Raamattu vuodessa syyskuu 20

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

syyskuu 20
____________________________________

Js 33:13-35:10

13. Kuulkaa, te kaukana olevat, mitä minä olen tehnyt. Te lähellä olevat, tuntekaa voimani.
14. Syntiset Siionissa pelästyvät, vavistus valtaa jumalattomat: ”Kuka meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka majailla ikuisessa hehkussa?”

Vanhurskaudessa vaeltava

15. Joka vaeltaa vanhurskaudessa ja puhuu sitä, mikä on oikein, halveksii väärää voittoa, torjuu lahjukset, tukkii korvansa kuulemasta veritöistä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa,
16. hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa. Hän saa leipää riittämiin, eikä vesi häneltä ehdy.
17. Sinun silmäsi saavat nähdä Kuninkaan hänen ihanuudessaan, ne saavat nähdä avaran maan.
18. Sydämesi muistelee kauhuja: missä on nyt veronlaskija, missä punnitsija, missä tornien tarkastaja?
19. Sinä et enää näe röyhkeää kansaa, jolla on outo, käsittämätön puhe, jonka sopertavaa kieltä ei kukaan ymmärrä.

Katso Siionia!

20. Katso Siionia, juhliemme kaupunkia. Silmäsi näkevät Jerusalemin, rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka vaarnoja ei koskaan reväistä irti, jonka köysistä ei yhtään katkaista.
21. Meillä on siellä voimallinen Herra. Siellä on jokia ja virtoja, leveitä rannasta toiseen. Niillä ei kulje soutualus, niiden poikki ei pääse uljaskaan pursi.
22. Herra on meidän tuomarimme, Herra on johdattajamme, Herra on kuninkaamme. Hän pelastaa meidät.
23. Nyt ovat köytesi höltyneet, ne eivät pidä mastoa kannassaan kiinni, eivät vedä lippua liehumaan. Mutta silloin jaetaan ryöstösaalista runsaasti, rammatkin ottavat ja kokoavat sitä.
24. Yksikään asukas ei sano: ”Minä kärsin vaivaa.” Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi.

34. LUKU

Edomin hävitys ja perikato

1. Astukaa esiin, te kansat, ja kuulkaa. Te kansakunnat, tarkatkaa. Kuulkoon maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja kaikki, mikä siitä kasvaa.
2. Herra on vihastunut kaikkiin kansoihin ja kiivastunut kaikkiin niiden joukkoihin. Hän on vihkinyt ne tuhon omiksi, jättänyt ne surmattaviksi.
3. Niiden surmatut viskataan pois, niiden raadoista nousee löyhkä, ja vuoret valuvat heidän vertaan.
4. Kaikki taivaan joukot menehtyvät, taivas kääritään kokoon kuin kirja. Kaikki sen joukot varisevat alas niin kuin lehdet varisevat viiniköynnöksestä, kuten viikunapuusta raakaleet.
5. Miekkani taivaassa on juonut kyllikseen. Se iskee alas Edomiin, tuomioksi kansalle, jonka olen vihkinyt tuhoon.
6. Herran miekka on verta täynnä, se tiukkuu rasvaa, lampaiden ja pukkien verta, pässien munuaisrasvaa. Herralla on näet uhri Bosrassa, suuri teurastus Edomin maassa.
7. Oryx-antilooppeja kaatuu kasaan, mullikoita härkien kanssa. Heidän maansa juopuu verestä, ja heidän multansa tiukkuu rasvaa.
8. Sillä Herralla on rankaisun päivä, maksun vuosi Siionin asian puolesta.
9. Edomin purot muuttuvat pieksi ja sen multa tulikiveksi. Sen maa tulee palavaksi pieksi.
10. Se ei sammu yöllä eikä päivällä, siitä nousee savu ainiaan. Se on oleva raunioina polvesta polveen, siellä ei milloinkaan kulje kukaan, ei konsanaan.
11. Sen perivät pelikaanit ja tuonenkurjet, kissapöllöt ja korpit asuvat siellä. Hän vetää sen yli autiuden mittanuoran ja tyhjyyden luotilangan.
12. Siellä ei ole enää ylimyksiä huutamassa ketään kuninkaaksi, kaikki sen ruhtinaat ovat poissa.
13. Sen palatsit kasvavat orjantappuroita, sen linnat nokkosia ja ohdakkeita. Siitä tulee hyeenojen asunto, strutsien tyyssija.
14. Erämaan eläimet yhtyvät siellä, sakaalit tapaavat toisiaan. Siellä lepäilee öinen velhotar ja saa rauhaisan lepopaikan.
15. Nuolikäärme pesii ja laskee siellä munansa, kuorii ne ja kiertyy kerälle pimentoonsa. Sinne haarahaukatkin kokoontuvat yhteen.
16. Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa: Yhtäkään näistä ei ole puuttuva, ei yksikään toistaan kaipaava. ”Minun suuni on niin käskenyt.” Hänen Henkensä on ne koonnut yhteen.
17. Hän on heittänyt arpaa niiden kesken, ja hänen kätensä on sen niille mittanuoralla jakanut. Ne perivät sen ainiaaksi, asuvat siellä polvesta polveen.

35. LUKU

Pelastuksen ajan ihanuus

1. Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.
2. Se kukoistaa kauniisti, iloitsee ja riemuitsee. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
3. Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
4. Sanokaa hätääntyneille sydämille: ”Olkaa lujat, älkää pelätkö. Tässä on teidän Jumalanne! Tilinteko tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät.”
5. Silloin avautuvat sokeiden silmät ja aukenevat kuurojen korvat.
6. Rampa hyppii silloin kuin peura, ja mykän kieli ratkeaa riemuun, sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
7. Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Hyeenojen asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho, ruoko ja kaisla.
8. Siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on ”pyhä tie”. Sitä ei kulje saastainen. Se on heitä itseään varten. Sen tien kulkijat eivät eksy, eivät ymmärrykseltä heikotkaan.
9. Siellä ei ole leijonaa, raateleva peto ei nouse sinne. Ei sellaista siellä tavata: Lunastetut sitä kulkevat.
10. Herran vapahdetut palaavat ja tulevat Siioniin riemuiten päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.

____________________________________

Gl 5:13-26

Luonto ja Henki

13. Te olette kutsutut vapauteen, veljet. Älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi turmeltuneelle luonnolle*, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.
14. Koko laki on näet täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
15. Mutta jos te purette ja syötte toisianne, varokaa, ettette toisianne peräti hävitä.
16. Minä sanon: Vaeltakaa Hengessä, niin ette täytä turmeltuneen luonnon himoa.
17. Sillä turmeltunut luonto himoitsee Henkeä vastaan ja Henki turmeltunutta luontoa vastaan. Nämä ovat toisiaan vastaan, ettette tekisi mitä tahtoisitte.
18. Mutta jos Henki johtaa teitä, te ette ole lain alaisia.
19. Turmeltuneen luonnon teot ovat ilmeisiä: haureus, saastaisuus, irstaus,
20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut sellaiset, joista ennalta sanon teille, kuten jo ennenkin olen sanonut, että
semmoisia harjoittavat eivät peri Jumalan valtakuntaa.
22. Hengen hedelmä taas on rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen.
23. Laki* ei ole sellaista vastaan.
24. Kristuksen Jeesuksen omat ovat ristiinnaulinneet turmeltuneen luontonsa himoineen ja haluineen.
25. Jos me elämme Hengessä, niin myös vaeltakaamme Hengessä.
26. Älkäämme olko turhan kunnian pyytäjiä, ärsytellen ja kadehtien toisiamme.

____________________________________

Ps 64:1-11

64. PSALMI

Rukous kavalia vihollisia vastaan

1. Veisuunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2. Kuule, Jumala, ääneni, kun minä valitan, varjele elämäni, kun vihollinen uhkaa.
3. Kätke minut pahojen seuralta, väärintekijöiden riehuvalta joukolta.
4. He hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan myrkylliset sanat,
5. ampuakseen salaa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda.
6. He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan. He kehuvat, kuinka he virittävät pauloja ja sanovat: ”Kuka ne näkee?”
7. He miettivät, mitä vääryyttä tekisivät: ”Meillä on juoni valmiiksi mietittynä.” Tutkimaton on miehen sisin ja sydän.
8. Mutta Jumala ampuu heihin nuolensa. Iskut kohtaavat heitä äkkiä.
9. He kompastuvat omiin puheisiinsa. Kaikki, jotka näkevät heidät, nyökyttävät ilkkuen päätään.
10. Kaikki ihmiset ovat peloissaan. He julistavat Jumalan töitä ja ottavat opikseen hänen tekonsa.
11. Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen. Kaikki oikeamieliset olkoot rohkealla mielellä.

____________________________________

Snl 23:23

23. Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, varoitusta ja ymmärrystä.

Scroll to Top