RAAMATTU LÄPI VUODESSA
maaliskuu 22
____________________________________
4Ms 33:40 – 35:34
40. Aradin kuningas, kanaanilainen, joka asui Kanaanin maan Negevissä, sai kuulla israelilaisten tulosta.
41. He lähtivät Hoorin vuorelta ja leiriytyivät Salmonaan.
42. He lähtivät Salmonasta ja leiriytyivät Puunoniin.
43. He lähtivät Puunonista ja leiriytyivät Oobotiin.
44. He lähtivät Oobotista ja leiriytyivät Iije-Abarimiin Mooabin rajalle.
45. He lähtivät Iijimistä ja leiriytyivät Diibon-Gaadiin.
46. He lähtivät Diibon-Gaadista ja leiriytyivät Almon-Diblataimiin.
47. He lähtivät Almon-Diblataimista ja leiriytyivät Abarimin vuoristoon vastapäätä Neboa.
48. He lähtivät Abarimin vuoristosta ja leiriytyivät Mooabin arolle Jordanin rantaan, Jerikon kohdalle.
49. Jordanin rannalla heidän leirinsä ulottui Beet-Jesimotista Aabel-Sittimiin asti Mooabin arolle.
Ohjeita Kanaanin valloitusta varten
50. Herra sanoi Moosekselle Mooabin arolla Jordanin rannalla, Jerikon kohdalla:
51. ”Sano israelilaisille: Kun te olette kulkeneet Jordanin yli Kanaanin maahan,
52. karkottakaa tieltänne kaikki maan asukkaat ja hävittäkää kaikki heidän jumalankuvansa, tuhotkaa kaikki heidän valetut kuvansa ja kukistakaa kaikki heidän uhrikukkulansa.
53. Ottakaa sitten maa haltuunne ja asukaa siinä, sillä teille minä annan omaksi sen maan.
54. Jakakaa maa keskenänne arvalla sukujenne mukaan. Suuremmalle antakaa suurempi perintöosa ja pienemmälle pienempi perintöosa. Kukin saakoon perintöosansa siinä, mihin arpa sen hänelle määrää. Isienne sukukuntien mukaan jakakaa maa keskenänne.
55. Mutta jos te ette karkota maan asukkaita tieltänne, niin ne, jotka te heistä jätätte jäljelle, tulevat teille okaiksi silmiinne ja tutkaimiksi kylkiinne, ja he ahdistavat teitä siinä maassa, jossa te asutte*.
56. Silloin minä teen teille, niin kuin aioin tehdä heille.”
34. LUKU
Luvatun maan rajat
1. Herra puhui Moosekselle sanoen:
2. ”Käske israelilaisia ja sano heille: Kun te tulette Kanaanin maahan – se on se maa, jonka te saatte perintöosaksenne, Kanaanin maa äärestä ääreen – ,
3. niin teidän eteläinen rajanne kulkekoon Siinin erämaasta Edomin rajaa pitkin. Eteläinen raja alkakoon idässä Kuolleenmeren* päästä.
4. ja kääntyköön Akrabbimin solan eteläpuolelle ja kulkekoon Siiniin, ja se päättyköön Kaades-Barneasta etelään. Sieltä raja lähteköön Hasar-Addariin, kulkekoon Asmoniin
5. ja kääntyköön Asmonista Egyptin purolle ja päättyköön mereen.
6. Teidän läntisenä rajananne olkoon Välimeri. Se olkoon läntisenä rajananne.
7. Teidän pohjoinen rajanne olkoon tämä: Välimerestä vetäkää raja Hoorin vuoreen.
8. Hoorin vuoresta vetäkää raja siihen, mistä mennään Hamatiin, ja raja päättyköön Sedadiin.
9. Sieltä raja lähteköön Sifroniin ja päättyköön Hasar-Eenaniin. Tämä olkoon pohjoisena rajananne.
10. Itäinen rajanne vetäkää Hasar-Eenanista Sefamiin.
11. Sefamista raja painukoon Riblaan, Ainista itään, ja sieltä raja edelleen painukoon, kunnes se sattuu vuoriselänteeseen Kinneretin järven itäpuolella.
12. Sitten raja yhtyköön Jordaniin ja päättyköön Kuolleeseenmereen. Tämä on oleva teidän maanne rajoineen.”
13. Mooses käski israelilaisia sanoen: ”Tämä on se maa, joka teidän on jaettava arvalla keskenänne ja jonka Herra määräsi annettavaksi yhdeksälle ja puolelle heimolle.
14. Sillä ruubenilaisten heimo perhekunnittain ja gaadilaisten heimo perhekunnittain ja toinen puoli Manassen heimoa ovat jo saaneet perintöosansa.
15. Nämä kaksi ja puoli heimokuntaa ovat jo saaneet perintöosansa Jordanin tällä puolella Jerikon kohdalla, itään päin, auringonnousuun päin.”
Maan jakajien nimet
16. Herra puhui Moosekselle sanoen:
17. ”Nämä ovat niiden miesten nimet, joiden on jaettava teille se maa: pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika.
18. Näiden lisäksi valitkaa päämies kustakin heimosta jakamaan maata.
19. Nämä ovat niiden miesten nimet:
Juudan heimosta Kaaleb, Jefunnen poika.
20. Simeonin heimosta Semuel, Ammihudin poika.
21. Benjaminin heimosta Elidad, Kislonin poika.
22. Daanin heimosta päämies Ahihud, Selomin poika.
23. Joosefilaisista, Manassen heimosta, päämies Hanniel, Eefodin poika.
24. Efraimin heimosta päämies Kemuel, Siftanin poika.
25. Sebulonin heimosta päämies Elisafan, Parnakin poika.
26. Isaskarin heimosta päämies Paltiel, Assanin poika.
27. Asserin heimosta päämies Ahihud, Selomin poika.
28. Naftalin heimosta Pedahel, Ammihudin poika.”
29. Nämä olivat ne, jotka Herra määräsi jakamaan israelilaisille Kanaanin maan.
35. LUKU
Leeviläisten kaupungit
1. Herra puhui Moosekselle Mooabin arolla Jordanin rannalla, Jerikon kohdalla, sanoen:
2. ”Käske israelilaisia antamaan omistamistaan perintöosista leeviläisille kaupunkeja heidän asuakseen ja antamaan leeviläisille myös laidunmaata näiden kaupunkien ympäriltä.
3. Nämä kaupungit olkoot heillä asuntoina, ja niiden laidunmaat olkoot heidän juhtiaan, karjaansa ja kaikkia muita elukoitaan varten.
4. Näiden kaupunkien laidunmaat, jotka teidän on annettava leeviläisille, ulottukoot kaupungin muurista ulospäin 1000 kyynärää joka taholle.
5. Mitatkaa kaupungin ulkopuolella itään päin 2000 kyynärää ja etelään päin 2000 kyynärää ja länteen päin 2000 kyynärää ja pohjoiseen päin 2000 kyynärää, ja kaupunki olkoon siinä keskellä. Tämä olkoon heillä kaupunkien laidunmaa.
6. Niistä kaupungeista, jotka teidän on annettava leeviläisille, olkoon kuusi turvakaupunkia, jotka teidän on annettava pakopaikaksi sille, joka on jonkun tappanut. Niiden lisäksi antakaa 42 kaupunkia.
7. Kaikkiaan olkoon kaupunkeja ja niiden laidunmaita, jotka teidän on annettava leeviläisille, 48.
8. Niitä israelilaisten omistamia kaupunkeja, jotka teidän on annettava, otettakoon useampia siltä heimolta, jolla niitä on paljon, ja vähemmän siltä, jolla niitä on vähemmän. Kukin heimo antakoon leeviläisille saamansa perintöosan mukaan.”
Turvakaupungit
9. Herra sanoi Moosekselle:
10. ”Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te olette menneet Jordanin yli Kanaanin maahan,
11. niin valitkaa itsellenne kaupunkeja turvakaupungeiksenne. Niihin paetkoon tappaja, joka tapaturmaisesti on jonkun surmannut.
12. Nämä kaupungit olkoot teillä turvapaikkoina verenkostajalta, niin ettei tappajan tarvitse kuolla, ennen kuin hän on ollut seurakunnan tuomittavana.
13. Kaupunkeja, jotka teidän on määrättävä turvakaupungeiksi, olkoon teillä kuusi.
14. Kolme kaupunkia teidän on määrättävä tältä puolen Jordanin, ja kolme kaupunkia teidän on määrättävä Kanaanin maasta. Ne olkoot turvakaupunkeja.
15. Israelilaisille ja teidän keskuudessanne asuvalle muukalaiselle ja loiselle olkoot ne kuusi kaupunkia turvapaikkoina, joihin voi paeta jokainen, joka tapaturmaisesti surmaa jonkun.
16. Mutta jos joku rauta-aseella lyö toista, niin että tämä kuolee, hän on tahallinen murhaaja. Sellainen murhaaja rangaistakoon kuolemalla.
17. Jos joku ottaa käteensä kiven, jolla voi löydä kuoliaaksi, ja lyö toista, niin että tämä kuolee, hän on tahallinen murhaaja. Sellainen murhaaja rangaistakoon kuolemalla.
18. Tai jos joku ottaa käteensä puuaseen, jolla voi lyödä kuoliaaksi, ja lyö toista, niin että tämä kuolee, hän on tahallinen murhaaja. Sellainen murhaaja rangaistakoon kuolemalla.
19. Verenkostaja ottakoon sellaisen murhaajan hengiltä. Hän ottakoon tämän hengiltä, milloin vain hänet tapaa.
20. Jos joku vihassa iskee toista tai heittää häntä jollakin murhaamisen tarkoituksessa, niin että tämä kuolee,
21. tai vihaa kantaen lyö häntä kädellään, niin että hän kuolee, rangaistakoon lyöjä kuolemalla, sillä hän on tahallinen murhaaja. Verenkostaja ottakoon sellaisen murhaajan hengiltä, milloin vain hänet tapaa.
22. Mutta jos joku vahingossa, vaan ei vihassa, satuttaa toista tai heittää häntä jollakin esineellä, millä hyvänsä, ilman murhaamisen tarkoitusta,
23. tai jos hän kivellä, jolla voi löydä kuoliaaksi, huomaamattaan satuttaa toista, niin että tämä kuolee, eikä ollut hänen vihamiehensä eikä tarkoittanut häntä vahingoittaa,
24. niin seurakunta ratkaiskoon tappajan ja verenkostajan välin näiden säädösten mukaan.
25. Seurakunta päästäköön tappajan verenkostajan kädestä, ja seurakunta antakoon hänen palata turvakaupunkiin, johon hän oli paennut, ja siellä hän asukoon pyhällä öljyllä voidellun ylimmäisen papin kuolemaan asti.
26. Mutta jos tappaja menee sen turvakaupungin alueen ulkopuolelle, johon hän on paennut,
27. ja verenkostaja tapaa hänet hänen turvakaupunkinsa alueen ulkopuolella ja surmaa tappajan, hän ei joudu verenvikaan.
28. Hänen on näet asuttava turvakaupungissaan ylimmäisen papin kuolemaan asti. Ylimmäisen papin kuoltua tappaja saa palata perintömaalleen.
29. Tämä olkoon teillä oikeussäädöksenä sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.
30. Jos joku lyö toisen kuoliaaksi, surmattakoon murhaaja todistajien antaman todistuksen nojalla. Mutta yhden todistajan todistuksen nojalla älköön ketään rangaistako kuolemalla.
31. Älkää ottako lunastusmaksua sellaisen murhaajan hengestä, joka on tehnyt henkirikoksen, vaan rangaistakoon hänet kuolemalla.
32. Älkääkä ottako lunastusmaksua siltä, joka on paennut turvakaupunkiin, ettei hän ennen papin kuolemaa saisi palata asumaan omalle maalleen.
33. Älkää saastuttako sitä maata, jossa te olette, sillä veri saastuttaa maan. Maalle ei voi toimittaa sovitusta siihen vuodatetusta verestä muulla kuin sen verellä, joka sen on vuodattanut.
34. Älkää siis saastuttako sitä maata, jossa te asutte ja jossa minäkin asun teidän keskellänne, sillä minä, Herra, asun israelilaisten keskellä.”
____________________________________
Lk 5:12-28
Jeesus parantaa sairaita
12. Jeesus oli eräässä kaupungissa, jossa oli mies täynnä pitalia. Nähdessään Jeesuksen tämä lankesi kasvoilleen ja rukoili: ”Herra, jos tahdot, sinä voit minut puhdistaa.”
13. Jeesus ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: ”Minä tahdon, puhdistu.” Pitali lähti hänestä heti.
14. Jeesus kielsi miestä puhumasta siitä kenellekään ja sanoi: ”Mene, näytä itsesi papille, ja uhraa todistukseksi heille Mooseksen säätämä uhri.”
15. Sanoma Jeesuksesta levisi kuitenkin sitä enemmän. Paljon kansaa kokoontui kuulemaan häntä ja parantuakseen vaivoistaan.
16. Hän vetäytyi kuitenkin pois, oleskeli erämaassa ja rukoili.
Jeesus parantaa halvaantuneen
17. Eräänä päivänä, kun Jeesus opetti, kuulijoina istui fariseuksia ja lainoppineita. Heitä oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista. Herran voima vaikutti, niin että hän paransi sairaita.
18. Muutamat miehet kantoivat vuoteella halvaantunutta miestä. He koettivat viedä hänet sisälle ja asettaa Jeesuksen eteen.
19. Kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisälle muuta tietä, he nousivat katolle ja laskivat hänet vuoteineen heidän keskelleen Jeesuksen eteen tiilikattoon tekemästään aukosta.
20. Nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: ”Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut.”
21. Kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat mielessään kyselemään: ”Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?”
22. Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: ”Mitä te ajattelette sydämissänne?
23. Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut’, vai sanoa: ’Nouse ja käy’?
24. Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi,” – hän sanoi halvatulle – ”minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”
25. Mies nousi heti heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa Jumalaa ylistäen.
26. Heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he ylistivät Jumalaa. Pelon vallassa he sanoivat: ”Me olemme tänään nähneet sellaista, mitä olisi vaikeaa uskoa todeksi.”
Leevi/Matteus
27. Lähdettyään sieltä Jeesus näki Leevi-nimisen* publikaanin istumassa tulliasemalla. Hän sanoi tälle: ”Seuraa minua.”
28. Leevi jätti kaiken, nousi ja seurasi Jeesusta.
____________________________________
Ps 65:1-14
65. PSALMI
Jumalan virta on vettä täynnä
1. Veisuunjohtajalle. Daavidin psalmi, laulu.
2. Jumala, hiljaisuudessa sinua kiitetään Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.
3. Sinä kuulet rukouksen: kaikkea kansaa tulee sinun luoksesi.
4. Syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi rikoksemme.
5. Autuas se, jonka sinä valitset ja otat luoksesi esipihoissasi asumaan! Suo meidän tulla ravituiksi huoneesi hyvyydellä, pyhäkkösi pyhyydellä.
6. Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, pelastuksemme Jumala, sinä kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva.
7. Voimallasi sinä vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä.
8. Sinä asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen kuohun. Myös kansojen metelin sinä tyynnytät,
9. niin että niiden äärillä asuvat hämmästyvät sinun ihmeitäsi. Aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.
10. Sinä pidät maasta huolen, kastelet sitä runsaasti, teet sen ylen viljavaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä kasvatat heidän viljansa, sillä sinä valmistat maan [sitä varten].
11. Sen vaot sinä kastelet, muhennat sen multapaakut, pehmität sen sadekuuroilla ja siunaat sen kasvun.
12. Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja askeleesi uhkuvat runsautta.
13. Erämaan laitumet kasvavat runsaasti, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun.
14. Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan!
____________________________________
Snl 11:23
23. Vanhurskaiden toivo vie onneen, jumalattomien halu [saa aikaan] vihaa.