RAAMATTU LÄPI VUODESSA
Toukokuu 24
____________________________________
2Sam 4:1-6:23
24. LUKU
Iisbosetin murha
1. Kun Saulin poika kuuli Abnerin kuolleen Hebronissa, herposivat hänen kätensä, ja koko Israel pelästyi.
2. Saulin pojalla oli partiojoukkojen päämiehinä kaksi miestä, toisen nimi oli Baana ja toisen Reekab, beerotilaisen Rimmonin poikia, benjaminilaisia. Beerotkin näet luetaan Benjaminiin kuuluvaksi.
3. Beerotilaiset olivat paenneet Gittaimiin ja asuivat siellä muukalaisina, ja niin he asuvat vielä tänäkin päivänä.
4. Joonatanilla, Saulin pojalla, oli poika, joka oli rampa jaloistaan. Hän oli viisivuotias, kun Jisreelistä tuli sanoma Saulin ja Joonatanin kuolemasta. Hänen hoitajansa otti hänet ja pakeni. Tämän paetessa hätääntyneenä poika putosi ja tuli ontuvaksi. Hänen nimensä oli Mefiboset.
5. Beerotilaisen Rimmonin pojat Reekab ja Baana lähtivät matkaan ja tulivat päivän ollessa palavimmillaan Iisbosetin taloon, kun tämä oli päivälevollaan.
6. Talon portinvartijatar oli vehniä puhdistaessaan käynyt uniseksi ja nukahtanut. Niin Reekab ja hänen veljensä Baana pääsivät huomaamatta
7. sisälle taloon, jonka makuuhuoneessa Iisboset lepäsi vuoteellaan. He löivät hänet hengiltä, iskivät häneltä pään poikki ja ottivat sen mukaansa. He kulkivat sitten Arabaan tietä koko yön,
8. toivat Iisbosetin pään Daavidille Hebroniin ja sanoivat kuninkaalle: “Tässä on vihollisesi Iisbosetin, Saulin pojan, pää, hänen, joka väijyi henkeäsi. Herra on tänä päivänä kostanut Saulille ja hänen jälkeläisilleen herrani, kuninkaan, puolesta.”
9. Daavid vastasi Reekabille ja hänen veljelleen Baanalle, beerotilaisen Rimmonin pojille, ja sanoi heille: “Niin totta kuin Herra elää, joka on vapahtanut minut kaikesta hädästä:
10. sen joka ilmoitti minulle ja sanoi: ‘Saul on kuollut’, luullen tuovansa ilosanoman, minä otatin kiinni ja surmautin Siklagissa antaakseni hänelle viestintuojan palkan.
11. Eikö minun paljoa enemmän nyt, kun jumalattomat miehet ovat murhanneet syyttömän miehen hänen omassa kodissaan, hänen vuoteeseensa, ole vaadittava hänen verensä teidän kädestänne ja hävitettävä teidät maan päältä?”
12. Daavid antoi miehilleen käskyn surmata heidät. He hakkasivat poikki heidän kätensä ja jalkansa ja hirttivät heidät Hebronin lammikon rannalle. He ottivat Iisbosetin pään ja hautasivat sen Abnerin hautaan Hebroniin.
25. LUKU
Daavid tulee koko Israelin kuninkaaksi
1. Kaikki Israelin sukukunnat tulivat Daavidin luo Hebroniin ja sanoivat: “Me olemme sinun luutasi ja lihaasi.
2. Jo kauan sitten, Saulin vielä ollessa kuninkaanamme, sinä johdit Israelia sen sotaretkillä. Herra on sanonut: ‘Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia ja olet oleva Israelin ruhtinas’.”
3. Kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin. Kuningas Daavid teki siellä heidän kanssaan liiton Herran edessä. Sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.
4. Daavid oli 30-vuotias tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi 40 vuotta.
5. Hebronissa Daavid hallitsi Juudaa 7 vuotta ja 6 kuukautta, ja Jerusalemissa hän hallitsi koko Israelia ja Juudaa 33 vuotta*.
Siion/Jerusalem pääkaupungiksi
6. Kuningas Daavid meni miehineen Jerusalemiin jebusilaisia vastaan, jotka asuivat siinä maassa. Nämä sanoivat Daavidille: “Tänne sinä et tule, vaan sokeat ja ontuvat karkottavat sinut sanomalla: ‘Tänne Daavid ei tule’.”
7. Daavid kuitenkin valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.
8. Daavid sanoi sinä päivänä: “Jokainen, joka surmaa jebusilaisen ja tunkeutuu vesijohdolle asti, voittaa ne sokeat ja ontuvat, joita Daavid vihaa.” Siksi on tapana sanoa: “Sokea ja ontuva älköön tulko taloon.”
9. Daavid asettui asumaan [Siionin] vuorilinnaan ja nimitti sen Daavidin kaupungiksi. Hän rakennutti sitä eri suuntiin Millon ja keskustan välillä.
10. Daavid tuli yhä mahtavammaksi, ja Herra, Jumala Sebaot, oli hänen kanssaan.
11. Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti viestintuojia Daavidin luo sekä setripuita, puuseppiä ja kivenhakkaajia. Nämä rakensivat Daavidille kuninkaanlinnan.
12. Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi ja korottanut hänen kuninkuutensa kansansa Israelin tähden.
13. Hebronista tultuaan Daavid otti Jerusalemista lisää sivuvaimoja ja vaimoja. Daavidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
14. Nämä ovat niiden poikien nimet, jotka hänelle syntyivät Jerusalemissa: Sammua, Soobab, Naatan, Salomo,
15. Jibhar, Elisua, Nefeg, Jaafia,
16. Elisama, Eljada ja Elifelet.
Filistealaiset voitetaan
17. Kuultuaan, että Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi, kaikki filistealaiset lähtivät etsimään häntä. Kun Daavid sai siitä tiedon, hän meni vuorilinnaan.
18. Filistealaiset olivat tulleet ja levittäytyneet Refaimin tasangolle.
19. Daavid kysyi Herralta: “Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?” Herra vastasi Daavidille: “Mene! Minä annan filistealaiset sinun käsiisi.”
20. Niin Daavid meni Baal-Perasimiin, voitti heidät ja sanoi: “Herra on murtanut viholliseni minun edessäni kuten vedet murtavat.” Siitä sen paikan nimeksi tuli Baal-Perasim.
21. Filistealaiset jättivät siihen epäjumalankuvansa, ja Daavid miehineen vei ne pois.
22. Mutta filistealaiset tulivat uudelleen ja levittäytyivät Refaimin tasangolle.
23. Daavid kysyi neuvoa Herralta, ja Herra vastasi: “Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidät takaapäin ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.
24. Kun kuulet astunnan kahinaa balsamipuiden* latvoista, hyökkää nopeasti, sillä silloin Herra on käynyt sinun edelläsi tuhotakseen filistealaisten leirin.” Daavid teki kuten Herra oli häntä käskenyt. Hän voitti filistealaiset ja ajoi heitä takaa Gebasta Geseriin saakka.
26. LUKU
Liitonarkki Jerusalemiin
1. Daavid kokosi jälleen kaikki Israelin valiomiehet, 30.000 miestä.
2. Daavid ja hänen kanssaan oleva väki nousi ja lähti noutamaan Juudan Baalasta Herran Sebaotin nimelle pyhitetyn arkin, jonka istuinta kerubit kannattavat.
3. He panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivät sen pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä. Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat näitä uusia vaunuja.
4. He veivät Jumalan arkin pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, kulkien Jumalan arkin mukana. Ahjo kulki arkin edellä.
5. Daavid ja kaikki israelilaiset karkeloivat kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikenlaisilla kypressipuisilla soittimilla, kitaroilla, harpuilla, vaskirummuilla, helistimillä ja kymbaaleilla.
6. Kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, Ussa ojensi kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat.
7. Silloin Herran viha kohtasi Ussaa, ja Jumala löi häntä tämän hairahduksen tähden, niin että hän kuoli Jumalan arkin viereen.
8. Daavid pahastui siitä, että Herra oli niin murtanut Ussan. Siitä se paikka sai nimekseen Peres-Ussa, jota nimeä siitä käytetään vielä nytkin.
9. Daavid pelkäsi sinä päivänä Herraa ja sanoi: “Kuinka Herran arkki voi tulla minun luokseni?”
10. Daavid ei tahtonut siirtää Herran arkkia luokseen Daavidin kaupunkiin, vaan toimitti sen syrjään, gatilaisen Oobed-Edomin taloon.
11. Herran arkki jäi kolmeksi kuukaudeksi gatilaisen Oobed-Edomin taloon. Herra siunasi Oobed-Edomia ja koko hänen perhettään.
12. Kuningas Daavidille kerrottiin, että Herra oli Jumalan arkin tähden siunannut Oobed-Edomin taloa ja kaikkea, mitä hänellä oli. Silloin Daavid meni ja toi riemuiten Jumalan arkin Oobed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin.
13. Kun Herran arkin kantajat olivat astuneet kuusi askelta, Daavid uhrasi härän ja juottovasikan.
14. Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä, ja hän oli puettu pellavakasukkaan.
15. Niin Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemun raikuessa ja pasuunain pauhatessa.
16. Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, Miikal, Saulin tytär, katseli ikkunasta. Nähdessään kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivän Herran edessä hän halveksi tätä sydämessään.
17. Kun he olivat tuoneet Herran arkin ja asettaneet sen paikalleen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, Daavid uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja Herran edessä.
18. Uhrattuaan polttouhrin ja yhteysuhrit Daavid siunasi kansan Herran Sebaotin nimeen.
19. Hän jakoi kansalle, koko Israelin joukolle, sekä miehille että naisille, kullekin kakun, kappaleen lihaa ja rypälekakun. Sitten kaikki lähtivät kukin kotiinsa.
20. Kun Daavid palasi tervehtimään perhettään, Saulin tytär Miikal tuli häntä vastaan ja sanoi: “Kuinka arvokkaana onkaan Israelin kuningas nyt esiintynyt, kun on tänä päivänä paljastanut itsensä palvelijainsa palvelijattarien silmien edessä, niin kuin kevytmielinen ihminen paljastautuu!”
21. Daavid vastasi Miikalille: “Herran edessä, joka on valinnut minut sinun isäsi ja koko hänen sukunsa ohi ja asettanut minut Herran kansan, Israelin, ruhtinaaksi, Herran edessä minä karkeloin.
22. Tähänkin minä pidän itseäni liian vähäisenä ja olen omissa silmissäni halpa. Mutta ne palvelijattaret, joista sinä puhuit, tulevat pitämään minua arvossa.”
23. Miikal, Saulin tytär, ei saanut lasta kuolinpäiväänsä asti.
____________________________________
Joh 13:31-14:14
31. Hänen mentyään ulos Jeesus sanoi: “Nyt Ihmisen Poika on kirkastettu, ja Jumala on kirkastettu hänessä.
32. Jos Jumala on kirkastettu hänessä, niin Jumala kirkastaa myös hänet itsessään ja kirkastaa hänet pian.
33. Lapset, vielä vähän aikaa minä olen teidän kanssanne. Te etsitte minua, ja kuten sanoin juutalaisille: ‘Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla’, niin sanon nyt teillekin.
Uusi käsky
34. Uuden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne! Kuten minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toisianne.
35. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”
36. Simon Pietari kysyi Jeesukselta: “Herra, mihin sinä menet?” Jeesus vastasi: “Mihin minä menen, sinne et nyt voi seurata minua, mutta vastedes kyllä olet seuraava minua.”
37. Pietari kysyi: “Herra, miksi en nyt voi seurata sinua? Henkeni minä annan sinun puolestasi.”
38. Jeesus vastasi: “Henkesikö sinä annat minun puolestani? Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.”
14. LUKU
Taivaan kodin asuinsijat
1. “Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.
2. Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Sanoisinko minä muuten teille, että menen valmistamaan teille asuinsijaa?
3. Vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, minä tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
4. Te tunnette kyllä tien sinne, minne minä menen”
5. Tuomas sanoi hänelle: “Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet. Kuinka sitten tietäisimme tien?”
Tie, totuus ja elämä
6. Jeesus vastasi: “Minä olen tie, totuus ja elämä. Kukaan ei pääse Isän luo muutoin kuin minun kauttani.
7. Jos te olette tulleet tuntemaan minut, te tulette tuntemaan myös minun Isäni. Tästä lähin te tunnette hänet ja olette nähneet hänet.”
8. Filippus sanoi hänelle: “Herra, näytä meille Isä, ja se riittää meille.”
9. Jeesus vastasi: “Niin kauan aikaa olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka sinä sanot: ‘Näytä meille Isä’?
10. Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä puhun teille, en puhu itsestäni. Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.
11. Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden.
12. Totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin hän on tekevä, sillä minä menen Isän luo.
13. Mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä tulisi kirkastetuksi Pojassa.
14. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, minä teen sen.
____________________________________
Ps 119:17-32
17. Tee minulle, palvelijallesi, hyvin että eläisin ja noudattaisin sanaasi.
18. Avaa silmäni näkemään sanasi opetuksen ihmeitä.
19. Minä olen muukalainen maan päällä. Älä kätke minulta käskyjäsi.
20. Sieluni riutuu kaivatessani alati sitä, mikä on oikeaa sinun edessäsi.
21. Sinä nuhtelet kirouksen alaisia julkeita, jotka poikkeavat käskyistäsi.
22. Poista minusta häväistys ja ylenkatse, sillä minä noudatan sinun säädöksiäsi.
23. Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
24. Sinun säädöksesi ovat iloni, ne ovat neuvonantajani.
25. Sieluni on vaipunut tomuun. Virvoita minua sanasi mukaan.
26. Minä kerron, mitä teitä olen kulkenut, ja sinä vastaat minulle. Opeta minulle käskysi.
27. Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
28. Sieluni itkee murheesta. Vahvista minua sanasi mukaan.
29. Käännä minusta pois valheen tie ja armostasi opeta minulle lakisi.
30. Minä olen valinnut totuuden tien, ja sinun oikeutesi säädökset ovat aina silmieni edessä.
31. Sinun käskyihisi minä pitäydyn, Herra. Älä anna minun joutua häpeään.
32. Sinun käskyjesi tietä minä vaellan, sillä sinä annat sydämeeni halun siihen.
____________________________________
Snl 15:31-32
31. Korva, joka kuuntelee tervettä nuhdetta, saa majailla viisaiden parissa.
32. Varoitusta vierova pitää sieluaan halpana, mutta joka kuuntelee nuhdetta, saa mieltä.