RAAMATTU LÄPI VUODESSA
marraskuu 4
____________________________________
Hes 10:1-11:25
10. LUKU
Neljä kerubia
1. Kerubien pään päällä olevan taivaanavaruuden yläpuolella minä näin kuin safiirikiven, näöltään valtaistuimen kaltaisen. Se näkyi heidän yläpuolellaan.
2. Hän sanoi pellavavaatteisiin puetulle miehelle: ”Mene rattaiden väliin kerubin alle ja täytä kahmalosi kerubien välistä tulisilla hiilillä ja sirottele ne kaupungin päälle.” Hän meni minun nähteni.
3. Miehen mennessä kerubit seisoivat temppelin oikealla puolella. Silloin pilvi peitti sisemmän esipihan.
4. Herran kirkkaus kohosi kerubin yltä temppelin kynnykselle, ja pilvi täytti temppelin. Esipiha tuli täyteen Herran kirkkauden hohdetta.
5. Kerubien siipien kohina kuului ulompaan esipihaan asti. Se oli kuin kaikkivaltiaan Jumalan ääni, kun hän puhuu.
6. Hän antoi pellavavaatteisiin puetulle miehelle käskyn: ”Ota tulta rattaiden välistä, kerubien välistä.” Tämä meni ja seisahtui pyörän ääreen.
7. Kerubi ojensi kätensä kerubien välitse tuleen, joka oli heidän välissään, otti sitä ja antoi pellavavaatteisiin puetun kahmaloon. Tämä otti sen ja meni ulos.
8. Silloin kerubeilla näkyi siipien alta kuin ihmiskäsi.
9. Minä näin, että kerubien kohdalla oli neljä pyörää, yksi pyörä kunkin kerubin vierellä, ja pyörät olivat näöltään kuin krysoliittikivi.
10. Niillä neljällä näytti olevan sama muoto, kuin olisi ollut sisäkkäin pyörä pyörässä.
11. He kulkivat mennessään neljään eri suuntaansa. Kulkiessaan he eivät kääntyneet, sillä minne päin etumainen meni, sinne he kulkivat tämän jäljessä. He eivät kääntyneet kulkiessaan.
12. Heillä oli koko ruumis, selät ja kädet, siivet ja pyörät täynnä silmiä.
13. Näillä neljällä oli kullakin pyöränsä. Pyöriä sanottiin minun kuulteni ”rattaiksi”.
14. Kullakin heistä oli neljät kasvot: Yhdet kerubin, toiset ihmisen, kolmannet leijonan ja neljännet kotkan.
15. Kerubit kohosivat. He olivat samat olennot, jotka olin nähnyt Kebarjoen varrella.
16. Kerubien kulkiessa pyörät kulkivat heidän rinnallaan. Kun kerubit nostivat siipensä kohotakseen ylös maasta, eivät pyörätkään siirtyneet pois niiden rinnalta.
17. Heidän seisahtuessaan nämäkin seisahtuivat, ja kun he kohosivat, nämä kohosivat heidän kanssaan, sillä olentojen henki oli niissä.
18. Sitten Herran kirkkaus lähti temppelin kynnykseltä ja asettui kerubien päälle.
19. Lähtiessään kerubit nostivat siipensä ja kohosivat maasta minun nähteni, ja pyörät kohosivat heidän mukanaan. He seisahtuivat Herran temppelin itäportin ovelle, ja heidän yläpuolellaan oli Israelin Jumalan kirkkaus.
20. Nämä olivat samat olennot, jotka olin nähnyt Israelin Jumalan alla Kebarjoen varrella. Niin minä tulin tietämään, että he olivat kerubeja.
21. Kullakin heistä oli neljät kasvot ja neljä siipeä, ja heidän siipiensä alla oli kuin ihmiskädet.
22. Heidän kasvojensa hahmot olivat samat kuin Kebarjoen varrella näkemäni. He kulkivat kukin suoraan eteenpäin.
11. LUKU
Tuomio ja lupaus
1. Sitten Henki nosti ja vei minut Herran temppelin itäportille, joka on itään päin. Portin ovella oli 25 miestä. Minä näin heidän keskellään Jaasanjan, Assurin pojan, ja Pelatjan, Benajan pojan, kansan päämiehet.
2. Hän sanoi minulle: ”Ihmislapsi, nämä ovat ne miehet, jotka miettivät turmiota ja suunnittelevat pahaa tätä kaupunkia vastaan.
3. He sanovat: ’Lähiaikoina ei kannata rakentaa taloja: Se on pata, ja me olemme liha’.
4. Profetoi sen tähden heitä vastaan, profetoi, ihmislapsi.”
5. Herran Henki laskeutui minun päälleni, ja hän sanoi minulle: ”Sano: Näin sanoo Herra: Niin te, Israelin kansa, sanotte, ja minä tunnen, mitä teidän hengestänne nousee.
6. Tässä kaupungissa on paljon teidän surmaamianne, ja sen kadut te olette täyttäneet murhatuilla.
7. Siksi Herra, Herra sanoo: Teidän sen keskelle heittämänne surmatut ovat liha, ja tämä kaupunki on pata, mutta teidät minä vien pois sen keskeltä.
8. Miekkaa te pelkäätte, mutta miekan minä annan iskeä teitä, sanoo Herra, Herra.
9. Minä vien teidät pois sen keskeltä, annan teidät muukalaisten käsiin ja toteutan tuomiot teidän keskuudessanne.
10. Te kaadutte miekkaan, Israelin rajalla minä teidät tuomitsen. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.
11. Ei tämä tule teille padaksi ettekä te siihen lihaksi: Israelin rajalla minä teidät tuomitsen.
12. Te tulette tietämään, että minä olen Herra. Te ette ole vaeltaneet minun käskyjeni mukaan ettekä ole noudattaneet minun ohjeitani, vaan olette tehneet niiden kansojen säädöksien mukaan, jotka ovat teidän ympärillänne.”
13. Minun profetoidessani Pelatja, Benajan poika, kuoli. Niin minä lankesin kasvoilleni, huusin kovalla äänellä ja sanoin: ”Voi Herra, Herra! Aivanko sinä teet lopun jäljellä olevista israelilaisista?”
14. Minulle tuli tämä Herran sana:
15. ”Ihmislapsi, sinun veljesi, sukulaisesi ja koko Israelin kansa, kaikki, joille Jerusalemin asukkaat sanovat: ’Olkaa te vain kaukana Herrasta! Meille tämä maa on annettu perinnöksi!’
16. Sano heille: Näin sanoo Herra, Herra: Vietyäni heidät kauas kansojen keskuuteen ja hajotettuani heidät muihin maihin minä olen ollut heille pyhäkkönä vähän aikaa niissä maissa, joihin he ovat joutuneet.
Israelin palautus ja uudistus
17. Sano sen tähden: Näin sanoo Herra, Herra: Minä kokoan teidät kansojen keskuudesta ja kerään teidät maista, joihin teidät on hajotettu, ja annan teille Israelin maan.
18. He tulevat sinne ja poistavat siitä kaikki sen iljetykset ja kaikki kauhistavat epäjumalankuvat.
19. Minä annan heille yhden sydämen, ja uuden Hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan kivisydämen heidän ruumiistaan ja annan heille lihasydämen,
20. niin että he vaeltavat minun säädösteni mukaan, pitävät säädökseni ja toimivat niiden mukaan. Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
21. Mutta nuo, jotka palvovat heidän iljettäviä ja kauhistavia epäjumaliaan, saavat minulta vaelluksensa ja tekojensa mukaan, sanoo Herra, Herra.”
22. Kerubit nostivat siipensä ja pyöränsä mukanaan, ja Israelin Jumalan kirkkaus oli heidän yläpuolellaan.
23. Herran kirkkaus kohosi ylös, pois kaupungin keskeltä, ja asettui vuorelle, joka on itään päin kaupungista.
24. Henki nosti ja vei minut näyssä, Jumalan Hengessä, Kaldean pakkosiirtolaisten luo. Saamani näky katosi minulta.
25. Minä kerroin pakkosiirtolaisille kaiken, mitä Herra oli minulle ilmoittanut.
____________________________________
Hb 6:1-20
6. LUKU
Alkeet ja perusasiat
1. Jättäkäämme siis Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme uskossa aikuisiksi, ryhtymättä uudestaan laskemaan perustusta, joka on parannus kuolleista töistä, usko Jumalaan,
2. opit kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleiden ylösnousemisesta ja ikuisesta tuomiosta.
3. Niin teemmekin, jos Jumala suo.
Luopumuksen vaara
4. Uudistuva parannus on mahdoton niiden kohdalla, jotka kerran ovat tulleet valistetuiksi ja maistaneet taivaallista lahjaa, päässeet osallisiksi Pyhästä Hengestä,
5. maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimia,
6. ja ovat sitten luopuneet. He näet uudelleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan ja häntä julkisesti häpäisevät.
7. Maa imee itseensä sateen, joka sitä usein kastelee, ja tuottaa sadon hyödyksi niille, joita varten sitä viljellään, saaden siunauksen Jumalalta.
8. Mutta jos se tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, se on kelvoton ja lähellä kirousta. Sen loppu on, että se poltetaan.
Varokaa veltostumista
9. Teistä, rakkaat ystävät, me kuitenkin uskomme parempaa, sitä mikä koituu teille pelastukseksi, vaikka puhummekin näin.
10. Jumala ei ole väärämielinen, että unohtaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja edelleen palvelette.
11. Me toivomme, että kukin teistä osoittaisi samaa intoa säilyttää toivon varmuus loppuun asti.
12. Varokaa veltostumista ja seuratkaa niiden esimerkkiä, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä on luvattu.
Jumalan lupauksen rohkaisu
13. Annettuaan lupauksen Aabrahamille Jumala vannoi itsensä kautta, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa.
14. Hän sanoi: ”Minä totisesti siunaan* sinua ja annan sinulle runsaasti jälkeläisiä.”
15. Kärsivällisesti odotettuaan Aabraham sai, mitä oli luvattu.
16. Ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus, joka tekee lopun kaikista vastaväitteistä.
17. Siksi myös Jumala vannoi valan perillisille antamansa lupauksen takeeksi ja siten osoitti, että hänen päätöksensä oli muuttumaton.
18. Näistä kahdesta järkkymättömästä asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valehdella, me saamme vahvan rohkaisun, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni toivosta siihen, mitä on tuleva.
19. Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, ulottuen väliverhon sisäpuolelle* asti.
20. Jeesus on mennyt sinne edelläjuoksijana meidän puolestamme, tultuaan ikuiseksi ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan.
____________________________________
Ps 105:16-36
16. Kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17. oli hän lähettänyt heidän edellään miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18. Hänen jalkojaan vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19. kunnes hänen sanansa kävi toteen, ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20. Kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21. Hän pani tämän talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22. sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitaan ja opettamaan vanhimmille viisautta.
23. Niin Israel joutui Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24. Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja vihollisiaan voimakkaammaksi.
25. Hän käänsi näiden mielen vihaamaan hänen kansaansa, kohtelemaan kavalasti hänen palvelijoitaan.
26. Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jotka oli valinnut.
27. Nämä tekivät Hänen tunnustekojaan heidän keskuudessaan, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28. Hän lähetti pimeyden, ja tuli pilkkopimeä, mutta egyptiläiset eivät taipuneet*.
29. Hän muutti heidän vetensä vereksi ja surmasi heiltä kalat.
30. Heidän maansa vilisi sammakoita kuningasten kammioita myöten.
31. Hän käski, niin tuli paarmoja ja sääskiä koko heidän alueelleen.
32. Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33. Hän hävitti heidän viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa, murskasi puut heidän alueeltaan.
34. Hän käski, niin tuli heinäsirkkoja ja tuhosirkkoja lukematon joukko.
35. Ne söivät kaiken ruohon heidän maastaan, söivät sadon heidän vainioiltaan.
36. Hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
____________________________________
Snl 27:1-2
27. LUKU
Tyhmyys ja viisaus
1. Älä kersku huomispäivästä, sillä et tiedä, mitä mikin päivä tuo tullessaan.
2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi, vieras, eivät omat huulesi.