureilla ja vaskisalvoilla varustettua kaupunkia.
14. Ahinadab, Iddon poika, Mahanaimissa.
15. Ahimaas Naftalissa. Hänkin oli ottanut vaimokseen Salomon tyttären, Baasematin.
16. Baana, Huusain poika, Asserissa, ja Eelatissa*, Joosafat, Paaruahin poika, Isaskarissa.
18. Siimei, Eelan poika, Benjaminissa.
19. Geber, Uurin poika, Gileadin maassa, Siihonin, amorilaisten kuninkaan, ja Oogin, Baasanin kuninkaan, maassa. Siinä maassa oli yksi maaherra.
20. Juudan ja Israelin väkeä oli niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla. He söivät ja joivat ja olivat iloisia.
____________________________________
Apt 6:1-15
6. LUKU
Seitsemän diakonia
1. Niihin aikoihin, opetuslasten joukon lisääntyessä, syntyi hellenisteissä nurinaa hebrealaisia* vastaan siitä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäistä avustusta jaettaessa.
2. Niin ne kaksitoista kutsuivat koolle opetuslasten joukon ja sanoivat: ”Ei ole sopivaa, että me ruoan jakamisen vuoksi lyömme laimin Jumalan sanan.
3. Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat täynnä Henkeä ja viisautta, niin me asetamme heidät tähän tehtävään.
4. Me taas haluamme omistautua rukoukseen ja sananpalveluun.”
5. Kaikkien koolla olevien mielestä tämä ehdotus oli hyvä. He valitsivat Stefanuksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, Filippuksen, Prokoruksen, Nikanorin, Timonin, Parmenaan ja Nikolauksen, antiokialaisen käännynnäisen.
6. Heidät asetettiin apostolien eteen. Nämä rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen.
7. Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Myös lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.
Stefanus vangitaan
8. Täynnä armoa ja voimaa Stefanus teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansan keskuudessa.
9. Jotkut niin kutsutusta libertiinien*, kyreneläisten ja aleksandrialaisten synagogasta sekä Kilikiasta ja Aasian maakunnasta olevista ryhtyivät väittelemään Stefanuksen kanssa.
10. He eivät kuitenkaan kyenneet pitämään puoliaan sitä viisautta ja Henkeä vastaan, jolla hän puhui.
11. He hankkivat silloin salaa miehiä sanomaan: ”Me olemme kuulleet hänen puhuvan pilkkasanoja Moosesta ja Jumalaa vastaan.”
12. Nousten yhdessä yllyttämään kansaa, vanhimpia ja kirjanoppineita, he kävivät Stefanukseen käsiksi ja veivät hänet Neuvoston eteen.
13. He esittivät vääriä todistajia, jotka sanoivat: ”Tämä mies ei lakkaa puhumasta tätä pyhää paikkaa ja lakia vastaan.
14. Me olemme kuulleet hänen sanovan, että Jeesus, se Nasaretilainen, on hajottava maahan tämän paikan ja muuttava Mooseksen meille antamat säädökset.”
15. Kaikki Neuvostossa istuvat kiinnittivät katseensa häneen, ja hänen kasvonsa olivat heistä kuin enkelin kasvot.
____________________________________
Ps 126:1-6
126. PSALMI
Kylvö ja korjuu
1. Matkalaulu.
Kun Herra palautti Siionin poisviedyt*, me olimme kuin unta näkevät.
2. Meidän suumme oli naurua täynnä ja kielemme täynnä riemua. Silloin sanottiin kansojen keskuudessa: ”Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan.”
3. Herra on totisesti tehnyt suuria meitä kohtaan. Siitä me iloitsemme.
4. Herra, palauta meidän poisvietymme* kuin sadepurot Negevissä.
5. Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat.
6. He menevät itkien, kun vievät kylvösiemenen. He palaavat riemuiten, kun tuovat lyhteensä.
____________________________________
Snl 16:26-27
26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27. Kelvoton mies hankkii toiselle onnettomuutta. Hänen huulillaan on kuin polttava tuli.