RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 26
____________________________________
Dan 2:24-3:30
24. Sitten Daniel lähti tapaamaan Arjokia, jolla oli kuninkaan määräys teloittaa Baabelin viisaat. Hän meni ja sanoi tälle: ”Älä teloita Baabelin viisaita. Vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.”
25. Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle: ”Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.”
26. Kuningas kysyi Danielilta, jonka nimenä oli Beltsassar: ”Voitko sinä ilmoittaa minulle näkemäni unen ja sen selityksen?”
27. Daniel vastasi kuninkaalle: ”Salaisuutta, minkä kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle.
28. Mutta taivaassa on Jumala. Hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä tulevina aikoina on tapahtuva. Sinun unesi, pääsi näky, joka sinulla oli vuoteessasi, on tämä:
29. Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, mieleesi nousi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä on tapahtuva.
30. Tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikään kuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan siksi, että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle, ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.
Uni ja sen selitys
31. Sinä, kuningas, näit suuren kuvapatsaan. Se oli valtava, ja sen loisto oli suunnaton. Se seisoi sinun edessäsi ja oli pelottava nähdä.
32. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeaa, sen vatsa ja lanteet vaskea.
33. Sen sääret olivat rautaa ja sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea.
34. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare, ei ihmiskäden voimasta, ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne.
35. Silloin musertuivat yhdellä kertaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuten akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli murskannut kuvapatsaan, tuli suuri vuori, joka täytti koko maan.
36. Tämä oli se uni, ja nyt esitämme kuninkaalle sen selityksen.
37. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian.
38. Sinun käteesi hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, sekä kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi. Sinä olet se kultainen pää.
39. Sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun, ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea, ja joka hallitsee koko maata.
40. Sitten on tuleva neljäs valtakunta, luja kuin rauta. Kuten rauta musertaa ja särkee kaiken, niin se on särkevä ja murskaava ne kaikki.
41. Se, että sinä näit jalkojen ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta. Siinä on kuitenkin oleva raudan lujuutta, kuten sinä näit rautaa olevan saven seassa.
42. Se, että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja ja osa hauras.
43. Se, että sinä näit rautaa saven seassa, merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toisiinsa, kuten rautakaan ei sekaannu saveen.
44. Niiden kuningasten päivinä taivaan Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka on iäti kukistumaton ja jonka valtaa ei anneta toiselle kansalle. Se on musertava kaikki muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä ikuisesti.
45. Tätä merkitsee se, että sinä näit kivilohkareen irtautuneen vuoresta, ei ihmiskäden voimasta, ja murskanneen raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Uni on tosi ja sen selitys luotettava.”
46. Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoilleen, kumartui maahan Danielin edessä sekä käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta.
47. Kuningas sanoi Danielille: ”Teidän Jumalanne on totisesti jumalien Jumala, kuningasten Herra ja salaisuuksien paljastaja, koska olet voinut paljastaa tämän salaisuuden.”
48. Kuningas korotti Danielin, antoi hänelle paljon suuria lahjoja sekä asetti hänet Baabelin koko maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylivalvojaksi.
49. Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Daniel itse jäi kuninkaan hoviin.
3. LUKU
Kultainen kuvapatsas
1. Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan, jonka korkeus oli 60 kyynärää ja leveys 6 kyynärää. Se pystytettiin Duuran lakeudelle Baabelin maakuntaan.
2. Kuningas Nebukadnessar lähetti kokoamaan satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat, rahavarain hoitajat, tuomarit, poliisipäälliköt ja kaikki muut maakuntien virkamiehet, että he tulisivat kuningas Nebukadnessarin pystyttämän kuvapatsaan vihkiäisiin.
3. Silloin satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat, rahavarain hoitajat, lainoppineet, tuomarit ja kaikki muut maakuntien virkamiehet kokoontuivat kuningas Nebukadnessarin pystyttämän kuvapatsaan vihkiäisiin. He asettuivat kuninkaan pystyttämän kuvapatsaan eteen.
4. Kuuluttaja julisti kovalla äänellä: ”Teille, kansoihin, sukukuntiin ja kieliin kuuluvat, julistetaan:
5. Heti kun te kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartakaa kultaista kuvapatsasta, minkä kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt.
6. Joka ei lankea maahan ja kumarra, heitetään kohta tuliseen pätsiin.”
7. Heti kun kaikkien kansojen väki kuuli torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, kaikkien kansojen, sukukuntien ja kielien väki lankesi maahan kumartamaan kuningas Nebukadnessarin pystyttämää kultaista kuvapatsasta.
8. Kaldealaisia miehiä tuli silloin syyttämään juutalaisia.
9. He sanoivat kuningas Nebukadnessarille: ”Kuningas eläköön ainiaan!
10. Sinä, kuningas, olet antanut käskyn, että jokainen, joka kuulee torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, langetkoon maahan kumartamaan kultaista kuvapatsasta,
11. ja että joka ei lankea maahan ja kumarra, heitetään tuliseen pätsiin.
12. Ne juutalaiset miehet, joiden hoitoon sinä olet antanut Baabelin maakunnan hallinnon, Sadrak, Meesak ja Abednego, eivät välitä sinun käskystäsi, kuningas. He eivät palvele sinun jumaliasi eivätkä kumarra pystyttämääsi kultaista kuvapatsasta.”
13. Nebukadnessar käski vihastuneena tuoda Sadrakin, Meesakin ja Abednegon. Kun nämä miehet oli tuotu kuninkaan eteen,
14. Nebukadnessar kysyi heiltä: ”Aivanko tahallanne te, Sadrak, Meesak ja Abednego, ette tahdo palvella jumalaani ettekä kumartaa pystyttämääni kultaista kuvapatsasta?
Kolme miestä tulisessa pätsissä
15. Jos te nyt sinä hetkenä, kun kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, olette valmiit lankeamaan maahan ja kumartamaan teettämääni kuvapatsasta, niin hyvä! Mutta ellette kumarra, teidät heti paikalla heitetään tuliseen pätsiin. Kuka on se jumala, joka pelastaa teidät minun kädestäni?”
16. Sadrak, Meesak ja Abednego vastasivat kuninkaalle: ”Nebukadnessar! Meidän ei tarvitse vastata sinulle sanaakaan.
17. Jos niin käy, meidän Jumalamme voi kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä ja myös sinun kädestäsi, kuningas.
18. Ja vaikka ei pelastaisikaan, tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumarra pystyttämääsi kultaista kuvapatsasta.”
19. Nebukadnessar tuli täyteen kiukkua Sadrakia, Meesakia ja Abednegoa kohtaan, ja hänen hahmonsa muuttui. Hän käski, että pätsi oli kuumennettava seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti.
20. Hän komensi sotajoukkonsa voimakkaimmat miehet sitomaan Sadrakin, Meesakin ja Abednegon ja heittämään heidät tuliseen pätsiin.
21. Niin heidät sidottiin viittoineen, takkeineen, päähineineen ja muine vaatteineen ja heitettiin tuliseen pätsiin.
22. Koska kuninkaan sana oli niin ankara ja pätsi niin kovin kuumennettu, tulen liekki tappoi ne miehet, jotka veivät ylös Sadrakin, Meesakin ja Abednegon.
23. Nämä kolme miestä, Sadrak, Meesak ja Abednego, suistuivat sidottuina tuliseen pätsiin*.
24. Kuningas Nebukadnessar hämmästyi, nousi kiiruusti ylös ja sanoi hallitusmiehilleen: ”Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen?” He vastasivat kuninkaalle: ”Niin tehtiin, kuningas!”
25. Hän sanoi: ”Minä näen neljä miestä kävelemässä vapaina tulessa, eivätkä he ole vahingoittuneet, ja neljäs on näöltään kuin Jumalan poika.”
26. Nebukadnessar meni tulisen pätsin aukolle ja sanoi: ”Sadrak, Meesak ja Abednego, te korkeimman Jumalan palvelijat, astukaa ulos ja tulkaa tänne.” Sadrak, Meesak ja Abednego astuivat silloin ulos tulesta.
27. Satraapit, maaherrat, käskynhaltijat ja kuninkaan hallitusmiehet kokoontuivat ja näkivät, ettei tuli ollut voinut mitään näiden miesten ruumiille. Heidän päänsä hiukset eivät olleet kärventyneet, heidän vaatteensa eivät olleet vioittuneet, eikä heissä tuntunut tulen käryä.
28. Silloin Nebukadnessar sanoi: ”Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka turvasivat häneen eivätkä totelleet kuninkaan käskyä, vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi ennemmin kuin palvelivat ja kumarsivat muuta jumalaa kuin omaa Jumalaansa.
29. Minä annan käskyn, että jokainen, olkoon hän mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa, joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta, hakattakoon kappaleiksi, ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi. Ei näet ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä.”
30. Kuningas asetti Sadrakin, Meesakin ja Abednegon suureen valtaan Baabelin maakunnassa.
____________________________________
1 Piet 4:7-5:14
7. Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siksi maltillisia ja raittiita rukoilemaan.
Rakkaus ja palveleminen
8. Ennen kaikkea olkoon rakkautenne toisianne kohtaan harras, sillä ”rakkaus peittää paljon syntejä.”
9. Olkaa toisillenne vieraanvaraisia, nurkumatta.
10. Palvelkaa toisianne kukin sillä armolahjalla, minkä on saanut, Jumalan moninaisen armon hyvinä taloudenhoitajina.
11. Jos joku puhuu, puhukoon kuin Jumalan sanoja. Jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iäti. Aamen.
Kärsimys ja ilo
12. Rakkaat ystävät: Älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, aivan kuin teille tapahtuisi jotakin outoa.
13. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että saisitte iloita ja
riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestyessä.
14. Jos teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaita, sillä kirkkauden ja Jumalan Henki on teidän yllänne.
15. Älköön kukaan teistä kärsikö murhaajana tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten asioihin sekaantumisen vuoksi.
16. Mutta jos hän kärsii kristittynä, älköön hävetkö, vaan ylistäköön Jumalaa sen nimensä tähden.
Tuomio alkaa Jumalan huoneesta
17. Aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta. Jos se alkaa ensiksi meistä, mikä onkaan niiden loppu, jotka eivät usko evankeliumia ja ole sille kuuliaisia*.
18. Jos vanhurskas vaivoin pelastuu, mihin joutuukaan jumalaton ja syntinen?
19. Jumalan tahdon mukaan kärsivät uskokoot siksi elämänsä* uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä on hyvää.
5. LUKU
Seurakuntien vanhimmat
1. Teidän keskuudessanne vanhimman asemassa olevia kehotan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja sekä osallinen vastedes ilmestyvään kirkkauteen:
2. kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta.
3. Älkää herroina hallitko niitä, jotka ovat tulleet osallenne, vaan olkaa laumalle esikuvina,
4. niin te Ylipaimenen ilmestyessä saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.
Nöyrille armo
5. Te nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaisia ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä ”Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.”
6. Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän aikanaan teidät korottaisi.
7. Heittäkää kaikki murheenne Hänen hoitoonsa, sillä hän pitää teistä huolen.
Raittius ja kestävyys
8. Olkaa raittiit*, valvokaa. Teidän vastustajanne, Perkele, käy ympäri kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä.
9. Vastustakaa häntä lujina uskossa tietäen, että samat kärsimykset teidän veljiennekin on maailmassa kestettävä.
10. Kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iäiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teitä valmistava, tukeva, vahvistava ja lujittava.
11. Hänen olkoon valta aina ja iäti. Aamen.
Lopputervehdys
12. Silvanuksen, uskollisen veljen kautta, jona häntä pidän, olen lyhyesti kirjoittanut teille, kehottaen teitä ja vakuuttaen, että se armo, jossa te olette, on todella Jumalan armoa.
13. Tervehdyksen lähettää teille Babylonissa oleva seurakunta, valittu* kuten tekin, ja poikani Markus.
14. Tervehtikää toisianne rakkauden suudelmalla.Rauha teille kaikille, jotka olette Kristuksessa.
____________________________________
Ps 119:81-96
81. Sinun apuasi sieluni ikävöi, sinun sanaasi minä panen toivoni.
82. Silmäni ikävöivät sinun sanaasi. Kysyn: ”Milloin lohdutat minua?”
83. Minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi en unohda.
84. Kuinka harvat ovatkaan palvelijasi päivät! Milloin tuomitset minun vainoojani?
85. Röyhkeät kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
86. Kaikki sinun käskysi ovat tosia. Syyttä he minua vainoavat. Auta sinä minua.
87. He ovat miltei tuhonneet minut tässä maassa, mutta minä en ole hylännyt sinun säädöksiäsi.
88. Virvoita minua armosi mukaan, niin minä noudatan sinun suusi käskyjä.
89. Sinun sanasi, Herra, pysyy iäti vahvana taivaissa.
90. Polvesta polveen kestää sinun uskollisuutesi. Sinä perustit maan, ja se pysyy.
91. Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki palvelevat sinua.
92. Ellei sinun lakisi olisi ollut ilonani, minä olisin menehtynyt kurjuuteeni.
93. Minä en ikinä unohda sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä virvoitat minua.
94. Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun säädöksiäsi minä kysyn.
95. Jumalattomat väijyvät minua tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun käskyjäsi.
96. Olen nähnyt, että kaikella täydellisellä on rajansa, mutta sinun käskysi ulottuvat ylen laajalle.
____________________________________
Snl 28:15-16
Tyhmä ruhtinas, ahne riitelijä
15. Kuin muriseva leijona ja ahnas karhu on kurjan kansan jumalaton hallitsija.
16. Ymmärrykseltään heikko ruhtinas on julma sortaja, mutta väärän voiton vihaaja elää kauan.