Jumalan anteeksiantamus kuuluu myös kristitylle. Salomo kirjoittaa: ”Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen” (Snl 24:16).
Uskovakin saa uskoa syntinsä anteeksi, uudelleen ja uudelleen. Paavali kirjoittaa näin: ”Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.” (1Tm 4:10). Olemme kristittyinäkin taipuvaisia syntiin ja teemme väärin ajatuksin, sanoin ja teoin. Siksi tarvitsemme kaiken aikaa Kristuksen sovitustyötä.
Johannes sanoo: ”Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien.” (1Jh 2:1-2). Voimme kuvitella uskoa Kristuksen laivaksi, jonka kannella saatamme kyllä kompastua. Mutta sen seurauksena laivan kapteeni ei suinkaan heti heitä meitä yli laidan. Yhtä vähän Jumala ottaa Pyhän Henkensä pois, jos lankeamme syntiin – mikäli teemme synnistämme parannusta. Jumala tarjoaa omalleenkin armoa, mahdollisuutta katua, pyytää anteeksi ja uskoa Jeesukseen. Jos sen sijaan jäämme syntiimme, emmekä taivu siitä parannukseen, joudumme vähitellen Hänen armonsa ulkopuolelle. Mutta heti kun pyydämme Jumalalta armoa, Hän rientää apuun, antaa anteeksi ja puhdistaa meidät. ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1Jh 1:8-9)
Vastaaja: Jarmo Sormunen