Raamattu vuodessa elokuu 8

RAAMATTU LÄPI VUODESSA

elokuu 8
____________________________________

Esra 7:1 – 8:20

7. LUKU

Esra lähtee Jerusalemiin

1. Näiden tapausten jälkeen, Persian kuninkaan Artahsastan* hallituksen aikana, lähti Esra Baabelista. Hän oli Serajan poika, ja tämän isä oli Asarja, tämän Hilkia,
2. tämän Sallum, tämän Saadok, tämän Ahitub,
3. tämän Amarja, tämän Asarja, tämän Merajot,
4. tämän Serahja, tämän Ussi, tämän Bukki,
5. tämän Abisua, tämän Piinehas, tämän Eleasar, tämän Aaron, ylimmäinen pappi.
6. Esra oli kirjanoppinut, perehtynyt Mooseksen lakiin, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän halusi, koska Esran päällä oli Herran, hänen Jumalansa, käsi.
7. Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin. Tämä tapahtui kuningas Artahsastan 7. hallitusvuotena*.
8. Hän tuli Jerusalemiin saman vuoden viidennessä kuussa.
9. Lähtö Baabelista tapahtui ensimmäisen kuun 1. päivänä, ja viidennen kuun 1. päivänä hän tuli Jerusalemiin, koska Jumalan hyvä käsi oli hänen päällään.
10. Esra oli kiinnittänyt sydämensä Herran lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa Herran lakia jaoikeutta.
11. Tämä on jäljennös kirjeestä, minkä kuningas Artahsasta antoi pappi Esralle, kirjanoppineelle, joka oli Herran Israelille antamien käskyjen ja ohjeitten tuntija:
12. ”Artahsasta, kuningasten kuningas, pappi Esralle, taivaan Jumalan lain tuntijalle”, ja niin edespäin.
13. ”Minä annan käskyn, että kaikki valtakunnassani asuvat israelilaiset, sekä kansa että papit ja leeviläiset, jotka ovat halukkaat lähtemään Jerusalemiin, lähtekööt sinun kanssasi.
14. Kuningas ja hänen 7 neuvonantajaansa ovat lähettäneet sinut tarkastamaan, ovatko olot Juudassa ja Jerusalemissa hallussasi olevan Jumalasi lain mukaiset,
15. sekä viemään sinne hopean ja kullan, minkä kuningas ja hänen neuvonantajansa ovat antaneet vapaaehtoisena lahjana Israelin Jumalalle, jonka temppeli on Jerusalemissa,
16. niin myös kaiken hopean ja kullan, minkä saat koko Baabelin maakunnasta, sekä ne vapaaehtoiset lahjat, jotka kansa ja papit antavat Jumalansa temppeliin Jerusalemiin.
17. Osta näillä rahoilla mitä tunnollisimmin härkiä, pässejä ja karitsoita sekä niihin kuuluvia ruoka- ja juomauhreja. Uhraa ne teidän Jumalanne temppelin alttarilla Jerusalemissa.
18. Mitä sinä ja veljesi näette hyväksi tehdä hopean ja kullan tähteillä, se tehkää Jumalanne tahdon mukaan.
19. Ne kalut, jotka sinulle annetaan jumalanpalvelusta varten Jumalasi temppelissä, jätä Jerusalemissa Jumalan eteen.
20. Mitä muuta tarvitset Jumalasi temppeliä varten, saat suorittaa kuninkaan varoista.
21. Minä, kuningas Artahsasta, annan käskyn kaikille varojen hoitajille tuolla puolella Eufratvirran: ’Kaikki, mitä pappi Esra, taivaan Jumalan lain tuntija, teiltä pyytää, se tunnollisesti annettakoon:
22. hopeaa 100 talenttiin, vehnää 100 koor-mittaan, viiniä 100 bat-mittaan, öljyä 100 bat-mittaan saakka sekä suolaa ilman rajoitusta.
23. Kaikki, mitä taivaan Jumala käskee, tehtäköön tarkoin hänen temppelilleen, ettei viha kohtaisi kuninkaan ja hänen poikiensa valtakuntaa.
24. Teille tehdään vielä tiettäväksi, ettei kukaan ole oikeutettu vaatimaan rahaveroa, luonnontuotteita tai tierahoja keneltäkään papilta tai leeviläiseltä, veisaajalta, ovenvartijalta, temppelipalvelijalta tai muulta tämän Jumalan temppelin työntekijältä.’
25. Sinä, Esra, aseta Jumalaltasi saamasi viisauden mukaan tuomareita ja lakimiehiä jakamaan oikeutta kaikelle kansalle Eufratvirran sillä puolella, kaikille, jotka tuntevat sinun Jumalasi lain. Niille, jotka eivät sitä tunne, opettakaa sitä.
26. Kuka tahansa ei seuraa sinun Jumalasi lakia ja kuninkaan lakia, tuomittakoon tarkoin harkiten joko kuolemaan tai karkotukseen, rahasakkoon tai vankeuteen.”
27. Kiitetty olkoon Herra, meidän isiemme Jumala, joka on pannut kuninkaan sydämelle halun kaunistaa Herran temppeliä Jerusalemissa,
28. ja joka on suonut minun saavuttaa kuninkaan, hänen neuvonantajiensa ja kaikkien hänen mahtavien hallitusmiestensä suosion. Minä rohkaisin mieleni, koska Herran, minun Jumalani, käsi oli minun päälläni, ja kokosin Israelin päämiehiä lähtemään kanssani.

8. LUKU

Esran mukana tulleet

1. Nämä olivat ne perhekuntien päämiehet ja heidän sukuluetteloihinsa merkityt, jotka kuningas Artahsastan hallituksen aikana lähtivät kanssani Baabelista:
2. Piinehaan jälkeläisiä Geersom. Iitamarin jälkeläisiä Daniel. Daavidin jälkeläisiä Hattus.
3. Sekanjan jälkeläisiä, Paroksen jälkeläisiä, Sakarja ja hänen kanssaan 150 sukuluetteloihin merkittyä miestä.
4. Pahat-Mooabin jälkeläisiä Eljoenai, Serahjan poika, ja hänen kanssaan 200 miestä.
5. Sekanjan jälkeläisiä Jahasielin poika ja hänen kanssaan 300 miestä.
6. Aadinin jälkeläisiä Ebed, Joonatanin poika, ja hänen kanssaan 50 miestä.
7. Eelamin jälkeläisiä Jesaja, Ataljan poika, ja hänen kanssaan 70 miestä.
8. Sefatjan jälkeläisiä Sebadja, Miikaelin poika, ja hänen kanssaan 80 miestä.
9. Jooabin jälkeläisiä Obadja, Jehielin poika, ja hänen kanssaan 218 miestä.
10. Selomitin jälkeläisiä Joosifjan poika ja hänen kanssaan 160 miestä.
11. Beebain jälkeläisiä Sakarja, Beebain poika, ja hänen kanssaan 28 miestä.
12. Asgadin jälkeläisiä Joohanan, Hakkatanin poika, ja hänen kanssaan 110 miestä.
13. Myöhemmin tulleet Adonikamin jälkeläiset, joiden nimet olivat Elifelet, Jeguel ja Semaja, ja heidän kanssaan 60 miestä.
14. Bigvain jälkeläisiä Uutai ja Sabbud ja heidän kanssaan 70 miestä.
15. Minä kokosin heidät joelle, joka virtaa Ahavaan päin. Me olimme siellä leiriytyneinä kolme päivää. Mutta kansaa ja pappeja katsellessani en löytänyt yhtään leeviläistä.
16. Silloin minä lähetin päämiehet Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaaribin, Elnatanin, Naatanin, Sakarjan ja Mesullamin sekä opettajat Joojaribin ja Elnatanin
17. ja käskin heitä menemään päämies Iddon luo Kaasifjan paikkakunnalle. Minä sanoin heille, mitä heidän oli Kaasifjan paikkakunnalla puhuttava veljilleen Iddolle ja temppelipalvelijoille, että he toisivat meille palvelijoita Jumalamme temppeliä varten.
18. Koska Jumalamme hyvä käsi oli päällämme, he toivat meille ymmärtävän miehen, joka oli Mahlin, Leevin pojan, Israelin pojan pojan, jälkeläisiä, ja Seerebjan poikineen ja veljineen, 18 miestä,
19. sekä Hasabjan ja hänen kanssaan Jesajan, joka oli Merarin jälkeläisiä, veljineen ja poikineen, 20 miestä.
20. Näiden lisäksi he toivat temppelipalvelijoista, jotka Daavid ja päämiehet olivat antaneet leeviläisille palvelemaan heitä, 220 miestä, kaikki nimeltä mainittuja.

____________________________________

1Kr 4:1-21

4. LUKU

Jumalan taloudenhoito

1. Pitäköön siis jokainen meitä Kristuksen käskyläisinä ja Jumalan salaisuuksien taloudenhoitajina.
2. Taloudenhoitajilta vaaditaan ennen muuta, että heidät todetaan uskollisiksi.
3. Mutta siitä minä hyvin vähän välitän, että te minua tuomitsette tai jokin inhimillinen oikeusistuin. En itsekään tuomitse itseäni.
4. Tosin minulla ei ole mitään tunnollani, mutta en minä sillä* ole vanhurskautettu, vaan minun tuomitsijani on Herra.
5. Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee. Hän on saattava valoon pimeyden kätköt ja tuova ilmi sydänten ajatukset. Silloin kukin saa kiitoksen Jumalalta.

Itsekorotuksen vaara

6. Tämän olen, veljet, teidän tähtenne sovittanut itseeni ja Apollokseen, että meistä oppisitte tämän: ”Ei yli sen, mikä on kirjoitettu,” ettette pöyhkeillen asettuisi kuka kenenkin puolelle toista vastaan.
7. Kuka antaa sinulle etusijan? Onko sinulla jotakin, mitä et ole saanut? Ja jos olet sen saanut, miksi kerskaat, aivan kuin se ei olisi saatua?
8. Te olette jo kylläisiä, teistä on jo tullut rikkaita, ilman meitä teistä on tullut kuninkaita! Kunpa teistä olisikin tullut kuninkaita, että mekin saisimme teidän kanssanne hallita kuninkaina!

Apostolien kärsimykset

9. Jumala näyttää asettaneen meidät apostolit vihoviimeisiksi. Olemme kuin kuolemaan tuomitut areenalla, koko maailman katseltavina, enkelien ja ihmisten.
10. Me olemme houkkia Kristuksen tähden, te taas viisaita Kristuksessa. Me olemme heikkoja, te taas voimakkaita. Te kunnioitettuja, me halveksittuja.
11. Tähän hetkeen asti me kärsimme nälkää ja janoa, olemme huonosti puettuja*, meitä piestään, ja me kuljemme kodittomina.
12. Me näemme vaivaa ja teemme työtä omin käsin. Kun meitä herjataan, me siunaamme. Ollessamme vainottuja me kestämme.
13. Kun meitä parjataan, me puhumme ystävällisesti. Meistä on tullut kuin mikäkin maailman kaatopaikka, kaikkien hylkyjä tähän asti.
14. En kirjoita tätä häväistäkseni teitä, vaan kuin rakkaita lapsia neuvoen.

Hengellinen isyys

15. Vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, teillä ei kuitenkaan ole monta isää. Minähän teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
16. Kehotan siis teitä: Olkaa minun seuraajiani.
17. Juuri siksi lähetin luoksenne Timoteuksen, rakkaan ja uskollisen poikani Herrassa. Hän muistuttaa teille vaelluksestani Kristuksessa Jeesuksessa sen mukaisesti kuin opetan kaikkialla, jokaisessa seurakunnassa.
18. Jotkut teistä ovat paisuneet pöyhkeiksi aivan kuin en tulisikaan luoksenne.

Aikomus käydä Korintossa

19. Jos Herra suo, minä tulen piakkoin luoksenne, ja silloin otan selvää noiden pöyhkeiden voimasta, en sanoista.
20. Eihän Jumalan valtakunta ole sanoissa, vaan voimassa.
21. Kummanko tahdotte? Tulenko luoksenne piiska kädessä vai rakkaudessa ja sävyisyyden hengessä?

____________________________________

Ps 30:1-13

30. PSALMI

Pelastuneen kiitosvirsi

1. Daavidin psalmi. Linnan* vihkimislaulu.
2. Minä ylistän sinua, Herra, että pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta.
3. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin avuksi, ja sinä paransit minut.
4. Sinä, Herra, nostit elämäni haudasta*, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.
5. Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeään.
6. Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa. Illalla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.
7. Menestykseni päivinä minä sanoin: ”En minä ikinä horju.”
8. Armossasi sinä, Herra, olit vahvistanut minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, minä pelästyin.
9. Sinua, Herra, minä huusin ja rukoilin Herraa:
10. ”Mitä etua on verestäni, jos vaivun hautaan? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi?
11. Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani.”
12. Sinä muutit murheeni ilokarkeloksi, riisuit yltäni surupukuni ja vyötit minut riemulla,
13. että sieluni veisaisi sinulle kiitosta eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän ainiaan.

____________________________________

Snl 20:28-30

28. Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja hän tukee valtaistuintaan laupeudella.
29. Voima on nuorukaisten kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.
30. Haavoittavat lyönnit poistavat pahan, iskut puhdistavat sisimmän.

Scroll to Top