RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 27
____________________________________
Dan 4:1-34
4. LUKU
Uni suuresta puusta
1. ”Minä Nebukadnessar elin rauhassa talossani ja onnellisena palatsissani.
2. Minä näin pelästyttävän unen. Unikuvat, joita minulla oli vuoteessani, pääni näyt, kauhistivat minua.
3. Minä käskin tuomaan eteeni kaikki Baabelin viisaat, että he ilmoittaisivat minulle unen selityksen.
4. Silloin tietäjät, noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät tulivat luokseni. Minä kerroin heille unen, mutta he eivät kyenneet selittämään sitä minulle.
5. Viimein eteeni tuli Daniel, jonka nimi on jumalani nimen mukaan Beltsassar, ja jossa on pyhien jumalien henki. Minä kerroin hänelle unen:
6. ’Beltsassar, sinä tietäjien päämies, josta tiedän, että sinussa on pyhien jumalien henki, ja jolle mikään salaisuus ei ole liian vaikea! Sano, mitkä olivat unessani näkemäni näyt, ja mikä on niiden selitys.
7. Nämä olivat pääni näyt, jotka minulla oli vuoteessani. Minä näin, että keskellä maata oli puu, ja sen korkeus oli suuri.
8. Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, ja se näkyi kaikkialle maailmaan.
9. Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa maan eläimet, sen oksilla asui taivaan lintuja, ja kaikki elollinen* sai siitä ravintonsa.
10. Minä näin vuoteessani olleissa pääni näyissä: Pyhä enkeli astui alas taivaasta.
11. Hän huusi kovalla äänellä: hakatkaa puu poikki ja karsikaa sen oksat, riipikää sen lehvät ja hajottakaa sen hedelmät. Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta.
12. Mutta sen kanto juurineen jättäkää maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kostukoon, ja eläinten tapaan olkoon maan ruoho hänen osansa.
13. Hänen mielensä muutetaan, niin ettei se ole ihmisen mieli, ja hänelle annetaan eläimen mieli*. Niin kulukoon häneltä seitsemän aikaa*.
14. Tämä on säädetty enkelien päätöksellä. Niin ovat tästä asiasta pyhät sanoneet, että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa ja antavan sen, kenelle hän tahtoo, ja asettavan sen päämieheksi ihmisistä halvimman.’
15. Minä, kuningas Nebukadnessar, näin tämän unen. Sinä, Beltsassar, ilmoita sen selitys, koska kukaan minun valtakuntani viisaista ei voi minulle esittää sen selitystä. Mutta sinä sen voit, sillä sinussa on pyhien jumalien henki.”
16. Daniel, jonka nimenä oli Beltsassar, hämmästyi hetkeksi, ja hänen ajatuksensa pelästyttivät häntä. Kuningas sanoi: ”Beltsassar, älköön uni ja sen selitys sinua pelästyttäkö.” Beltsassar vastasi: ”Herrani, koskekoon uni sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi.
17. Sinä näit puun, joka kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, ja se näkyi kaikkeen maahan.
18. Sen lehvät olivat kauniita ja hedelmät suuria, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla asusti kedon eläimiä ja sen oksilla oleskeli taivaan lintuja.
19. Se puu olet sinä, kuningas, joka olet kasvanut ja vahvistunut. Sinun suuruutesi on lisääntynyt ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maan ääriin.
20. Kuningas näki pyhän enkelin astuvan alas taivaasta ja sanovan: ’Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se, mutta jättäkää sen kanto juurineen maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kastukoon, ja kedon eläinten kaltainen olkoon hänen osansa, kunnes häneltä on kulunut seitsemän aikaa’.
21. Kuningas: Unen selitys ja Korkeimman päätös, joka on kohdannut herraani kuningasta, on tämä:
22. Sinut ajetaan pois ihmisten keskuudesta, ja kedon eläinten parissa on asuinpaikkasi oleva. Sinä joudut syömään ruohoa kuten naudat ja olet kostuva taivaan kasteesta. Sinulta on näin kuluva seitsemän aikaa*, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle tahtoo.
23. Käsky jättää maahan puun kanto juurineen merkitsee, että valtakuntasi pysytetään sinulla, ja sinä saat sen niin pian kuin tulet tuntemaan, että valta on taivaan.
24. Sen tähden, kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni: Kirvoita synnit itsestäsi vanhurskaudella* ja pahat tekosi puutetta kärsiviä armahtamalla. Ehkäpä silloin onnesi kestäisi.”
Unen toteutuminen
25. Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria.
26. Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa.
27. Hän puhkesi silloin sanomaan: ”Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!”
28. Sana oli vielä kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: ”Kuningas Nebukadnessar, sinulle julistetaan: Valtakuntasi on otettu sinulta pois.
29. Sinut ajetaan pois ihmisten parista, ja kedon eläinten parissa on asuinpaikkasi oleva. Sinä joudut syömään ruohoa kuin naudat. Niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa [vuotta], kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle tahtoo.”
30. Sillä hetkellä tämä sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiin pois ihmisten parista, hän söi ruohoa kuin naudat ja Hänen ruumiinsa kostui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.
Järjen paluu ja kiitos
31. ”Sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja järkeni palasi. Minä kiitin Korkeinta, ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iäti, jonka hallitus on ikuinen hallitus, ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun.
32. Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroisia. Hän tekee taivaan joukoille ja maan asukkaille mitä tahtoo, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: ’Mitä sinä teet?’
33. Siihen aikaan minun järkeni palasi, ja valtasuuruuteni loisto tuli takaisin valtakuntani kunniaksi. Hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut. Minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani, ja valtani lisääntyi suuresti.
34. Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan Kuningasta. Kaikki hänen työnsä ovat oikeita ja hänen tiensä oikeudenmukaisia. Hän voi nöyryyttää ne, jotka vaeltavat ylpeydessä.”
____________________________________
2 Piet 1:1-21
Pietarin toinen kirje
1. LUKU
Alkutervehdys
1. Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa.
2. Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta.
Usko ja sen hedelmät
3. Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan. Kutsuessaan meidät kirkkaudellaan ja hyvyydellään
4. hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, mikä maailmassa vallitsee himojen johdosta.
5. Pyrkikää sen tähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne hyveitä, hyveissä ymmärtäväisyyttä,
6. ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kestävyyttä, kestävyydessä jumalisuutta,
7. jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa kaikkiin kohdistuvaa* rakkautta.
8. Jos teillä on nämä, ja ne yhä enenevät, ne eivät salli teidän olla toimettomia ja hedelmättömiä Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.
9. Jolla niitä ei ole, on sokea, likinäköinen, ja hän on unohtanut puhdistuneensa entisistä synneistään.
10. Pyrkikää sen tähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi. Jos te sen teette, te ette koskaan lankea.
11. Näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ikuiseen valtakuntaan.
12. Minä aion siksi alati muistuttaa teitä tästä, vaikka sen tiedättekin ja olette vahvistetut saamassanne totuudessa.
13. Niin kauan kuin olen tässä majassa, pidän oikeana näin muistuttamalla herättää teitä.
14. Minä näet tiedän, että tämän majani poispaneminen tapahtuu pikaisesti, kuten myös Herramme Jeesus Kristus minulle ilmoitti.
15. Tahdon sen tähden huolehtia siitä, että lähtöni jälkeenkin voisitte aina muistaa tämän.
Ei taruja, vaan Jumalan sanaa
16. Me emme ole seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olemme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.
17. Hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mieltynyt.”
18. Tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta ollessamme hänen kanssaan pyhällä vuorella.
19. Sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana. Te teette hyvin, jos pitäydytte siihen kuin pimeässä paikassa loistavaan lamppuun, kunnes päivä valkenee ja Kointähti koittaa teidän sydämissänne*.
20. Ennen kaikkea tietäkää, ettei mikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä.
21. Eihän mitään profetiaa ole koskaan esitetty ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä ovat saaneet Jumalalta.
____________________________________
Ps 119:97-112
97. Kuinka rakas onkaan minulle sinun lakisi! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
98. Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat aina minun ohjeinani.
99. Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun käskyjäsi.
100. Minä olen ymmärtävämpi kuin vanhat, sillä minä pidän ohjeinani sinun säädöksiäsi.
101. Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä ja noudatan sinun sanaasi.
102. Sinun ohjeistasi en poikkea, sillä sinä neuvot minua.
103. Kuinka makeita ovatkaan minulle sinun lupauksesi! Ne ovat suussani hunajaa makeammat.
104. Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä. Sen tähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
105. Sinun sanasi on jalkojeni lamppu ja valo minun tielläni.
106. Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: Noudattaa sinun vanhurskaita säädöksiäsi.
107. Minä olen kovin vaivattu. Herra, virvoita minua sanasi mukaan.
108. Kelvatkoot sinulle, Herra, suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
109. Henkeni on kaiken aikaa uhattuna, mutta sinun lakiasi minä en unohda.
110. Jumalattomat virittävät pauloja eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
111. Sinun käskysi ovat ainainen perintöosani, sillä ne ovat sydämeni ilo.
112. Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
____________________________________
Snl 28:17-18
17. Verivelan painaman ihmisen on pakoiltava hautaan asti. Älköön kukaan suojelko häntä.
18. Nuhteettomasti vaeltava saa avun, mutta kahdella tiellä mutkitteleva kukistuu kerralla.