RAAMATTU LÄPI VUODESSA
toukokuu 9
____________________________________
1 Sam 5:1. – 7:17
5. LUKU
Liitonarkki Filisteassa
1. Kun filistealaiset olivat ryöstäneet Jumalan arkin, he veivät sen Eben-Eseristä Asdodiin.
2. Otettuaan Jumalan arkin filistealaiset veivät sen Daagonin temppeliin ja asettivat sen Daagonin [kuvapatsaan] rinnalle.
3. Noustessaan varhain seuraavana päivänä filistealaiset näkivät Daagonin makaamassa kasvoillaan maassa Herran arkin edessä. He ottivat Daagonin [patsaan] ja asettivat sen takaisin paikoilleen.
4. Kun he taas nousivat varhain seuraavana aamuna, Daagon makasi kasvoillaan maassa Herran arkin edessä. Sen pää ja molemmat kädet olivat katkaistuina kynnyksellä, ja vain muu ruumis oli jäljellä.
5. Daagonin papit tai kukaan, joka Asdodissa menee Daagonin temppeliin, ei siksi astu sen kynnykselle tänäkään päivänä.
6. Herran käsi painoi asdodilaisia ja saattoi heitä kauhun valtaan. Hän löi heitä paiseilla takapuoliin sekä Asdodissa, että sen alueella.
7. Kun Asdodin miehet näkivät, miten oli, he sanoivat: ”Älköön Israelin Jumalan arkki jääkö meidän luoksemme, sillä hänen kätensä on käynyt raskaaksi meille ja jumalallemme Daagonille.”
8. He lähettivät sanan ja kokosivat kaikki filistealaisten ruhtinaat luokseen ja sanoivat: ”Mitä me teemme Israelin Jumalan arkille?” He vastasivat: ”Israelin Jumalan arkki siirtyköön Gatiin.” Niin he siirsivät Israelin Jumalan arkin sinne.
9. Heidän siirrettyään arkin Gatiin, Herran käsi painoi sitäkin kaupunkia ja sai aikaan suuren hämmingin: hän löi kaupungin asukkaita, sekä pieniä että suuria, niin että heihin puhkesi takapuoliin paiseita.
10. He lähettivät Jumalan arkin Ekroniin. Kun Jumalan arkki tuli Ekroniin, sen väki huusi: ”He ovat siirtäneet Israelin Jumalan arkin tänne minun luokseni, surmaamaan minut ja minun kansani.”
11. He lähettivät sanan, kokosivat kaikki filistealaisten ruhtinaat ja sanoivat: ”Lähettäkää Israelin Jumalan arkki pois. Palatkoon se kotiinsa älköönkä enää surmatko minua ja minun kansaani.” Surma oli näet saattanut koko kaupungin hämminkiin. Jumalan käsi painoi sitä raskaana.
12. Ne asukkaat, jotka eivät kuolleet, olivat paiseilla takapuolissa lyötyjä, ja huuto nousi kaupungista ylös taivaaseen.
6. LUKU
Arkki palautetaan Israelille
1. Herran arkki oli filistealaisten maassa 7 kuukautta.
2. Filistealaiset kutsuivat papit ja tietäjät ja kysyivät: ”Mitä me teemme Herran arkille? Antakaa meidän tietää, millä tavalla me lähettäisimme sen kotiinsa.”
3. He vastasivat: ”Jos te lähetätte Israelin Jumalan arkin pois, älkää lähettäkö sitä tyhjin käsin, vaan antakaa hänelle hyvitys. Silloin te tulette terveiksi ja saatte tietää, minkä tähden hänen kätensä ei heltiä teistä.”
4. He kysyivät: ”Millainen hyvitys meidän on annettava hänelle?” He vastasivat: ”Viisi kulta-ajosta ja viisi kultahiirtä, yhtä monta kuin on filistealaisten ruhtinasta. Sillä sama vitsaus on kohdannut kaikkia, myös teidän ruhtinaitanne.
5. Tehkää siis ajoksistanne kuvat, samoin hiiristänne, jotka hävittävät maata, ja antakaa kunnia Israelin Jumalalle. Kenties hän sitten hellittää kätensä teistä, teidän jumalistanne ja maastanne.
6. Miksi te paadutatte sydämenne, kuten egyptiläiset ja farao paaduttivat sydämensä? Eivätkö he, sitten kun hän oli näyttänyt heille voimansa, päästäneet israelilaiset menemään?
7. Tehkää nyt uudet vaunut ja ottakaa kaksi imettävää lehmää, joiden niskassa ei ole ollut iestä, ja valjastakaa lehmät vaunujen eteen, mutta ajakaa vasikat kotiin, pois niiden jäljestä.
8. Ottakaa Herran arkki, asettakaa se vaunuihin ja pankaa hänelle hyvitykseksi antamanne kultakalut lippaaseen sen viereen, ja lähettäkää se menemään.
9. Sitten katsokaa: jos se menee omaa aluettaan kohti, ylös Beet-Semekseen, niin hän on tuottanut meille tämän suuren onnettomuuden. Mutta jos ei, niin tiedämme, ettei hänen kätensä ole meihin koskenut. Se on tapahtunut meille sattumalta.”
10. Miehet tekivät niin. He ottivat kaksi imettävää lehmää ja valjastivat ne vaunujen eteen, mutta niiden vasikat he jättivät kotiin.
11. He panivat vaunuihin Herran arkin sekä lippaan, jossa olivat kultahiiret ja heidän paiseittensa kuvat.
12. Lehmät menivät suoraan Beet-Semestä kohti. Ne kulkivat koko ajan samaa tietä, poikkeamatta oikealle tai vasemmalle, ammuen lakkaamatta. Filistealaisten ruhtinaat seurasivat niitä Beet-Semeksen alueelle asti.
13. Beet-Semeksessä oltiin leikkaamassa vehnää laaksossa. Kun he nostivat silmänsä, he näkivät arkin. He ilostuivat nähdessään sen.
14. Vaunut tulivat beet-semekseläisen Joosuan pellolle ja pysähtyivät sinne. Siellä oli suuri kivi. He hakkasivat vaunut haloiksi ja uhrasivat lehmät polttouhriksi Herralle.
15. Leeviläiset nostivat maahan Herran arkin ja sen vieressä olevan lippaan, jossa kultakalut olivat, ja panivat ne suurelle kivelle. Beet-Semeksen miehet uhrasivat sinä päivänä Herralle polttouhreja ja teurasuhreja.
16. Katseltuaan tätä filistealaisten viisi ruhtinasta palasi samana päivänä Ekroniin.
17. Nämä ovat ne kultapaiseet, mitkä filistealaiset antoivat Herralle hyvitykseksi: yksi Asdodin puolesta, yksi Gassan, yksi Askelonin, yksi Gatin ja yksi Ekronin puolesta.
18. Kultahiiriä oli yhtä monta kuin filistealaisten viidellä ruhtinaalla oli kaikkiaan kaupunkeja, sekä varustettuja kaupunkeja että linnoittamattomia kyliä, suureen kiveen* asti, jolle he laskivat Herran arkin, ja joka on Beet-Semeksessä tänäkin päivänä Joosuan pellolla.
Miesten surma
19. Herra surmasi Beet-Semeksen miehiä sen tähden, että he olivat katsoneet Herran arkkiin. Hän surmasi kansasta 70 miestä, 50 johtomiestä*. Kansa suri sitä, että Herra oli surmannut niin paljon väkeä.
20. Beet-Semeksen miehet sanoivat: ”Kuka voi kestää Herran, tämän pyhän Jumalan, edessä? Kenen luo hän menee meidän luotamme?”
21. He lähettivät viestinviejiä sanomaan Kirjat-Jearimin asukkaille: ”Filistealaiset ovat tuoneet Herran arkin takaisin. Tulkaa tänne ja viekää se luoksenne.”
7. LUKU
Arkki Kirjat-Jearimissa
1. Kirjat-Jearimin miehet tulivat ja veivät Herran arkin sinne mäelle Abinadabin taloon. He pyhittivät hänen poikansa Eleasarin pitämään huolta Herran arkista.
2. Siitä päivästä, jona arkki oli asetettu Kirjat-Jearimiin, kului pitkä aika, 20 vuotta. Koko Israelin kansa valitti Herran edessä.
Samuel Israelin johtajana
3. Samuel sanoi koko Israelin kansalle: ”Jos te koko sydämestänne käännytte Herran puoleen, poistakaa keskuudestanne vieraat jumalat ja Astartet. Kiinnittäkää sydämenne Herraan ja palvelkaa ainoastaan häntä, niin hän pelastaa teidät filistealaisten käsistä.”
4. Silloin israelilaiset poistivat Baalit ja Astartet* ja palvelivat ainoastaan Herraa.
5. Samuel sanoi: ”Kootkaa israelilaiset Mispaan, niin minä rukoilen teidän puolestanne Herraa.”
6. Niin he kokoontuivat Mispaan, ammensivat vettä, vuodattivat sitä Herran eteen sekä paastosivat sen päivän. He sanoivat siellä: ”Me olemme tehneet syntiä Herraa vastaan.” Samuel jakoi israelilaisille oikeutta Mispassa.
7. Kun filistealaiset kuulivat israelilaisten kokoontuneen Mispaan, heidän ruhtinaansa lähtivät Israelia vastaan. Kuullessaan siitä israelilaiset pelkäsivät filistealaisia.
8. Israelilaiset sanoivat Samuelille: ”Älä kieltäydy huutamasta meidän puolestamme Herraa, meidän Jumalaamme, että hän pelastaisi meidät filistealaisten käsistä.”
9. Samuel otti imevän karitsan ja uhrasi sen polttouhriksi, kokonaisuhriksi, Herralle. Samuel huusi Herraa Israelin puolesta, ja Herra kuuli häntä.
Voitto filistealaisista ja Eben-Eser
10. Samuelin uhratessa polttouhria filistealaiset lähestyivät käydäkseen taisteluun Israelia vastaan. Herra jylisi sinä päivänä kovana ukkosena filistealaisia vastaan ja saattoi heidät hämminkiin, niin että Israel voitti heidät.
11. Israelin miehet lähtivät Mispasta ja ajoivat filistealaisia takaa, surmaten heitä Beet-Kaarin alapuolelle asti.
12. Samuel otti kiven, pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser*. Hän sanoi: ”Tähän asti on Herra meitä auttanut.”
13. Näin filistealaiset lannistettiin, eivätkä he enää tulleet Israelin alueelle. Herran käsi oli filistealaisia vastaan Samuelin koko elinajan.
14. Ne kaupungit, jotka filistealaiset olivat ottaneet Israelilta, joutuivat takaisin Israelille Ekronista Gatiin saakka. Niiden alueetkin Israel vapautti filistealaisten käsistä. Myös Israelin ja amorilaisten välillä oli rauha.
Samuel tuomarina
15. Samuel oli tuomarina Israelissa koko elinaikansa.
16. Hän teki joka vuosi kiertomatkoja Beeteliin, Gilgaliin ja Mispaan ja jakoi Israelille oikeutta kaikissa näissä paikoissa.
17. Hän palasi aina Raamaan, sillä siellä oli hänen kotinsa, ja siellä hän jakoi oikeutta Israelille. Hän rakensi sinne alttarin Herralle.
____________________________________
Joh 6:1-21
6. LUKU
Jeesus ruokkii 5000 miestä
1. Sen jälkeen Jeesus meni Galilean, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.
2. Häntä seurasi paljon kansaa, sillä he olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki sairaille.
3. Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsineen.
4. Pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
5. Kohottaessaan katseensa Jeesus näki paljon kansaa tulevan luokseen. Hän sanoi Filippukselle: ”Mistä ostamme leipää näiden syödä?”
6. Jeesus sanoi sen koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.
7. Filippus vastasi: ”200:n denarin leivistä ei riittäisi heille edes vähäistä palaa kullekin.”
8. Toinen hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi Jeesukselle:
9. ”Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta eiväthän ne riitä näin monelle?”
10. Jeesus sanoi: ”Asettakaa kansa aterioimaan.” Siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin 5000, istuutuivat maahan.
11. Jeesus otti leivät, kiitti ja jakeli istuville, samoin kaloistakin, niin paljon kuin he halusivat.
12. Kun he olivat syöneet kyllikseen, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan.”
13. He kokosivat kaksitoista täyttä korillista leivänpalasia, mitkä viidestä ohraleivästä olivat aterioineilta jääneet tähteeksi.
14. Nähdessään tämän Jeesuksen tekemän tunnusteon ihmiset sanoivat: ”Tämä on totisesti se profeetta, joka oli tuleva maailmaan.”
15. Kun Jeesus huomasi heidän aikovan tulla ja väkisin tehdä hänet kuninkaaksi, hän vetäytyi taas vuorelle, hän yksin.
Jeesus kävelee vettä pitkin
16. Illan tultua hänen opetuslapsensa menivät alas järven rantaan,
17. astuivat veneeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle Kapernaumiin. Oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen.
18. Kovan tuulen puhaltaessa järvi aaltoili ankarasti.
19. Soudettuaan noin 25 tai 30 stadionia* he näkivät Jeesuksen kävelevän järveä pitkin ja tulevan veneen lähelle. He pelästyivät.
20. Jeesus sanoi heille: ”Minä se olen. Älkää pelätkö.”
21. He tahtoivat ottaa hänet veneeseen, ja se saapui kohta sen maan rantaan, mihin he olivat matkalla.
____________________________________
Ps 106:13-31
13. Mutta pian he unohtivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoaan.
14. Heissä syttyi erämaassa himo, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
15. Hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16. Heissä syttyi leirissä kateus Moosesta ja Aaronia, Herran pyhiä, vastaan.
17. Silloin maa aukeni, nieli Daatanin ja hautasi Abiramin joukon.
18. Heidän joukossaan syttyi tuli, ja liekki poltti jumalattomat.
19. Hoorebin juurella he tekivät vasikan ja kumarsivat valettua kuvaa.
20. He vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21. He unohtivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22. ihmeitä Haamin maassa, pelättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
23. Hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, astui hänen eteensä heidän suojakseen ja käänsi pois hänen vihansa tuottamasta tuhoa.
24. He pitivät ihanaa maata halpana eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25. Teltoissaan he napisivat eivätkä kuunnelleet Herran ääntä.
26. Hän nosti silloin kätensä heitä vastaan tuhotakseen heidät erämaassa,
27. lyödäkseen heidän jälkeläisensä kansojen keskuudessa ja hajottaakseen heidät vieraisiin maihin.
28. He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät elottomien jumalien uhreja.
29. He vihastuttivat Herran teoillaan, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
30. Mutta Piinehas astui esiin, pani toimeen tuomion, ja niin vitsaus taukosi.
31. Se luettiin hänelle ainaiseksi vanhurskaudeksi, polvesta polveen.
____________________________________
Snl 14:32-33
32. Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33. Viisaus asuu ymmärtävän sydämessä, mutta tyhmien sydämestä sitä ei tapaa*.