Minäkään en usko Raamatussa olevan todellisia ristiriitaisuuksia. Ristiriitaisuuksilta näyttäviin ongelmiin löytyy syy yleensä paljon lähempää. Meillä on ”langennut lanttu”, joka vierastaa Raamatun sanomaa. Se on valmis tukeutumaan melkein mihin muihin selityksiin tahansa. Tämä ei silti tee tyhjäksi sitä, että moniin Raamattua ja uskoa koskeviin kysymyksiimme on olemassa vastauksia. On olemassa mielekästä, johdonmukaista ja perusteltua materiaalia, joka tukee Raamatun opetusta myös luomisen suhteen. Sellaisesta voi olla paljonkin apua.
Kiitos siis hyvistä kysymyksistä. Tämän palstan puitteissa ei ole mahdollista vastata niihin kaikkiin yksityiskohtaisesti. Moniin mieltäsi askarruttaneisiin aiheisiin saattaa löytyä vastausta Pekka Reinikaisen kirjoittamasta kirjasta ”Unohdettu Genesis”. Hänen, mielestäni hyvillä argumenteilla varustettu, näkökulmansa korostaa Raamatun luotettavuutta. Useimmat jääkauteen ja vuosimiljooniin tukeutuvat väitteet on mahdollista selittää nuoren maailman näkökulmasta ja vedenpaisumuksen aikaansaannoksiksi. Esimerkiksi dinosaurusten äkillisessä katoamisessa maailmanlaaja tulva ja sen yhteydessä muuttuneet sääolosuhteet ovat mielestäni järkevämpi selitys kuin myytti meteorin putoamisen aiheuttamasta katastrofista.
Kysyit mitä tapahtui ihmisen vapaalle tahdolle. Se turmeltui syntiinlankeemuksen yhteydessä. Ihminen on nyt taipuvaisempi pahaan kuin hyvään. Syntiin langennut luontomme kahlitsee paitsi tunteitamme ja järkeämme sekä myös tahtoelämäämme. Emme pysty päättämään tulevaisuudestamme kuin rajoitetussa määrin. Elämme Jumalan luomassa maailmassa, jossa olemme riippuvaisia Hänen sallimuksestaan. Mitään ei tapahdu ilman Hänen tahtoaan. Emme voi tehdä mitään ellei Hän sitä salli. Kaiken keskellä Hän ei pakota meitä vaan pyytää ja taivuttelee meitä suostumaan Hänen hyvään tahtoonsa. Voimme laittaa hanttiin, mutta voimme myös suostua Hänen tahtoonsa. Siihen turvaamalla ja luottamalla saamme elää onnellisimman, mielekkäimmän ja merkityksellisimmän mahdollisen elämän.
Mitä tulee Darwinin oppeihin, hän itse halusi elämänsä lopulla ottaa niitä takaisin, mutta se oli liian myöhäistä. Hänen teorioitaan makroevoluutiosta ei ole tähän päivään asti todistettu oikeaksi. Yhdenkään uuden lajin syntyä toisesta ei ole voitu osoittaa sen enempää fossiilien kuin muidenkaan keinojen avulla. Yhtään ns. välittävää linkkiä tai puuttuvaa rengasta ei ole todellisuudessa todistettavasti löydetty. Itse asiassa koko evolutionistista tiedemaailmaa vaivaa aikamoinen turhautumisen ilmapiiri. Evolutionisti toisensa jälkeen on myöntänyt, ettei tuolle teorialle ole luotettavia todisteita. Se on vain teoria, joka alkaa näyttää yhä epätodennäköisemmältä. Mutta tiedeyhteisön on vaikea muuttaa suuntaa. Ainoa varteenotettava vaihtoehto olisi Luoja ja Hänen luomistyönsä. Mutta koska sitä ei haluta omaksua, pitäydytään vanhentuneisiin teorioihin.
Samaan hengenvetoon on todettava, että myös luomisusko on teoria, jota ei ns. tieteellisin keinoin voida osoittaa aukottomasti todeksi. Kuitenkin sitä tukevaa dokumentointia on olemassa paljon enemmän kuin esimerkiksi evolutionismiuskon hallitsema koulubiologia myöntää. Siksi on hyvä tutustua vaikka tuohon Reinikaisen Pekan kirjaan ja toiseen vieläkin tukevampaan teokseen: Scherer S ja Junker R ”Evoluutio – kriittinen analyysi”,(2000, Datakirjat, Lahti).
Vastaaja: Jarmo Sormunen