RAAMATTU LÄPI VUODESSA
heinäkuu 24
____________________________________
2 Aik 11:1 – 13:23
11. LUKU
Semajan varoitus
1. Tultuaan Jerusalemiin Rehabeam kokosi Juudan ja Benjaminin heimot, 180.000 sotakuntoista miestä, taistelemaan Israelia vastaan ja palauttamaan kuninkuuden Rehabeamille.
2. Silloin Semajalle, Jumalan miehelle, tuli tämä Herran sana:
3. “Sano Rehabeamille,. Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja kaikille Juudan ja Benjaminin israelilaisille:
4. ‘Näin sanoo Herra: Älkää menkö sotimaan veljiänne vastaan. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen saattanut tämän tapahtumaan’.” He kuuntelivat Herran sanoja, kääntyivät takaisin eivätkä menneet Jerobeamia vastaan.
5. Rehabeam asui Jerusalemissa ja linnoitti lujasti Juudan kaupunkeja.
6. Hän linnoitti Beetlehemin, Eetanin, Tekoan,
7. Beet-Suurin, Sookon, Adullamin,
8. Gatin, Maaresan, Siifin,
9. Adoraimin, Laakiin, Asekan,
10. Soran, Aijalonin ja Hebronin, jotka ovat Juudassa ja Benjaminissa. Hän linnoitti ne lujiksi kaupungeiksi.
11. Hän varusti linnoitukset sijoittamalla niihin päällikköjä, muonavarastoja, öljyä ja viiniä
12. sekä jokaiseen kaupunkiin kilpiä ja keihäitä. Hän varusti ne hyvin lujasti. Juuda ja Benjamin olivat hänen.
13. Papit ja leeviläiset, joita oli koko Israelissa, tulivat kaikilta alueiltaan ja asettuivat palvelemaan Rehabeamia.
14. Leeviläiset jättivät laidunmaansa ja perintömaansa ja muuttivat Juudaan ja Jerusalemiin, koska Jerobeam ja hänen poikansa olivat hylänneet heidät, niin että he eivät saaneet pappeina palvella Herraa.
15. Jerobeam oli asettanut itselleen pappeja uhrikukkuloita, metsänpeikkoja ja teettämiään vasikoita varten.
16. Pappeja ja leeviläisiä seurasivat kaikista Israelin sukukunnista Jerusalemiin ne, jotka sydämestään antautuivat etsimään Herraa, Israelin Jumalaa, uhratakseen Herralle, isiensä Jumalalle.
17. Näin he vahvistivat Juudan valtakuntaa ja tukivat Rehabeamia, Salomon poikaa, kolme vuotta. He vaelsivat Daavidin ja Salomon teitä kolme vuotta.
18. Rehabeam otti vaimokseen Mahlatin, joka oli Daavidin pojan Jerimotin ja Iisain pojan Eliabin tyttären Abihailin tytär.
19. Tämä synnytti hänelle pojat Jeuksen, Semarjan ja Saahamin.
20. Hänen jälkeensä hän nai Maakan, Absalomin* tyttären, joka synnytti hänelle Abijan, Attain, Siisain ja Selomitin.
21. Rehabeam rakasti Maakaa, Absalomin tytärtä, enemmän kuin kaikkia muita vaimojaan ja sivuvaimojaan. Hän oli ottanut 18 vaimoa ja 60 sivuvaimoa. Hänelle syntyi 28 poikaa ja 60 tytärtä.
22. Rehabeam asetti Abijan, Maakan pojan, johtajaksi veljiensä joukossa, sillä hän aikoi tehdä hänestä kuninkaan.
23. Hän jakoi viisaasti pojilleen Juudan ja Benjaminin maakuntia ja kaikkia varustettuja kaupunkeja, antaen heille runsaasti elintarpeita ja hankkien heille paljon vaimoja.
12. LUKU
Farao Siisak/Suusak hyökkää Juudaan
1. Kun Rehabeamin kuninkuus oli vahvistunut ja hänen valtansa vakiintunut, hän hylkäsi Herran lain, hän ja koko Israel hänen kanssaan.
2. Kuningas Rehabeamin hallituksen 5. vuotena hyökkäsi Siisak*, Egyptin kuningas, Jerusalemin kimppuun, sillä he olivat tulleet uskottomiksi Herraa kohtaan.
3. Hänellä oli mukanaan 1200 sotavaunua ja 60.000 ratsumiestä, ja hänen kanssaan tuli Egyptistä suunnaton joukko libyalaisia, sukkilaisia ja kuusilaisia sotilaita.
4. Hän valloitti Juudan varustetut kaupungit ja tuli Jerusalemiin saakka.
5. Profeetta Semaja tuli Rehabeamin ja Juudan päämiesten luo, kun he olivat kokoontuneet Jerusalemiin Siisakia pakoon. Hän sanoi heille: “Näin sanoo Herra: ‘Koska te olette hylänneet minut, minäkin olen hylännyt teidät Siisakin käsiin’.”
6. Silloin Israelin päämiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: “Herra on vanhurskas.”
7. Kun Herra näki heidän nöyrtyvän, Semajalle tuli tämä Herran sana: “He ovat nöyrtyneet. Minä en tuhoa heitä, vaan annan heidän hädin tuskin pelastua, eikä minun vihaani vuodateta Jerusalemin päälle Siisakin käden kautta.
8. Heidän on kuitenkin tultava hänen palvelijoikseen, että he tulisivat tietämään, mitä on palvella minua ja mitä on palvella vieraiden maiden valtakuntia.”
9. Siisak, Egyptin kuningas, hyökkäsi Jerusalemin kimppuun ja otti Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarteet, aivan kaikki. Hän otti myös kaikki kultakilvet, jotka Salomo oli teettänyt.
10. Kuningas Rehabeam teetti niiden sijaan vaskikilvet. Hän jätti ne henkikaartin päälliköille, jotka vartioivat kuninkaan linnan ovella.
11. Niin usein kuin kuningas meni Herran temppeliin, myös vartijat menivät ja kantoivat niitä, vieden ne sitten takaisin henkikaartin huoneeseen.
12. Sen tähden, että Rehabeam nöyrtyi, Herran viha kääntyi hänestä pois, niin ettei tullut täydellistä tuhoa. Olihan Juudassa vielä hyviäkin asioita.
13. Kuningas Rehabeamin valta Jerusalemissa vahvistui, ja hän hallitsi edelleen. Rehabeam oli 41 vuoden ikäinen tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi 17 vuotta Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka Herra oli valinnut kaikista Israelin sukukunnista, sijoittaakseen nimensä siihen. Hänen äitinsä oli nimeltään Naema, ammonilainen.
14. Hän teki sitä, mikä oli pahaa, sillä hän ei kiinnittänyt sydäntään etsimään Herraa.
15. Rehabeamin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, on kerrottu profeetta Semajan ja näkijä Iddon aikakirjoissa, sukuluettelojen tapaan. Rehabeamin ja Jerobeamin väliset taistelut jatkuivat kaiken aikaa.
16. Sitten Rehabeam meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen poikansa Abija* tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
13. LUKU
Abija Juudan kuninkaana (913-911 eKr.)
1. Kuningas Jerobeamin 18. hallitusvuotena Abija tuli Juudan kuninkaaksi.
2. Hän hallitsi kolme vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Miikaja, Uurielin tytär, Gibeasta. Abija ja Jerobeam olivat sodassa keskenään.
Juudan ja Israelin välinen sota
3. Abija aloitti sodan urhoollisella sotajoukolla, jossa oli 400.000 valiomiestä. Jerobeam taas asettui häntä vastaan armeijalla, jossa oli 800.000 valiomiestä, kouluutettua sotilasta.
Abijan puhe Israelilaisille
4. Abija nousi Semaraimin vuoren laelle Efraimin vuoristossa ja sanoi: “Kuulkaa minua, Jerobeam ja koko Israel!
5. Täytyyhän teidän tietää, että Herra, Israelin Jumala, on antanut Daavidille ja hänen pojilleen ainiaaksi Israelin kuninkuuden, lujan kuin suolaliitto.
6. Mutta Jerobeam, Nebatin poika, Daavidin pojan Salomon palvelija, nousi ja kapinoi herraansa vastaan.
7. Hänen luokseen kokoontui tyhjäntoimittajia, kelvottomia miehiä, ja he pääsivät voitolle Rehabeamista, Salomon pojasta. Rehabeam oli nuori ja kokematon eikä kyennyt vastustamaan heitä.
8. Nyt te luulette voivanne vastustaa Herran kuninkuutta, joka on Daavidin poikien käsissä, koska teitä on suuri joukko, ja teillä on kultavasikat, jotka Jerobeam on teettänyt teille jumaliksi.
9. Ettekö te ole karkottaneet Herran pappeja, Aaronin poikia, ja leeviläisiä, ja asettaneet itsellenne pappeja, kuten muiden maiden kansat tekevät? Kuka tahansa tuli papinvirkaan vihittäväksi mukanaan mullikka ja seitsemän pässiä, hänestä tuli epäjumalan pappi.
10. Mutta meidän Jumalamme on Herra, emmekä me ole hylänneet häntä. Herraa palvelevat pappeina Aaronin pojat, ja leeviläiset toimittavat palvelutehtäviä.
11. He polttavat aamuin ja illoin Herralle polttouhreja ja hyvänhajuista suitsutusta. He latovat leivät päälletysten aitokultaiselle pöydälle ja sytyttävät joka ilta kultaisen seitsenhaaraisen lampunjalan lamput. Me hoidamme Herran, meidän Jumalamme, meille antamat tehtävät, mutta te olette hylänneet hänet.
12. Meidän kanssamme, meitä johtamassa on Jumala, ja hänen pappinsa puhaltavat torvillaan taistelumerkin teitä vastaan. Te israelilaiset, älkää sotiko Herraa, isienne Jumalaa, vastaan, sillä se ei teille onnistu.”
Juuda voittaa taistelussa
13. Jerobeam oli pannut väkeä kiertämään heidän taakseen väijyksiin, niin että toiset olivat Juudan miesten edessä ja toiset väijyksissä heidän takanaan.
14. Kun Juudan miehet kääntyivät, he havaitsivat, että heillä oli sota edessä ja takana. Silloin he huusivat Herraa, ja papit puhalsivat torviin.
15. Juudan miehet nostivat sotahuudon. Kun he nostivat sotahuudon, Jumala antoi Abijan ja Juudan voittaa Jerobeamin ja koko Israelin.
16. Israelilaiset kääntyivät pakoon Juudan miesten edessä, ja Jumala antoi heidät näiden käsiin.
17. Abija väkineen tuotti heille suuren tappion, niin että israelilaisia kaatui 500 päällikköä*.
18. Näin israelilaiset lannistettiin siihen aikaan. Juudan miehet taas voimistuivat, sillä he turvautuivat Herraan, isiensä Jumalaan.
19. Abija ajoi Jerobeamia takaa ja valloitti häneltä Beetelin, Jesanan ja Efronin sekä niitä ympäröivät kylät.
20. Jerobeam ei enää tullut voimiinsa Abijan elinpäivinä, vaan Herra löi häntä, niin että hän kuoli.
21. Abija taas vahvistui. Hän otti itselleen 14 vaimoa, ja hänelle syntyi 22 poikaa ja 16 tytärtä.
22. Mitä muuta on kerrottavaa Abijasta, hänen vaelluksestaan ja hänen puheistaan, on kirjoitettuna profeetta Iddon kirjassa.
23. Sitten Abija meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Hänen poikansa Aasa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa. Hänen aikanaan oli maassa rauha 10 vuotta.
____________________________________
Room 8:22-39
22. Mehän tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa tähän asti.
23. Eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta*.
24. Me olemme toivossa pelastettuja. Täyttyneeksi nähty toivo ei tietenkään ole toivo. Kuinka kukaan toivoo sitä, minkä näkee?
25. Mutta jos toivomme, mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.
Hengen apu rukouksessa
26. Henki auttaa meitä heikkoudessamme. Emmehän tiedä, mitä meidän on rukoiltava niin kuin tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanattomin huokauksin.
27. Sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta.
Jumalan pelastussuunnitelma
28. Me tiedämme, että Jumala vaikuttaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat, niiden, jotka ovat kutsuttuja hänen suunnitelmansa* mukaan.
29. Jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi Esikoinen monien veljien joukossa.
30. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut. Kutsumansa hän on myös vanhurskauttanut, ja vanhurskauttamansa hän on myös kirkastanut.
Jumalan armohoito
31. Mitä me tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
32. Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet ristiinnaulittavaksi* kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei meille lahjoittaisi kaikkea muutakin hänen kanssaan?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Vanhurskauttaja on Jumala.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on kuollut, onpa herätettykin. Hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän puolestamme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36. Onhan kirjoitettu: “Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.”
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttaan, joka on meitä rakastanut.
38. Minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat,
39. ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
____________________________________
Ps 18:37-51
37. Sinä annat askeleilleni avaran tilan, eivätkä jalkani horju.
38. Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaa, ennen kuin teen heistä lopun.
39. Minä murskaan heidät, niin etteivät he voi nousta, he sortuvat jalkojeni alle.
40. Sinä vyötät minut voimalla sotaan, painat vastustajani alleni.
41. Sinä ajat viholliseni pakoon, ja minä hävitän vihamieheni.
42. He huutavat, mutta ei ole pelastajaa. He huutavat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.
43. Minä murskaan heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät kuin loan kadulle.
44. Sinä pelastat minut kansan riidoista, asetat minut kansojen pääksi, ja kansat, joita en tunne, ovat alamaisiani.
45. Jo korvan kuulemalta he tottelevat minua. Muukalaiset matelevat minun edessäni.
46. He menettävät voimansa ja tulevat vavisten varustuksistaan.
47. Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty pelastukseni Jumala,
48. Jumala, joka rankaisee minun puolestani ja saattaa kansat valtani alle.
49. Sinä pelastat minut vihollisistani, korotat minut vastustajieni yli ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
50. Sen tähden minä kansojen keskuudessa ylistän sinua, Herra, ja veisaan nimesi kiitosta,
51. sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, ainiaan.
____________________________________
Snl 19:27-29
27. Poikani, jos lakkaat kuulemasta varoitusta*, sinä eksyt pois viisauden sanoista.
28. Kelvoton todistaja pitää oikeutta pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29. Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.