Monolatrisella jumalakuvalla tarkoitetaan käsitystä, jonka mukaan Jumala on vain meidän jumalamme: “Me palvomme yksin Jumalaamme”. Monoteismilla tarkoitetaan uskoa yhteen Jumalaan. Vanhan testamentin jumalakäsitys on monoteistinen: ei ole muita jumalia kuin yksi. Uudessa testamentissa ja monissa Vanhan testamentinkin kirjoissa näemme selvästi, että tässä jumaluudessa on kolme persoonaa. Kuitenkin Hän on yksi. Se miten juutalainen kansa eli todeksi uskoaan, onkin sitten eri asia. Se omi Jumalan itselleen, laittoi ikkunat säppiin ja ovet kiinni sanoen: “Tämä on meidän eikä kenenkään muun. Pakanat ja koirat ovat ulkopuolella.” Vaikka Jumala tarkoitti kansansa välittäjäksi Jumalan ja muiden kansojen välille, Israel ei suostunut siihen. Se lankesi yhtenään monolatriseen ajatteluun Jumalastaan. Juuri tästä syystä Jumala hylkäsi heidät ajaksi pois tästä tehtävästään ja valitsi välittäjäksi toisen kansan, seurakunnan.
Väitettäessä Vanhan testamentin opettavan monolatrista uskontoa, ei suostuta katsomaan Raamattua kokonaisuutena. Jumala valitsi yhden kansan, jonka elämässä Hän näyttäisi kunniansa ja rakkautensa. Tämä kansa sai välittäjän tehtävän, jota jo patriarkat harjoittivat todistaessaan elämällään ja sanoillaan monien kansojen keskuudessa. Missään vaiheessa Jumala ei tarkoittanut itseään vain juutalaisten Jumalaksi. Mainitsemasi lukion oppikirjan tekijöiden lähtökohta lienee se, että Raamattu ei ole Jumalan innoittama ilmoitus, jonka Hän on kirjoituttanut Henkensä ohjauksessa ihmisten kautta.
Nykyään vallalla olevan eksegetiikan, Raamatun selitysopin, opetus lähtee siitä olettamuksesta, että Vanhan testamentin kirjoittajat ovat sisällyttäneet oman aikansa uskonnollisia käsityksiä ajatuksiinsa Jumalasta. Mooseksen nimiin laitetut kirjat eivät heidän mukaansa ole ensinnäkään Mooseksen kirjoittamia vaan monien eri aikakausina eläneiden kirjoittajien tulkintoja juutalaisten uskosta. Mooseksen kirjat eivät useimpien eksegeetikkojen mukaan ole lainkaan yhtenäisiä, eivät historiallisesti luotettavia, eivätkä mitenkään ohjeellisia. Löydämme niistä heidän mukaansa kyllä jotakin historiallista materiaalia, mutta se täytyy suodattaa tuon ajan uskonnollisten virtausten kautta. Tämän pohjalta on ymmärrettävää, että nykyeksegetiikassa nähdään mielellään Mooseksen kirjoissa erilaisia käsityksiä Jumalasta, jotka voivat olla kovastikin ristiriidassa keskenään.Raamattuun Jumalan luotettavana ilmoituksena uskovalle Vanhan testamentin jumalakuva piirtyy yhtenäisenä monoteismina. Jeesus itse vahvisti Mooseksen kirjojen yhtenäisyyden, sanoipa vielä Mooseksen kirjoittaneen Hänestä itsestään. Jh 5:46 “Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.”Jos Jeesus luotti Mooseksen kirjojen olevan Jumalan luotettavaa ilmoitusta, minäkään en uskalla olla eri mieltä. Jeesus sanoi Mt 5:18 “Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut.” Lailla Jeesus tarkoitti Mooseksen kirjoja.
Vastaaja: Jarmo Sormunen