RAAMATTU LÄPI VUODESSA
syyskuu 17
____________________________________
Js 25:1-28:13
25. LUKU
Herran pelastava voima
1. Herra, sinä olet minun Jumalani. Minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi. Sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun suunnitelmasi kaukaisilta päiviltä ovat varmoja ja luotettavia.
2. Sinä olet muuttanut kaupungin kiviroukkioksi, varustetun kaupungin raunioiksi. Muukalaisten linna on kadonnut kaupunkien luvusta, ei sitä ikinä enää rakenneta.
3. Sen tähden sinua kunnioittaa väkevä kansa, väkivaltaisten kansojen kaupunki pelkää sinua.
4. Sinä olit turvana vaivaiselle, pakopaikkana köyhälle hänen ahdingossaan, suojana rankkasateelta, varjona helteeltä. Väkivaltaisten kiukku on kuin rankkasade seinää vastaan.
5. Kuten helteen kuivassa maassa, niin sinä vaimensit muukalaisten melun. Niin kuin helle pilven varjossa vaipuu väkivaltaisten voittolaulu.
Uuden liiton armopidot
6. Herra Sebaot laittaa kaikille kansoille tällä vuorella lihavat pidot, valioviinin juhlan, jossa on ydinrasvalla höystettyjä herkkuja ja seestettyjä viinejä.
7. Hän hävittää tällä vuorella verhon, joka peittää kaikkia kansoja, ja peiton, joka verhoaa kaikkia kansakuntia.
8. Hän hävittää kuoleman ainiaaksi. Herra, Herra pyyhkii kyyneleet kaikkien kasvoilta ja ottaa pois kansansa häväistyksen koko maasta. Herra on puhunut.
9. Sinä päivänä sanotaan: “Tämä on meidän Jumalamme, jota me odotimme pelastamaan meitä. Tämä on Herra, johon me panimme toivomme. Iloitkaamme ja riemuitkaamme pelastuksesta, minkä hän toi.”
10. Herran käsi on tällä vuorella.
Mooab kukistuu
Mooab tallataan siihen paikkaansa, kuten oljet tallautuvat lantaveteen.
11. Hän haroo siinä käsiään, kuten uija haroo uidessaan, mutta Herra painaa alas hänen ylpeytensä ja hänen kättensä rimpuilut.
12. Sinun korkeitten muuriesi varustukset hän kukistaa, painaa alas, syöksee maan tomuun.
26. LUKU
Pelastuksen kaupunki
1. Sinä päivänä lauletaan Juudan maassa tätä laulua: “Meillä on vahva kaupunki, pelastuksen hän asettaa muuriksi ja varustukseksi.
2. Avatkaa portit, että sisälle pääsee vanhurskas kansa, joka pysyy uskollisena.
3. Mielessään vakaalle sinä talletat varman rauhan, sillä hän panee turvansa sinuun.
4. Luottakaa Herraan ainiaan, sillä Herrassa on turva, Herra on ikuinen kallio.
5. Hän on kukistanut korkealla asuvat, ylhäisen kaupungin, hän painoi sen alas maan tasalle, syöksi sen tomuun.
6. Sitä tallaa jalka, ahdingossa olevien jalat, avuttomien askeleet.
7. Vanhurskaan polku on suora, sinä teet vanhurskaan tien tasaiseksi.
8. Niin, Herra, sinun tuomioittesi tiellä me panemme toivomme sinuun. Sinun nimeäsi ja muistoasi sielu ikävöi.
9. Sieluni kaipaa sinua yöllä, henkeni sisimmässäni etsii sinua varhain. Kun sinun tuomiosi kohtaavat maata, maanpiirin asukkaat oppivat vanhurskautta.
10. Jos jumalaton saa armon, hän ei opi vanhurskautta*. Oikeuden maassa hän tekee vääryyttä eikä näe Herran ylhäistä pyhyyttä.
11. Herra, sinun kätesi on kohotettu, mutta he eivät sitä näe. Saakoot he häpeäkseen nähdä sinun kiivautesi kansan puolesta. Kuluttakoon heidät tuli, joka syö sinun vihollisesi.
12. Herra, sinä valmistat meille rauhan, sillä myös kaikki meidän tekomme sinä olet tehnyt.
13. Herra, meidän Jumalamme, meitä ovat vallinneet muut herrat, et sinä. Sinua yksin me ylistämme, sinun nimeäsi.
Synneissään kuolleiden osa
14. Kuolleet eivät virkoa eloon, vainajat eivät nouse*. Niin sinä olet rangaissut heitä, tuhonnut heidät*, ja hävittänyt kaiken heidän muistonsa.
Jumalan kansa ajassa ja iäisyydessä
15. Sinä olet lisännyt kansan, Herra, olet lisännyt kansan, olet näyttänyt kunniasi, olet laajentanut kaikki maan rajat.
16. Herra, ahdistuksessa he etsivät sinua, vuodattivat hiljaisia rukouksia, kun sinä heitä kuritit.
17. Kuten raskas vaimo synnyttäessään vääntelehtii ja huutaa kivuissaan, niin me olimme sinun edessäsi, Herra.
18. Me olimme raskaina, vääntelehdimme, mutta oli kuin olisimme synnyttäneet tuulta: emme saaneet aikaan pelastusta maalle, maanpiirin asukkaat eivät päässeet ilmoille.
19. Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon*, minun ruumiini nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valojen kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.
20. Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi, lymyä hetkinen, kunnes viha on mennyt ohi.
21. Herra lähtee asuinsijastaan vaatimaan maan asukkaat tilille heidän pahoista teoistaan*. Maa paljastaa heidän verivelkansa eikä enää peitä surmattujaan.”
27. LUKU
Tuomio ja armo
1. Sinä päivänä Herra rankaisee kovalla, suurella ja väkevällä miekallaan Leviatania, kiitävää käärmettä, ja Leviatania, kiemurtelevaa käärmettä, ja tappaa meressä olevan lohikäärmeen*.
2. Sinä päivänä sanotaan: “On viinitarha, tulisen viinin tarha. Laulakaa siitä:
3. ‘Minä, Herra, olen sen vartija, minä kastelen sitä hetkestä hetkeen. Minä vartioin sitä öin ja päivin, jottei sitä kukaan vahingoittaisi.
4. Vihaa minulla ei ole. Olisipa vain orjantappuroita ja ohdakkeita, niiden kimppuun minä kävisin sodalla ja polttaisin ne kaikki,
5. kaikki, jotka eivät antaudu minun turviini, tee rauhaa kanssani, rauhaa minun kanssani’.”
Israelin palautus ja uudistus
6. Tulevina aikoina Jaakob juurtuu, Israel kukkii ja kukoistaa ja täyttää maanpiirin hedelmällään.
7. Löikö hän sitä, niin kuin sen lyöjiä lyötiin, tapettiinko se, kuten sen surmaajia tapettiin?
8. Karkottamalla sen, lähettämällä sen pois sinä rankaisit sitä. Hän pyyhkäisi sen pois kovalla myrskyllään itätuulen päivänä.
9. Jaakobin pahat teot sovitetaan ja sen syntien poistamisen täysi hedelmä on tämä: hän murskaa kaikki [epäjumalien] alttarien kivet niin kuin kalkkikivet rikotaan. Asera-paaluja ja auringonpatsaita ei enää pystytetä.
10. Varustettu kaupunki on autio, se on hylätty maja, jätetty tyhjäksi kuin erämaa. Vasikat käyvät siellä laitumella, ne makailevat ja kaluavat sieltä kaikki vesat.
11. Kun oksat kuivuvat, ne taitetaan. Naiset tulevat ja tekevät niillä tulta. Se ei ole ymmärtävää kansaa. Siksi sen Tekijä ei sitä armahda, sen Luoja ei sitä sääli.
12. Sinä päivänä Herra karistaa hedelmät maahan Eufratvirrasta Egyptin puroon*, ja teidät, te israelilaiset, poimitaan talteen yksitellen.
13. Sinä päivänä puhalletaan suureen pasuunaan. Assurin maahan hävinneet sekä Egyptin maahan karkoitetut tulevat ja kumartavat Herraa pyhällä vuorella Jerusalemissa.
28. LUKU
Rajumyrsky Samariassa
1. Voi Efraimin* juomarien ylvästä kruunua ja sen kunnianloisteen kuihtuvaa kukkaa, joka on kukkulalla, viinistä päihtyneiden lihavan laakson keskellä!
2. Herralta tulee hän, väkevä ja voimallinen*, tulee kuin raesade, rajumyrsky. Rankkasateen, väkevien tulvavesien kuohun tavoin hän kaataa [kaiken] voimalla maahan.
3. Efraimin juomarien ylväs kruunu tallataan jalkoihin.
4. Sen kunnian loisteen kuihtuva kukka on kukkulan laella, lihavan laakson keskellä. Sille käy kuten varhaisviikunan ennen kesää: Joka vain sen näkee, kun se on tuskin hänen kourassaan, hän sen jo nielaisee.
5. Sinä päivänä Herra Sebaot on oleva ihana kruunu ja kunnian seppele kansansa jäännökselle.
6. Hän on oleva oikeuden henki oikeutta istuvalle, ja väkevyys niille, jotka torjuvat porttiin kohdistuvan hyökkäyksen.
Juopottelevat papit ja profeetat
7. Nämäkin horjuvat viinistä ja hoipertelevat väkijuomasta. Väkijuomasta horjuu pappi ja profeetta. He ovat sekavia viinistä, hoipertelevat väkijuomasta. He horjuvat näyissä, huojuvat tuomioissa.
8. Kaikki pöydät ovat täynnä oksennusta ja saastaa, ei ole puhdasta paikkaa!
9. “Keitähän tuokin luulee neuvovansa taitoon, keitä saarnalla opettavansa? Olemmeko me vasta maidolta vieroitettuja, äidin rinnoilta otettuja?
10. Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä!”
11. Vieraalla kielellä, oudoin sanoin hän on puhuva tälle kansalle,
12. hän, joka on sanonut heille: “Tässä on lepo. Antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka.” Mutta he eivät tahtoneet kuunnella.
13. Niinpä Herran sana on oleva heille: “Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä.” Kulkiessaan he kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, heidät kiedotaan ja vangitaan.
____________________________________
Gl 3:10-22
10. Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia, kuten on kirjoitettu: “Kirottu olkoon jokainen, joka ei pidä kaikkea, mitä on kirjoitettu lain kirjassa, niin että hän niitä noudattaa.”
11. Selvää on, ettei kukaan tule vanhurskautetuksi Jumalan edessä lakia noudattamalla, koska “vanhurskas on elävä uskosta.”
12. Mutta laki ei opeta uskon tietä*, vaan: “Joka ne täyttää, on niistä elävä.”
13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta tulemalla kiroukseksi meidän sijastamme – kuten on kirjoitettu: “Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu” –
14. että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa kansoihin kuuluvien osaksi, ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen*.
Laki ja lupaus
15. Veljet, minä puhun ihmisten tavoin. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä lisätä siihen mitään.
16. Lupaukset lausuttiin Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: “Ja siemenille”, kuin monesta, vaan kuin yhdestä: “Ja sinun siemenellesi”, joka on Kristus.
17. Tarkoitan tätä: Jumalan aiemmin vahvistamaa testamenttia ei 430 vuotta myöhempi laki voi kumota, niin että se mitätöisi lupauksen.
18. Sillä jos perintö tulisi laista, se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on lahjoittanut sen lupauksen kautta.
19. Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jälkeenpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu. Se säädettiin enkelien kautta välimiestä käyttäen*.
20. Eihän Välimies ole yhtä varten, mutta Jumala on yksi.
21. Onko siis laki ristiriidassa Jumalan lupausten kanssa? Ei suinkaan! Jos olisi annettu laki, joka voisi tehdä eläväksi, vanhurskaus todella tulisi laista.
22. Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä oli luvattu, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen Häneen uskoville.
____________________________________
Ps 61:1-9
61. PSALMI
Herra turvana vihollisia vastaan
1. Veisuunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin psalmi.
2. Jumala, kuule minun huutoni, huomaa rukoukseni.
3. Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea.
4. Sinähän olet turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan.
5. Suo minun asua aina majassasi, turvata siipiesi suojaan. Sela.
6. Sinä, Jumala, kuulet lupaukseni, annat perinnön niille, jotka nimeäsi pelkäävät.
7. Sinä lisäät kuninkaalle yhä uusia päiviä. Hänen vuotensa jatkukoot polvesta polveen.
8. Hallitkoon hän ainiaan Jumalan kasvojen edessä. Säädä armo ja totuus häntä varjelemaan.
9. Niin minä veisaan ainiaan nimesi kiitosta, täytän lupaukseni päivästä päivään.
____________________________________
Snl 23:17-18
17. Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia. Elä Herran pelossa kaiken päivää,
18. niin sinulla on totisesti tulevaisuus, eikä toivosi mene hukkaan.