RAAMATTU LÄPI VUODESSA
helmikuu 27
____________________________________
3Ms 20:22 – 22:16
22. Noudattakaa siis kaikkia minun käskyjäni ja kaikkia minun säädöksiäni ja pitäkää ne, ettei teitä oksentaisi ulos se maa, johon minä vien teidät asumaan.
23.. Älkää vaeltako sen kansan tapojen mukaan, jonka minä karkoitan teidän tieltänne. Sillä kaikkia näitä he ovat tehneet ja nostaneet minun inhoni.
24. Minä sanon teille: Te saatte omaksenne heidän maansa, sillä minä annan sen teille omaksi, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka olen teidät erottanut muista kansoista.
25. Erottakaa myös puhtaat eläimet saastaisista ja saastaiset linnut puhtaista, ettette saattaisi itseänne inhottaviksi koskemalla nelijalkaisiin eläimiin, lintuihin tai maan matelijoihin, mihin tahansa, jotka minä olen erottanut, että te pitäisitte ne saastaisina.
26. Olkaa siis minulle pyhät, sillä minä, Herra, olen pyhä, ja minä olen teidät erottanut muista kansoista olemaan minun omani.
27. Jos jossakin miehessä tai naisessa on vainaja- tai tietäjähenki, heitä rangaistakoon kuolemalla. Heidät kivitettäköön, he ovat verivelan alaiset.”
21. LUKU
Pappien pyhyys
1. Herra sanoi Moosekselle: ”Puhu papeille, Aaronin pojille, ja sano heille: Pappi älköön saattako itseään epäpyhäksi kenestäkään kuolleesta sukulaisestaan,
2. paitsi lähimmästä veriheimolaisestaan: äidistään, isästään, pojastaan, tyttärestään ja veljestään,
3. sekä sisarestaan, jos tämä oli neitsyt ja eli hänen luonaan eikä ollut naitu: hänestä hän saa tulla epäpyhäksi.
4. Älköön hän, sukunsa päämies, saattako itseään epäpyhäksi, ettei hän häpäisisi itseään.
5. Älkööt he ajako paljaaksi päälakeaan, älkööt leikatko partansa reunaa älköötkä koristelko itseään ihopiirroksilla.
6. He olkoot Jumalalleen pyhät älköötkä häväiskö Jumalansa nimeä, sillä he uhraavat Herran uhreja, Jumalansa leipää. Sen tähden he olkoot pyhät.
7. Älkööt he ottako vaimoksi porttoa tai häväistyä naista älköötkä ottako miehensä hylkäämää vaimoa, sillä pappi on pyhä Jumalalleen.
8. Sinun on pidettävä häntä pyhänä, koska hän uhraa sinun Jumalasi leipää. Hän olkoon sinulle pyhä, sillä minä, Herra, joka pyhitän teidät, olen pyhä.
9. Jos papin tytär häpäisee itsensä haureudella, hän häpäisee isänsä. Hänet poltettakoon tulessa.
10. Se pappi, joka on ylimmäinen veljiensä joukossa, jonka pään päälle voiteluöljy on vuodatettu ja joka pyhiin vaatteisiin pukemalla on vihitty virkaansa, älköön päästäkö tukkaansa hajalle älköönkä reväiskö vaatteitaan.
11. Älköön hän myöskään menkö minkään kuolleen luo. Isästäänkään tai äidistään hän älköön saattako itseään epäpyhäksi.
12. Älköön hän lähtekö pyhäköstä, ettei häpäisisi Jumalansa pyhäkköä, sillä hänessä on hänen Jumalansa voiteluöljyn vihkimys. Minä olen Herra.
13. Hän ottakoon vaimokseen neitsyen.
14. Leskeä tai hylättyä vaimoa tai häväistyä naista tai porttoa hän älköön ottako, vaan neitsyen omasta kansastaan hän ottakoon vaimokseen,
15. ettei hän häpäisisi jälkeläisiään kansassaan. Sillä minä olen Herra, joka pyhitän hänet.”
16. Herra puhui Moosekselle sanoen:
17. ”Puhu Aaronille ja sano: Jos jossakin sinun jälkeläisistäsi tulevissa sukupolvissa on jokin vamma, hän älköön lähestykö uhraamaan Jumalansa leipää.
18. Älköön lähestykö kukaan, jossa on jokin vamma, älköön kukaan sokea tai ontuva, kukaan kasvoiltaan tahi jäseniltään muodoton,
19. jalkansa tai kätensä taittanut,
20. kyttyräselkäinen tai surkastunut, silmävikainen tai ihotautinen tai rupinen tai kuohittu.
21. Pappi Aaronin jälkeläisistä älköön kukaan, jossa on jokin vamma, lähestykö uhraamaan Herran uhreja. Hänessä on vamma, sen tähden hän älköön lähestykö uhraamaan Jumalansa leipää.
22. Kuitenkin hän syököön Jumalansa leipää, sekä korkeasti pyhää että pyhää.
23. Mutta älköön hän tulko esiripun luo älköönkä lähestykö alttaria, koska hänessä on vamma, ettei hän häpäisisi minun pyhäkköäni. Minä olen Herra, joka pyhitän heidät.”
24. Mooses puhui tämän Aaronille, hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille.
22. LUKU
Lahjojen ja uhrien pyhyys
1. Herra puhui Moosekselle sanoen:
2. ”Käske Aaronia ja hänen poikiaan pitelemään pyhästi israelilaisten pyhiä lahjoja, heidän minulle pyhittämiään, etteivät he häpäisisi minun pyhää nimeäni. Minä olen Herra.
3. Sano heille polvesta polveen: Jos kuka tahansa teidän jälkeläisistänne epäpyhänä ollessaan lähestyy niitä pyhiä lahjoja, joita israelilaiset pyhittävät Herralle, hänet poistettakoon minun kasvojeni edestä.
4. Minä olen Herra. Älköön kukaan Aaronin jälkeläinen, joka on pitalinen tai jolla on vuoto, syökö pyhistä lahjoista, ennen kuin hän on tullut puhtaaksi. Joka koskee johonkin kuolleesta epäpyhäksi tulleeseen tai jolla on siemenvuoto,
5. tai joka koskee pikkueläimeen, mihin tahansa, josta tulee epäpyhäksi, tai ihmiseen, josta tulee epäpyhäksi, olipa tämä saastaisuus mitä laatua tahansa,
6. niin jokainen, joka koskee johonkin sellaiseen, olkoon epäpyhä iltaan asti älköönkä syökö pyhistä lahjoista, ellei ole pessyt ruumistaan vedessä.
7. Mutta kun aurinko on laskenut, hän on puhdas, ja sitten hän syököön pyhistä lahjoista, sillä se on hänen ruokansa.
8. Itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä hän älköön syökö, ettei hän siten tulisi epäpyhäksi. Minä olen Herra.
9. He noudattakoot minun määräyksiäni, etteivät joutuisi syynalaisiksi pyhitetyn tähden ja kuolisi sen tähden, että häpäisevät pyhitetyn. Minä olen Herra, joka pyhitän heidät.
10. Yksikään syrjäinen älköön syökö pyhästä lahjasta. Papin luona asuva muukalainen tai päiväpalkkalainen älköön syökö pyhästä lahjasta.
11. Mutta kun pappi ostaa rahallaan orjan, tämä saakoon siitä syödä. Samoin hänen kodissaan syntyneet orjat syökööt hänen ruokaansa.
12. Jos papin tytär tulee syrjäisen miehen vaimoksi, älköön hän syökö pyhistä antilahjoista.
13. Mutta jos papin tytär tulee leskeksi tai hylätyksi, on lapseton, tulee takaisin isänsä taloon ja asuu siellä kuten nuoruudessaan, niin hän syököön isänsä ruokaa. Mutta kukaan syrjäinen älköön sitä syökö.
14. Jos joku erehdyksessä syö pyhästä lahjasta, korvatkoon papille pyhän lahjan ja pankoon siihen vielä lisäksi viidennen osan sen arvosta.
15. Älkööt papit häväiskö israelilaisten pyhiä lahjoja, joita nämä antavat Herralle,
16. älköötkä saattako heitä syynalaisiksi ja vikapäiksi sallimalla heidän syödä pyhiä lahjojaan. Minä olen Herra, joka pyhitän heidät.”
____________________________________
Mk 9:1-29
9. LUKU
Jumalan valtakunnan tuleminen
1. Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassaan*.”
Kirkastusvuorella
2. Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Hänen muotonsa muuttui heidän nähtensä,
3. ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan.
4. Heille ilmestyivät Elija ja Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa.
5. Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, meidän on täällä hyvä olla. Tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elijalle yksi.”
6. Hän ei tiennyt, mitä sanoa, sillä he olivat kovin pelästyneitä.
7. Samassa tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani. Kuulkaa häntä.”
8. Yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet ketään muuta kuin yksin Jeesuksen heidän kanssaan.
9. Heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.
10. He pitivät Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä.
Elijan tuleminen
11. He kysyivät Jeesukselta: ”Eivätkö kirjanoppineet sano, että Elijan on tultava ensin?”
12. Hän vastasi heille: ”Elija tuleekin ensin ja panee kaiken kohdalleen. Kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on kärsivä paljon ja tuleva halveksituksi?
13. Minä sanon teille: Elija onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, kuten hänestä on kirjoitettu.”
Jeesus karkottaa riivaajahengen
14. Tultuaan opetuslasten luo he näkivät paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.
15. Heti Jeesuksen nähdessään kaikki hämmästyivät. He riensivät hänen luokseen ja tervehtivät häntä.
16. Jeesus kysyi heiltä: ”Mitä te väittelette heidän kanssaan?”
17. Eräs mies kansasta vastasi: ”Opettaja, minä toin sinun luoksesi poikani, jossa on mykkä henki.
18. Missä vain se käy hänen kimppuunsa se riuhtoo häntä, hän kuolaa, kiristelee hampaitaan ja jäykistyy. Minä pyysin opetuslapsiasi ajamaan sen pois, mutta eivät he siihen kyenneet.”
19. Jeesus sanoi heille: ”Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun on oltava teidän luonanne? Kuinka kauan kärsittävä teitä? Tuokaa hänet minun luokseni.”
20. He toivat pojan Jeesuksen luo. Nähdessään hänet henki kouristi poikaa, ja tämä kaatui maahan, kieritteli itseään ja kuolasi.
21. Jeesus kysyi hänen isältään: ”Kuinka kauan se on ollut hänessä?” Hän vastasi: ”Pienestä pitäen.
22. Monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, saadakseen hänet surmatuksi. Jos sinä jotakin voit, niin armahda ja auta meitä.”
23. Jeesus sanoi hänelle: ”’Jos voit!’ Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.”
24. Silloin lapsen isä huusi: ”Minä uskon. Auta minua epäuskossani.”
25. Kun Jeesus näki, että väkeä tuli yhä lisää, hän nuhteli saastaista henkeä sanoen sille: ”Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde pois hänestä, äläkä enää mene häneen.”
26. Niin se huusi, kouristi häntä rajusti ja lähti hänestä. Poika meni elottoman näköiseksi, ja monet sanoivat hänen kuolleen.
27. Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös, ja niin poika nousi.
28. Jeesuksen mentyä taloon sisälle hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä yksityisesti: ”Miksi me emme voineet ajaa sitä ulos?”
29. Hän vastasi: ”Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella (ja paastolla)*.”
____________________________________
Ps 43:1-5
43. PSALMI
Edellisen psalmin jatkoa
1. Auta minut oikeuteeni, Jumala, ja aja asiani armotonta kansaa vastaan. Päästä minut petollisista ja vääristä ihmisistä.
2. Sinähän olet minun Jumalani, turvani. Miksi olet minut hylännyt? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?
3. Lähetä valosi ja totuutesi. Ne minua johdattakoot, viekööt minut pyhälle vuorellesi, pyhäkköösi,
4. että saisin tulla Jumalan alttarin eteen, Jumalan eteen, joka on iloni ja riemuni, ja kiittäisin kitaralla sinua, Jumala, minun Jumalani.
5. Miksi murehdit, sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Vielä minä saan kiittää häntä, kasvojeni apua, Jumalaani.
____________________________________
Snl 10:18
18. Salavihaa pitävän huulilla on valhe, ja parjausta levittävä on tyhmä.