RAAMATTU LÄPI VUODESSA
syyskuu 23
____________________________________
Js 41:17-43:13
17. Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole. Heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.
18. Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin. Minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi.
19. Minä kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita. Minä istutan arolle kypressejä, jalavia ja hopeakuusia,
20. jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä sen luonut.
21. Tuokaa esiin riita-asianne, sanoo Herra, esittäkää todisteenne, sanoo Jaakobin Kuningas.
22. Esittäkööt he ja ilmoittakoot meille, mitä on tapahtuva. Ilmoittakaa entiset, mitä ne olivat, tarkataksemme ja tietääksemme, mitä niistä on tullut, tai antakaa meidän kuulla tulevia.
23. Ilmoittakaa, mitä vastedes tapahtuu, tietääksemme, oletteko te jumalia. Tehkää hyvää tai tehkää pahaa, niin me katsomme ja ihmettelemme.
24. Te olette pelkkää tyhjää, ja teidän tekonne ovat turhia. Inhottava on se, joka teidät valitsee!
Koores vapauttajana
25. Minä herätin pohjoisesta hänet, ja hän tuli, päivänkoitosta hänet, joka rukoilee minun nimeäni. Hän tallaa käskynhaltijoita kuin lokaa, kuten savenvalaja sotkee savea.
26. Kuka on sen alunpitäen ilmoittanut, että olisimme sen tienneet, ja edeltäpäin, että voisimme sanoa: ”Hän oli oikeassa”? Ei kukaan sitä ilmoittanut, ei kukaan sitä kuuluttanut, ei kukaan kuullut teiltä sanaakaan.
27. Minä ensimmäisenä sanon Siionille: ”Siinä, siinä ne ovat!” ja annan Jerusalemille ilosanoman tuojan.
28. Minä katselen ympärilleni, mutta ei ole ketään. Kukaan näistä ei voi antaa neuvoa, että kysyisin heiltä, ja he vastaisivat.
29. Kaikki he ovat pelkkää petosta, turhia ovat heidän työnsä. Tuulta ja tyhjää ovat heidän valetut kuvansa.
42. LUKU
Messias oikeuden toteuttajana
1. Katso: minun palvelijani, jota minä tuen, valittuni, johon olen mieltynyt. Henkeni minä olen pannut häneen, hän toteuttaa kansakunnissa oikeutta.
2. Hän ei huuda eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla.
3. Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja hiipuvaa lampunsydäntä hän ei sammuta. Hän saattaa oikeuden voittoon.
4. Hän itse ei sammu eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden voimaan maan päällä, ja merensaaret odottavat hänen opetustaan.
5. Näin sanoo Jumala, Herra, joka on luonut taivaan ja levittänyt sen, joka on tehnyt avaran maan ja mitä siinä kasvaa, antanut henkäyksensä siinä olevalle kansalle, ja hengen niille, jotka siellä vaeltavat:
6. Minä, Herra, olen vanhurskaudessa kutsunut sinut, olen tarttunut sinun käteesi, varjellut sinua ja pannut sinut kansoille liitoksi, kansakunnille valoksi,
7. avaamaan sokeat silmät, päästämään sidotut vankeudesta, pimeydessä istuvat vankikopista.
8. Minä, Herra, se on minun nimeni, minä en anna kunniaani toiselle enkä ylistystäni epäjumalille.
9. Huomaa, kuinka entiset ovat käyneet toteen, ja minä ilmoitan uusia. Ennen kuin ne puhkeavat taimelle, minä annan teidän niistä kuulla.
Uusi virsi
10. Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa hänen ylistystään hamasta maan äärestä, te merenkulkijat ja mitä meressä on, te merensaaret ja niissä asuvat.
11. Korottakoot äänensä erämaa ja sen kaupungit, kylät, joissa Keedar* asuu. Riemuitkoot kallioilla asuvat, vuorten huipuilta he huutakoot ilosta.
12. Antakoot he Herralle kunnian ja julistakoot hänen ylistystään merensaarissa.
13. Herra lähtee sotaan kuin sankari, soturin tavoin hän herättää kiivautensa. Hän nostaa sotahuudon ja jylisee, vihollisiaan hän uhmaa.
14. Minä olen ollut vaiti muinaisajoista asti, olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni. Mutta nyt minä huudan kuin lapsen synnyttäjä, puhallan ja huohotan.
15. Minä teen autioiksi vuoret ja kukkulat, kuihdutan niiltä kaiken ruohon, muutan virrat saariksi ja kuivaan lammikot.
16. Minä johdatan sokeat tietä, jota he eivät tunne, heille tietymättömiä polkuja minä heitä kuljetan. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi ja koleikot tasangoksi. Nämä minä teen enkä niitä jätä tekemättä.
17. Mutta peräytyvät ja joutuvat häpeään ne, jotka turvaavat veistettyyn kuvaan, jotka sanovat valetuille kuville: ”Te olette meidän jumalamme.”
Israel kuuro ja sokea palvelija
18. Te kuurot, kuulkaa, ja te sokeat, katsokaa ja nähkää.
19. Kuka on niin sokea kuin minun palvelijani, ja kuka niin kuuro kuin minun sanansaattajani, jonka minä lähetän? Kuka on niin sokea kuin minun palkkalaiseni, niin sokea kuin Herran palvelija?
20. Sinä olet nähnyt paljon, mutta et ole ottanut huomioon. Korvat on avattu, mutta ei kukaan kuule.
21. Vanhurskautensa tähden Herra on nähnyt hyväksi tehdä lain* suureksi ja ihanaksi.
22. Mutta tämä on rosvottu ja ryöstetty kansa. Kaikki sen nuoret miehet on sidottu ja suljettu vankiloihin. He ovat joutuneet saaliiksi, eikä ole auttajaa, ryöstetyiksi, eikä ole, kuka sanoisi: ”Anna takaisin!”
23. Kuka teistä ottaa tämän korviinsa, tarkkaa ja kuulee vastaisen varalta?
24. Kuka on antanut Jaakobin rosvottavaksi ja Israelin ryöstäjien valtaan? Eikö Herra, jota vastaan me olemme tehneet syntiä, jonka teitä he eivät tahtoneet vaeltaa, ja jonka lakia he eivät totelleet?
25. Niin hän vuodatti Israelin päälle vihansa hehkun ja sodan tuimuuden. Se liekehti sen ympärillä, mutta se ei ollut tietääkseen. Se poltti Israelia, mutta se ei ottanut sitä huomioon.
43. LUKU
Herra kokoaa kansansa
1. Näin sanoo nyt Herra, joka loi sinut, Jaakob, ja joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää! Minä olen lunastanut sinut, minä olen kutsunut sinut nimeltä. Sinä olet minun.
2. Jos sinä kuljet vesien läpi, minä olen kanssasi, jos virtojen poikki, ne eivät sinua upota. Jos käyt tulen läpi, sinä et kärvenny, eikä liekki sinua polta.
3. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi: Minä annan sinusta lunnaiksi Egyptin, sijastasi Kuusin ja Seban.
4. Koska sinä olet minun silmissäni kallis ja arvokas, ja koska sinua rakastan, minä annan ihmisiä sijastasi ja kansakuntia hengestäsi.
5. Älä pelkää, sillä minä olen kanssasi. Minä tuon jälkeläisesi päivänkoiton ääriltä, päivän laskemilta sinut kokoan.
6. Minä sanon pohjoiselle: Anna tänne! ja etelälle: Älä pidätä! Tuo poikani kaukaa ja tyttäreni maan äärestä,
7. kaikki, jotka on otettu minun nimiini ja jotka olen kunniakseni luonut, jotka olen valmistanut ja tehnyt.
8. Tuo esiin kansa, joka on sokea, vaikka sillä on silmät, joka on kuuro, vaikka sillä on korvat.
9. Kaikki kansat ovat kokoontuneet yhteen ja kansakunnat tulleet kokoon. Kuka heistä voi ilmoittaa tällaista? Tai antakoot meidän kuulla entisiä! Asettakoot he todistajansa ja näyttäkööt, että ovat oikeassa: sittenpä kuullaan ja sanotaan: ”Se on totta!”
Herra kutsuu Israelin todistajakseen
10. Te olette minun todistajani, sanoo Herra, palvelijani, jonka olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun, ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtään jumalaa, eikä minun jälkeeni tule toista.
11. Minä, minä olen Herra, eikä ole muuta pelastajaa kuin minä.
12. Minä olen ilmoittanut, olen pelastanut ja julistanut, eikä teidän keskuudessanne ollut vierasta jumalaa. Te olette minun todistajani, sanoo Herra, ja minä olen Jumala.
13. Tästedeskin minä olen sama. Kukaan ei voi vapauttaa minun kädestäni. Kuka peruuttaa sen, minkä minä teen?
____________________________________
Ef 2:1-22
2. LUKU
Kuolemasta elämään
1. Te olitte kuolleet rikkomuksiinne ja synteihinne,
2. joissa te ennen elitte tämän maailmanajan mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomissa ihmisissä.
3. Heidän joukossaan mekin kaikki ennen vaelsimme turmeltuneen luontomme himoissa, noudattaen tämän luonnon* ja sen ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin.
4. Mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, on suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,
5. tehnyt meidät, jotka olimme rikoksiimme kuolleita, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta te olette pelastetut.
6. Yhdessä hänen kanssaan Jumala on herättänyt meidät ja yhdessä hänen kanssaan asettanut taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa
7. osoittaakseen tulevina maailmankausina armonsa äärettömän runsauden hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa.
Armosta eikä teoista
8. Armosta te olette pelastetut uskon kautta. Se ei ole teidän oma aikaansaannoksenne, vaan se on Jumalan lahja,
9. eikä se ole teoista, ettei kukaan kerskaisi.
10. Me olemme näet hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Israel ja seurakunta
11. Muistakaa sen tähden, että te ihmisinä muihin kansoihin kuuluvat* ennen saitte ympärileikkaamattoman nimen niiltä, joita lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti sanotaan ympärileikatuiksi.
12. Te olitte siihen aikaan ilman Kristusta, vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraita lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa.
13. Nyt sitä vastoin, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, te ennen kaukana olleet olette päässeet lähelle Kristuksen veressä.
14. Hän on meidän rauhamme, sillä hän yhdisti nämä kaksi* purkamalla erottavan väliseinän, vihollisuuden.
15. Ruumiinsa uhrilla hän lakkautti säännöksissä olevan käskyjen lain* voimassaolon. Hän teki sen luodakseen nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi*, tehden rauhan.
16. Sovittamalla ristin uhrilla omassa ruumiissaan molemmat Jumalan kanssa hän lopetti [niiden välisen] vihollisuuden*.
17. Hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä.
18. Meillä molemmilla on hänen kauttaan pääsy yhdessä Hengessä Isän luo.
19. Te ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä.
20. Apostolien ja profeettojen perustukselle rakennettuina teillä on kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
21. jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa.
22. Hänessä tekin yhdessä muiden kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.
____________________________________
Ps 67:1-8
67. PSALMI
Jumalan armo ja siunaus
1. Veisuunjohtajalle. Kielisoittimilla. Psalmi.
2. Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä. Hän valistakoon kasvonsa meille, – Sela –
3. että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa kansoissa apusi [ja pelastuksesi]*.
4. Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat ylistäkööt.
5. Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakuntia maan päällä. Sela.
6. Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.
7. Maa on antanut satonsa. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.
8. Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret.
____________________________________
Snl 23:29-35
29. Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä riidat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30. Niillä, jotka viipyvät viinin ääressä, jotka tulevat maistelemaan makujuomaa.
31. Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
32. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
33. Silmäsi näkevät outoja, ja sydämesi haastelee sekavia.
34. Sinusta on kuin lepäisit meren keskellä, kuin makaisit maston huipussa.
35. ”Löivät minua, mutta ei minuun koskenut, pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.”