RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 17
____________________________________
Hes 35:1-36:38
35. LUKU
Edomin tuomio
1. Minulle tuli tämä Herran sana:
2. “Ihmislapsi, käännä kasvosi Seirin vuoristoa kohti, profetoi sitä vastaan
3. ja sano sille: Näin sanoo Herra, Herra: Minä käyn sinun kimppuusi, Seirin vuoristo, ojennan käteni sinua vastaan ja teen sinut autioksi ja hävitetyksi.
4. Sinun kaupunkisi minä teen raunioiksi ja sinä itse tulet autioksi. Niin sinä tulet tietämään, että minä olen Herra.
5. Sinä pidit ainaista vihaa ja annoit israelilaisia alttiiksi miekalle heidän onnettomuutensa aikana, jolloin heille tuli lopullinen tilinteon hetki.
6. Sen tähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä teen sinut verivirraksi, ja veri on sinua vainoava: Totisesti, vereen saakka sinä olet vihannut, ja veri on sinua vainoava.
7. Minä teen Seirin vuoren tyhjäksi ja autioksi, hävitän sieltä menijän ja tulijan.
8. Sen vuoret minä täytän sen surmatuilla. Miekalla surmattuja kaatuu sinun kukkuloillasi, laaksoissasi ja kaikissa purojesi uomissa.
9. Minä teen sinut ainaiseksi autiomaaksi, ja sinun kaupunkisi jäävät vaille asukkaita. Tästä te tiedätte, että minä olen Herra.
10. Koska sinä olet sanonut: ‘Ne kaksi kansaa ja kaksi maata ovat minun, me otamme ne omiksemme’, vaikka siellä on Herra.
11. Sen tähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä teen sinun kiukkusi ja kiivautesi mukaan, teen sen, minkä sinä vihassasi olet heille tehnyt. Minä teen itseni heille tunnetuksi niin tuomitessani sinut,
12. ja sinä tulet tietämään, että minä olen Herra. Minä olen kuullut kaikki sinun pilkkasi, mitkä olet puhunut Israelin vuoria vastaan, kun olet sanonut: ‘Ne ovat autioina, annettu meidän syötäviksemme’.
13. Te rehentelitte minua vastaan suullanne, ja röyhkeitä olivat teidän puheenne minua vastaan. Minä olen ne kuullut.
14. Näin sanoo Herra, Herra: Kaiken maan iloksi minä teen sinut autioksi.
15. Kuten sinä iloitsit Israelin heimon perintöosasta, kun se tuli autioksi, niin teen minäkin sinulle: Sinä, Seirin vuoristo ja koko Edom, te tulette autiomaaksi. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”
36. LUKU
Rangaistus ympäröiville kansoille
1. “Sinä, ihmislapsi, profetoi Israelin vuorille ja sano:
2. Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra: Vihollinen on sanonut teistä: ‘Kas niin!’ ja: ‘Muinaiset kukkulat ovat meidän hallussamme.’
3. Sen tähden profetoi ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Teitä on hävitetty ja poljettu joka taholta, että te joutuisitte muiden kansojen omaisuudeksi. Teistä on tullut yleinen puheenaihe ja panettelun kohde.
4. Sen tähden, Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puronuomille ja laaksoille, autioille raunioille ja hylätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet saaliiksi ja pilkaksi ympärillänne oleville kansoille.
5. Herra, Herra sanoo: Totisesti, kiivauteni hehkulla minä puhun muita kansoja ja koko Edomia vastaan. Ne ovat kaikesta sydämestään iloiten ja sielu täynnä ylenkatsetta ottaneet omakseen minun maani karkottaakseen siitä ihmiset ja ryöstääkseen sen.
6. Sen johdosta ennusta Israelin maasta, sano vuorille ja kukkuloille, puronuomille ja laaksoille: Näin sanoo Herra, Herra: Koska teidän täytyy kärsiä muiden kansojen pilkkaa, minä puhun kiivaudessani ja vihassani.
7. Näin sanoo Herra, Herra: Minä vakuutan kättä kohottaen, että teidän ympärillänne olevat kansat saavat totisesti itse kärsiä oman pilkkansa.
Uusi siunausten aika
8. Mutta te, Israelin vuoret, te kasvatatte lehvänne ja kannatte hedelmänne minun kansalleni Israelille. Heidän tulonsa on näet lähellä.
9. Minä tulen teidän luoksenne ja käännyn teidän puoleenne: Teidät viljellään ja teihin kylvetään.
10. Minä annan teille lisää ihmisiä, Israelin koko kansan. Sen kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.
11. Minä lisään teille ihmisiä ja karjaa runsaasti: He lisääntyvät ja ovat hedelmällisiä. Minä teen teidät asutuiksi, kuten olitte entisinä päivinänne, ja teen teille hyvää enemmän kuin alkuaikoina. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.
12. Minä kuljetan luoksenne ihmisiä, kansaani Israelia, ja he ottavat sinut perinnökseen, etkä sinä enää riistä heidän lapsiaan.
13. Näin sanoo Herra, Herra: Teille on sanottu: ‘Sinä syöt ihmisiä, riistät oman kansasi lapsia’.
14. Sinä et ole enää syövä ihmisiä etkä enää ole saattava omaa kansaasi kompastumaan, sanoo Herra, Herra.
15. Minä en enää anna sinun joutua kuulemaan muiden kansojen pilkkaa, eikä sinun enää tarvitse kärsiä kansojen herjauksia. Sinä et myöskään enää saata omaa kansaasi kompastumaan, sanoo Herra, Herra.”
Israel muiden kansojen parissa
16. Minulle tuli tämä Herran sana:
17. “Ihmislapsi, kun Israelin kansa asui maassaan, siihen kuuluvat saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Kuin kuukautisveri oli minun edessäni heidän vaelluksensa.
18. Niin minä vuodatin kiivauteni heidän päälleen veren tähden, jota he olivat vuodattaneet maassa, ja heidän epäjumaliensa tähden, joilla he olivat sen saastuttaneet.
19. Minä hajotin heidät muiden kansojen sekaan, ja heidät siroteltiin muihin maihin. Vaelluksensa ja tekojensa mukaan minä heidät tuomitsin.
20. Niin he joutuivat muiden kansojen keskuuteen. Minne he tulivatkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni, kun heistä sanottiin: ‘Nämä ovat Herran kansa, mutta heidän on täytynyt lähteä pois hänen maastaan.’
21. Minä olin murheellinen pyhän nimeni tähden, jonka Israelin heimo häpäisi muiden kansojen keskuudessa, minne he tulivatkin.
22. Sano siksi Israelin kansalle: Näin sanoo Herra, Herra: En minä tee teidän tähtenne, Israelin kansa, mitä teen, vaan oman pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet muiden kansojen parissa, minne sitten olettekin menneet.
23. Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty muiden kansojen keskuudessa, jonka te olette häväisseet heidän keskellään. Niin muut kansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmiensä edessä.
Israelin kokoaminen ja uudistus
24. Minä otan teidät pois muista kansoista, kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.
25. Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte. Kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista epäjumalistanne minä teidät puhdistan.
26. Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teistä kivisydämen ja annan teille puhtaan elävän sydämen*.
27. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun säädösteni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
28. Te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne. Niin te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.
29. Minä vapahdan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Minä myös kutsun esiin viljan ja teen sen runsaaksi enkä anna teille nälänhätää.
30. Minä teen runsaaksi puitten hedelmän ja pellon sadon, niin ettette enää joudu kärsimään kansojen keskuudessa herjausta nälän takia.
31. Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyviä, ja teitä kyllästyttää oma itsenne syntienne ja kauhistustenne tähden.
32. En minä teidän tähtenne sitä tee, sanoo Herra, Herra. Se olkoon teille tiettävä. Hävetkää ja tuntekaa häpeää vaelluksenne tähden, te Israelin kansa.
Kaupungit asutetaan
33. Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä teidät puhdistan kaikista pahoista teoistanne, minä asutan kaupungit, rauniot rakennetaan jälleen,
34. ja autioitunut maa viljellään. Näin sen sijaan, että se on ollut autiona jokaisen ohikulkijan nähden.
35. Silloin sanotaan: ‘Tästä maasta, joka oli autiona, on tullut kuin Eedenin puutarha. Raunioina olleet, autiot ja maahan revityt kaupungit ovat varustettuja ja asuttuja.’
36. Kansat, joita on jäljellä teidän ympärillänne, tulevat tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen alasrevityn ja istutan aution: Minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.
37. Näin sanoo Herra, Herra: Vielä tätäkin minä annan Israelin kansan minulta anoa, että tekisin sen heille. Minä lisään heille ihmisiä runsaasti kuin lammaslaumaa.
38. Kuten on pyhitettyjen uhrilammasten laumaa, ja kuten Jerusalemissa on lammaslaumaa sen juhlissa, niin tulevat raunioina olleet kaupungit täyteen ihmislaumaa. Niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.”
____________________________________
Jaak 1:1-18
Jaakobin kirje
1. LUKU
1. Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen palvelija, tervehtii kahtatoista hajalla asuvaa [Israelin] heimokuntaa.
Uskon kestävyys koetuksissa
2. Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona sitä, että joudutte moninaisiin kiusauksiin ja koettelemuksiin*,
3. tietäen, että teidän uskonne kestävyys kiusauksissa ja koettelemuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
4. Kärsivällisyys tuottakoon täydellistä toimintaa*, että olisitte täydellisiä ja eheitä, ettekä missään asiassa vajavaisia.
5. Jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se annetaan hänelle.
6. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä. Joka näet epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee.
7. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
8. kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.
9. Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,
10. rikas taas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava kuin ruohon kukka.
11. Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon. Sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää. Niin on rikaskin lakastuva retkillään.
12. Autuas se ihminen, joka kiusauksen kestää. Kun häntä on koeteltu, on hän saava elämän seppeleen, minkä Herra on luvannut häntä rakastaville.
13. Älköön kukaan kiusauksessa ollessaan sanoko: “Jumala kiusaa minua.” Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa*.
14. Kutakin viettelee hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee.
15. Kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin. Kun synti on täytetty, se synnyttää kuoleman.
16. Älkää eksykö, rakkaat veljeni.
17. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valojen* Isältä, jonka luona ei ole muutosta, eikä valo vaihdu varjoksi.
18. Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luotujensa* esikoisia.
____________________________________
Ps 116:1-19
116. PSALMI
Herra auttaa avuttomia
1. Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee ääneni ja rukoukseni.
2. Hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.
3. Kuoleman paulat piirittivät minua, tuonelan kauhut kohtasivat minut. Minä jouduin hätään ja murheeseen.
4. Mutta minä huusin avukseni Herraa: “Herra, pelasta minut.”
5. Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.
6. Herra varjelee avuttomia. Minä olin kurja, mutta hän auttoi minua.
7. Palaa, sieluni, lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.
8. Sinä olet pelastanut sieluni kuolemasta, silmäni kyynelistä ja jalkani kompastumasta.
9. Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.
10. Minä uskon, sen tähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.
11. Minä sanoin hädässäni: “Kaikki ihmiset ovat valehtelijoita.”
12. Kuinka minä voisin maksaa Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?
13. Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan Herran nimessä.
14. Lupaukseni Herralle minä täytän kaiken hänen kansansa edessä.
15. Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.
16. Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minut siteistä.
17. Minä uhraan sinulle kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.
18. Minkä olen luvannut Herralle, sen minä teen hänen koko kansansa edessä
19. Herran huoneen esipihoilla, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!
____________________________________
Snl 27:23-27
23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää. Pidä huolta laumoista.
24. Aarteet eivät säily iäti. Pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
25. Kun heinä on korjattu, ja tuore äpäre tulee näkyviin, ja kun ruoho on koottu vuorilta,
26. sinulla on karitsoita puvuksesi, pukkeja pellon ostohinnaksi ja kyllin vuohenmaitoa ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijattariesi elatukseksi.