RAAMATTU LÄPI VUODESSA
toukokuu 1
____________________________________
Tuom 13:1 – 14:20
13. LUKU
Simson
1. Kun israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, Herra jätti heidät filistealaisten käsiin 40 vuodeksi.
2. Sorassa oli Daanin sukukuntaan kuuluva mies, nimeltä Maanoah. Hänen vaimonsa oli hedelmätön eikä ollut synnyttänyt.
3. Silloin ilmestyi Herran enkeli vaimolle ja sanoi hänelle: ”Sinä. olet. hedelmätön etkä ole synnyttänyt, mutta sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan.
4. Varo siis, ettet juo viiniä ja väkijuomaa, äläkä syö mitään epäpuhdasta.
5. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Partaveitsi älköön koskettako hänen päätään, sillä poika on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta asti. Hän on aloittava Israelin vapauttamisen filistealaisten vallasta.”
6. Vaimo meni ja sanoi miehelleen: ”Jumalan mies tuli minun luokseni. Hän oli näöltään kuin Jumalan enkeli, hyvin peljättävä. En kysynyt häneltä, mistä hän oli, eikä hän ilmaissut minulle nimeään.
7. Hän sanoi minulle: ’Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Älä juo viiniä ja väkijuomaa äläkä syö mitään epäpuhdasta, sillä poika on oleva Jumalan nasiiri äidinkohdusta kuolinpäiväänsä asti’.”
8. Silloin Maanoah rukoili Herraa: ”Oi, Herra, salli lähettämäsi Jumalan miehen vielä tulla luoksemme opettamaan meille, mitä meidän on tehtävä pojalle, joka on syntyvä.”
9. Jumala kuuli Maanoahin rukouksen, ja Jumalan enkeli tuli jälleen vaimon luo, kun tämä istui kedolla. Maanoah, hänen miehensä, ei ollut hänen kanssaan.
10. Vaimo juoksi nopeasti ilmoittamaan miehelleen ja sanoi hänelle: ”Sama mies, joka äsken kävi luonani, ilmestyi minulle.”
11. Maanoah nousi ja seurasi vaimoaan. Tultuaan miehen luo hän sanoi tälle: ”Sinäkö olet se mies, joka puhuttelit tätä vaimoa?” Hän vastasi: ”Minä.”
12. Maanoah sanoi: ”Kun sanasi käy toteen, miten sitten on meneteltävä pojan kanssa ja mitä hänelle on tehtävä?”
13. Herran enkeli sanoi Maanoahille: ”Varokoon vaimo kaikkea, mistä olen hänelle puhunut:
14. Älköön hän syökö mitään, mikä tulee viiniköynnöksestä. Viiniä ja väkijuomaa hän älköön juoko älköönkä syökö mitään epäpuhdasta. Noudattakoon hän kaikkea, mitä olen käskenyt hänen noudattaa.”
15. Maanoah sanoi Herran enkelille: ”Salli meidän pidättää sinua valmistaaksemme sinulle vohlan.”
16. Herran enkeli vastasi Maanoahille: ”Vaikka sinä pidättäisitkin minua, en kuitenkaan söisi ruokaasi. Mutta jos tahdot valmistaa polttouhrin, uhraa se Herralle.” Maanoah ei tiennyt, että hän oli Herran enkeli.
17. Maanoah sanoi Herran enkelille: ”Mikä on sinun nimesi, että kunnioittaisimme sinua, kun sanasi käy toteen?”
18. Herran enkeli vastasi: ”Miksi kysyt minun nimeäni? Se on ihmeellinen.”
19. Niin Maanoah otti vohlan ja ruokauhrin ja uhrasi ne kalliolla Herralle. Herra teki ihmeen Maanoahin ja hänen vaimonsa nähden:
20. Liekin kohotessa alttarilta taivasta kohti Herran enkeli kohosi alttarin liekissä ylös Maanoahin ja hänen vaimonsa nähden. He heittäytyivät kasvoilleen maahan.
21. Herran enkeli ei enää ilmestynyt Maanoahille ja hänen vaimolleen. Nyt Maanoah tiesi hänet Herran enkeliksi.
22. Maanoah sanoi vaimolleen: ”Me olemme kuoleman omat, sillä olemme nähneet Jumalan.”
23. Hänen vaimonsa vastasi: ”Jos Herra tahtoisi surmata meidät, hän ei olisi ottanut meiltä vastaan polttouhria eikä suonut meidän juuri nyt nähdä ja kuulla tätä kaikkea.”
Simson syntyy
24. Vaimo synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson. Poika kasvoi, ja Herra siunasi häntä.
25. Herran Henki alkoi vaikuttaa hänessä Daanin leirissä, Soran ja Estaolin välillä.
14. LUKU
Simsonin häät
1. Simson meni alas Timnaan ja näki siellä naisen, filistealaisten tyttäriä.
2. Hän tuli sieltä, kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: ”Minä näin Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä. Ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi.”
3. Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: ”Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien joukosta?” Mutta Simson sanoi isälleen: ”Ota hänet minulle, sillä hän on minulle mieluinen.”
4. Hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, joka etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan. Filistealaiset näet hallitsivat siihen aikaan Israelia.
5. Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan. Kun he saapuivat Timnan viinitarhoille, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan.
6. Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän repäisi sen paljain käsin kuin olisi reväissyt vohlan. Hän ei ilmoittanut isälleen ja äidilleen, mitä oli tehnyt.
7. Sitten hän meni Timnaan ja puhutteli naista. Tämä oli mieluinen Simsonin silmissä.
8. Palatessaan sinne jonkin ajan kuluttua ottamaan hänet vaimokseen, Simson poikkesi katsomaan leijonan raatoa. Siinä oli mehiläisparvi ja hunajaa.
9. Simson kaapi hunajaa kouriinsa ja kulkiessaan söi sitä. Kun hän tuli isänsä ja äitinsä luo ja antoi sitä heille, he söivät sitä. Hän ei sanonut heille, että oli kaapinut hunajan leijonanraadosta.
10. Hänen isänsä meni naisen kotiin, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapa.
11. Nähdessään hänet he valitsivat 30 sulhaspoikaa olemaan hänen kanssaan.
Simsonin arvoitus
12. Simson sanoi heille: ”Minä panen teille arvoituksen. Jos te selitätte sen minulle seitsemän pitopäivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille 30 aivinapaitaa ja 30 juhlapukua.
13. Mutta ellette voi sitä selittää minulle, niin te annatte minulle 30 aivinapaitaa ja 30 juhlapukua.” He sanoivat hänelle: ”Esitä arvoituksesi, että saamme sen kuulla.”
14. Hän sanoi heille: ”Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea.” He eivät kuitenkaan voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta.
15. Neljäntenä* päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: ”Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me poltamme sinut ja isäsi talon tulella. Oletteko kutsuneet meidät tänne köyhdyttääksenne meitä, vai kuinka?”
16. Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: ”Sinähän vihaat minua etkä rakasta. Sinä olet pannut arvoituksen kansalaisilleni etkä selitä sitä minulle.” Hän vastasi tälle: ”En ole selittänyt sitä edes isälleni enkä äidilleni, sinulleko sen selittäisin!”
17. Vaimo ahdisti häntä itkullaan ne seitsemän päivää, jotka heidän pitonsa kestivät. Vihdoin seitsemäntenä päivänä Simson selitti sen hänelle, koska vaimo häntä ahdisti. Vaimo selitti arvoituksen kansalaisilleen.
18. Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä ennen auringon laskua: ”Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi?” Hän vastasi heille: ”Ellette olisi kyntäneet vasikallani, ette olisi ratkaisseet arvoitustani.”
19. Silloin Herran Henki tuli Simsoniin. Hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi 30 miestä, otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille. Hänen vihansa syttyi, ja hän meni isänsä kotiin.
20. Simsonin vaimo joutui sille sulhaspojista, joka oli ollut sulhasen ystävänä.
____________________________________
Joh 1:29-51
Jumalan Karitsa
29. Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
30. Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut edelläni, sillä hän on ollut ennen minua’.
31. Minä en tuntenut häntä. Mutta sitä varten, että Israel tulisi tuntemaan hänet, minä olen tullut kastamaan vedellä.”
32. Johannes todisti: ”Minä näin, kuinka Henki tuli alas taivaasta kuin kyyhkynen ja jäi hänen päälleen.
33. Minä en tuntenut häntä. Mutta Hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Hän, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä’.
34. Minä olen nähnyt sen ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika.”
Jeesuksen opetuslapsiksi
35. Seuraavana päivänä Johannes oli jälleen samassa paikassa kahden opetuslapsensa kanssa.
36. Kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka käveli siellä, hän sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa!”
37. Ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen sanovan näin ja seurasivat Jeesusta.
38. Jeesus kääntyi, ja nähdessään heidän seuraavan kysyi heiltä: ”Mitä te etsitte?” He vastasivat: ”Rabbi” – se merkitsee: Opettaja – ”missä sinä majailet?”
39. Hän vastasi: ”Tulkaa ja katsokaa.” Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen luonaan sen päivän. Silloin oli noin 10. tunti*.
40. Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta.
41. Hän tapasi ensiksi veljensä Simonin ja sanoi hänelle: ”Me olemme löytäneet Messiaan”, käännettynä: Kristuksen*.
42. Hän vei veljensä Jeesuksen luo. Kiinnittäen katseensa häneen Jeesus sanoi: ”Sinä olet Simon Johanneksen poika. Sinun nimesi on oleva Keefas”, käännettynä: Pietari*.
43. Seuraavana päivänä Jeesus aikoi lähteä Galileaan. Hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: ”Seuraa minua.”
44. Filippus oli Beetsaidasta*, Andreaan ja Pietarin kaupungista.
45. Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: ”Me olemme löytäneet hänet, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista”*.
46. Natanael kysyi: ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” Filippus vastasi: ”Tule ja katso.”
47. Jeesus näki Natanaelin tulevan luokseen ja sanoi hänestä: ”Siinä on oikea israelilainen, jossa ei ole vilppiä!”
48. Natanael kysyi: ”Mistä sinä minut tunnet?” Jeesus vastasi: ”Ennen kuin Filippus kutsui sinua, minä näin sinut, kun olit viikunapuun alla.”
49. Natanael sanoi: ”Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin Kuningas.”
50. Jeesus sanoi hänelle: ”Sen johdosta, että sanoin sinulle: ’Minä näin sinut viikunapuun alla’, sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia kuin nämä.”
51. Hän jatkoi: ”Minä sanon teille totuuden: Te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan* päälle.
____________________________________
Ps 102:1-29
102. PSALMI
Kärsivän ahdistus ja toivo
1. Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen.
2. Herra, kuule minun rukoukseni. Huutoni tulkoon sinun eteesi.
3. Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus. Kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
4. Päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja luitani polttaa kuin ahjossa.
5. Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho. Minä unohdan syödä leipääni.
6. Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat nahkaani.
7. Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
8. En saa unta ja olen kuin yksinäinen lintu katolla.
9. Kaiken päivää viholliseni häpäisevät minua. He riehuvat minua vastaan, kiroavat nimeni kautta.
10. Minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyynelillä.
11. Teen sen sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, kun olet tarttunut minuun ja viskannut pois.
12. Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
13. Mutta sinä, Herra, hallitset iäti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
14. Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus, ja määrähetki on tullut.
15. Sen kivet ovat palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä he surevat.
Herra rakentaa Siionin
16. Kansat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
17. kun Herra rakentaa Siionin, hän ilmestyy kunniassaan.
18. Hän kääntyy niiden rukousten puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää hylkää heidän rukoustaan.
19. Tämä kirjoitettakoon viimeiselle sukupolvelle*. Kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa siitä,
20. että hän tähysi pyhästä korkeudestaan, katsoi taivaasta maahan
21. kuullakseen vankien huokaukset ja vapauttaakseen kuoleman lapset.
22. Siionissa julistetaan Herran nimeä ja hänen ylistystään Jerusalemissa,
23. kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa.
24. Hän on lannistanut voimani kesken matkan, lyhentänyt päiväni.
25. Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni. Sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
26. Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat kättesi työtä.
27. Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne kaikki vanhenevat kuin vaate. Sinä muutat ne, kuten vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
28. Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
29. Sinun palvelijasi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
____________________________________
Snl 14:15-16
15. Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta järkevä valvoo askeleitaan.
16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.