RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 29
____________________________________
Dan 6:1-28
6. LUKU
Daniel leijonien luolassa
1. Daarejaves näki hyväksi asettaa valtakuntaansa 120 maaherraa*, jotta heitä olisi kaikkialla valtakunnassa.
2. Heidän yläpuolellaan oli kolme valtaherraa, joista Daniel oli yksi. Heille oli maaherrojen määrä tehdä tili toiminnastaan, ettei kuningas kärsisi vahinkoa.
3. Daniel oli muita valtaherroja ja maaherroja etevämpi, sillä hänessä oli erinomainen henki. Kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi.
Juoni Danielia vastaan
4. Toiset valtaherrat ja maaherrat etsivät silloin Danielia vastaan aihetta valtakunnan hallinnossa. He eivät kuitenkaan voineet löytää mitään syytä eikä rikkomusta, sillä hän oli uskollinen, eikä hänestä löydetty laiminlyöntiä tai rikkomusta.
5. Miehet sanoivat silloin: “Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä, ellemme löydä sitä hänen uskonnossaan.”
6. Valtaherrat ja maaherrat menivät kiiruusti kuninkaan luo ja sanoivat hänelle: “Kuningas Daarejaves eläköön ainiaan!
7. Kaikki kuninkaalliset valtaherrat, päälliköt, maaherrat, hallitusmiehet ja käskynhaltijat ovat keskenään sopineet, että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto, että kuka ikinä 30 päivän kuluessa rukoilee jotakin keneltäkään jumalalta tai ihmiseltä paitsi sinulta, kuningas, hänet heitettäköön leijonain luolaan.
8. Kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, mitä meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa.”
9. Kuningas Daarejaves teetti tällaisen kirjoituksen ja kiellon.
10. Saatuaan tietää tällaisen kirjoituksen laatimisesta Daniel meni taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvilleen, rukoili ja kiitti Jumalaansa, kuten oli ennenkin tehnyt.
11. Miehet menivät kiiruusti sinne ja tapasivat Danielin rukoilemasta ja avuksi huutamasta Jumalaansa.
12. Silloin he menivät kuninkaan luo ja muistuttivat tätä kiellostaan: “Etkö ole kirjoittanut kieltoa, että kuka ikinä 30 päivän kuluessa rukoilee jotakin keneltäkään jumalalta tai ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, se heitettäköön leijonain luolaan?” Kuningas vastasi: “Kielto on luja meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan.”
13. Silloin he sanoivat kuninkaalle: “Daniel, joka on juutalaisia pakkosiirtolaisia, ei välitä sinusta, kuningas, eikä kiellosta, jonka olet kirjoittanut, vaan kolmena hetkenä päivässä hän toimittaa rukouksensa.”
14. Kuullessaan tämän kuningas tuli hyvin murheelliseksi. Hän mietti, miten voisi pelastaa Danielin. Auringon laskuun asti hän vaivasi itseään vapauttaakseen hänet.
15. Silloin ne miehet menivät kiiruusti kuninkaan luo ja sanoivat hänelle: “Tiedä, kuningas, meedialaisten ja persialaisten laki on, ettei mitään kuninkaan vahvistamaa kieltoa tai julistusta peruuteta.”
16. Silloin kuningas käski noutaa Danielin ja heittää hänet leijonien luolaan. Danielille kuningas sanoi: “Sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, pelastakoon sinut.” Luolan suulle tuotiin kivi, jolla se suljettiin.
17. Kuningas sinetöi sen omallaan ja ylimystensä sineteillä, ettei Danielin asiassa tapahtuisi muutosta.
18. Kuningas meni palatsiinsa ja vietti yönsä paastoten. Hän ei sallinut tuoda eteensä naisia, ja hänen unensa pakeni häneltä.
19. Aamun sarastaessa kuningas nousi ja meni kiiruusti leijonien luolalle.
20. Lähestyessään luolaa hän huusi Danielille murheellisella äänellä: “Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija, onko Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, voinut pelastaa sinut leijonilta?”
21. Daniel vastasi: “Kuningas eläköön ainiaan!
22. Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut leijonien kidat, niin että ne eivät ole vahingoittaneet minua. Minut on näet havaittu nuhteettomaksi hänen edessään, enkä minä ole tehnyt rikosta sinuakaan vastaan, kuningas.”
23. Kuningas ihastui suuresti ja käski ottaa Danielin ylös luolasta. Kun Daniel oli otettu luolasta, hänessä ei havaittu mitään vammaa, sillä hän oli turvannut Jumalaansa.
24. Kuningas käski tuoda Danielia syyttäneet miehet ja heittää heidät lapsineen ja vaimoineen leijonien luolaan. He eivät ehtineet luolan pohjaan, kun leijonat hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja murskasivat kaikki heidän luunsa.
Kuninkaan kirje valtakunnan kansoille
25. Kuningas Daarejaves kirjoitti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, joita asuu koko maan päällä*: “Suuri olkoon teidän rauhanne!
26. Minä olen antanut käskyn, että valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Hän on elävä Jumala ja pysyy iäti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu.
27. Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin leijonien kynsistä.”
Danielin arvo ja kunnia
28. Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa.
____________________________________
2 Piet 3:1-18
3. LUKU
Käskyjä ja varoituksia
1. Rakkaat ystävät! Tämä on jo toinen kirje, minkä kirjoitan teille. Näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne.
2. Muistakaa niitä sanoja, joita pyhät profeetat aiemmin ovat puhuneet, sekä Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka olette apostoleiltanne saaneet.
3. Ennen kaikkea tietäkää, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheineen pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan
4. ja sanovat: Missä on lupaus Hänen tulemuksestaan? Onhan siitä asti, kun isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt sellaisena kuin se on ollut luomakunnan alusta.
Maailman tuho
5. Tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat muinaisuudesta olemassa Jumalan sanan voimasta,
6. ja että niiden kautta sen ajan maailma hukkui vedenpaisumukseen.
7. Nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
8. Mutta tämä yksi älköön teiltä, rakkaat ystävät, olko salassa, että yksi päivä on Herran edessä kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.
9. Herra ei viivytä lupauksensa täyttämistä, kuten jotkut pitävät sitä viivyttelemisenä. Hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen, vaan että kaikki tulisivat parannukseen.
10. Herran päivä on tuleva kuin varas. Silloin taivaat katoavat pauhinalla, alkuaineet hajoavat kuumuudesta, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat.
11. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa,
12. teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen sulavat ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat.
Uudet taivaat ja uusi maa
13. Hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu.
14. Kun te, rakkaat ystävät, tätä odotatte, pyrkikää siihen, että Herra havaitsisi teidät tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, ja teillä olisi hänen rauhansa.
Paavalin kirjeet
15. Pitäkää pelastuksena sitä, että Herramme on kärsivällinen. Onhan rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan kirjoittanut siitä teille.
16. Hän puhuu siitä kaikissa kirjeissään*, joissa hän käsittelee näitä asioita. Niissä on tosin yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja vailla varmaa pohjaa olevat ihmiset vääntävät kieroon, kuten muitakin Raamatun kirjoituksia, tehden sen omaksi kadotuksekseen.
17. Kun siis te, rakkaat ystävät, tiedätte tämän etukäteen, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne.
Päätössanat
18. Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja ikuisuuden päivään asti. Aamen.
____________________________________
Ps 119:129-152
129. Sinun todistuksesi ovat ihmeellisiä, sen tähden sieluni noudattaa niitä.
130. Kun sinun sanasi avautuvat, ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
131. Minä huohotan suu auki, sillä minä ikävöin sinun käskyjäsi.
132. Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, kuten on oikein niitä kohtaan, jotka rakastavat sinun nimeäsi.
133. Tee askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden hallita minua.
134. Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun säädöksiäsi.
135. Valista kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
136. Silmäni vuotavat kyyneliä, kun sinun lakiasi ei noudateta.
137. Sinä, Herra, olet vanhurskas, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
138. Vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa sinä olet säätänyt käskysi.
139. Kiivauteni kuluttaa minua, kun vihamieheni unohtavat sinun sanasi.
140. Palvelijasi rakastaa sinun sanaasi, sillä se on hyvin koeteltu.
141. Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unohda sinun asetuksiasi.
142. Sinun vanhurskautesi on ikuinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
143. Hätä ja ahdistus ovat saavuttaneet minut, mutta sinun käskysi ovat iloni.
144. Iäti vanhurskaita ovat sinun käskysi. Anna minulle ymmärrystä, että minä eläisin.
145. Koko sydämestäni minä huudan sinun puoleesi. Vastaa minulle, Herra! Minä tahdon pitää sinun käskyjäsi ohjeinani.
146. Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun käskyjäsi.
147. Jo ennen aamun koittoa minä huudan apua. Sinun sanoihisi minä panen toivoni.
148. Jo ennen yön vartiohetkiä silmäni tutkistelevat sinun sanaasi.
149. Kuule minun ääneni armosi mukaan. Herra, virvoita minua säädöksesi mukaan.
150. Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
151. Sinä, Herra, olet lähellä, ja kaikki sinun käskysi ovat totuutta.
152. Jo kauan minä olen tiennyt sinun käskyistäsi, että sinä olet ne säätänyt aina voimassa oleviksi.
____________________________________
Snl 28:21-22
21. Ei ole hyvä katsoa henkilöön, mutta leipäpalankin tähden tehdään rikkomus.
22. Pahansuova himoaa rikkautta tietämättä, että hänet tapaa puute.