Kuinka kristityn tulisi toimia liike-elämässä ja kaupankäynnissä? Onko “kaikki keinot” ok, kunhan on laillista eikä esim. suoranaisesti valehtele? Onko hyväksyttävää esimerkiksi tehdä vastapuolen kannalta erittäin epäedullisia kauppoja?
Kristitty on kristitty kotona, ulkoilemassa, koulussa, perheessä, kavereiden kanssa, työpaikalla ja yrittäjänä – samat standardit 🙂
Olen ollut yrittäjänä vuodesta 2002 alkaen. Olen huomannut, että luotettavat ja pysyvät liikekumppanit ovat niitä, joiden toimintaa leimaa rehellisyys, avoimuus, sanojen pitäminen ja jotka maksavat ajallaan. Hyvin Raamatullisia periaatteita vaikka eivät ole itse välttämättä uskovaisia. Raamatulliset periaatteet toimivat erinomaisesti liike-elämässä. Ei ole myöskään sattumaa, että juutalaiset ovat maailman menestynein kansa liike-elämässä.
Otan esiin nyt muutaman periaatteen sovellettavaksi liike-elämään:
- 1) Älä varasta 5.Ms.5:19
Aika selvä ohje kaikkeen. - 2) Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. 5.Ms.5:20
Koskee myös valheen puhumista kilpailijoista. - 3) Älä halaja lähimmäisesi huonetta, älä hänen peltoansa, älä hänen palvelijaansa 5.Ms.5:21
Ei kannata väkisin yrittää viedä toiselta työntekijää tai hänen asiakkaitaan. Tässä on varmaankin monenlaisia tilanteita ja vaikeitakin, koska liike-elämässä on totuttu ajatukseen voittaa asiakas toiselta. Ei ole väärin voittaa kilpailutusta, ei ole väärin tehdä kauppaa, mutta on väärin himoita toisen omaa. Voitto kilpailutuksessa on saavutettava rehellisin keinoin. - 4) Ole älykäs liiketoimissasi. Ei ole väärin olla viekas ja älykäs, mutta pitää puhua totta. Jeesus kehoittaa älykkyyteen!. Jeesus: “Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.” Matt.10:16
- 5) Ota vaari lepopäivästä, niin että sen pyhität, 5.Ms.5:12
Lepopäivän työ ei ole siunattu. Lepopäivä – yksi päivä viikossa – on lepoa ja Herraa varten. - 6) Herran siunaus rikkaaksi tekee. Kaupankäynnin pitää olla voitollista pitkässä aikajuoksussa, muutoin yritys kuolee. Mutta toisen kannalta erittäin epäedullisen kaupan tekeminen – vaikka sen pystyisi tekemäänkin – kuulostaa väärältä ja on väärin jos toinen osapuoli ei ole täysin tietoinen asiasta. On monia tilanteita, jossa vastapuoli ei kenties tiedä kaikkia kauppaan liittyviä asioita. Itse ajattelen, ettei ole puhdasta olla kertomatta niistä. Esim. käytetyn auton kaupassa olisi syytä tuoda kaikki auton viat tietoisuuteen. Valinta on silloin siinä, että saako yhdestä kaupasta muutaman euron enemmän vai saako Taivaan Isän siunauksen pitkällä aikavälillä kaupankäyntiin. Uskon avoimen ja rehellisen kaupankäynnin tuovan mukanaan Taivaan Isän siunauksen ja se on se, joka rikkaaksi tekee. “Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää.” Snl.10:22 Rikkaus tässä ei tarkoita ensisijaisesti eurollista rikkautta vaan elämän rikkautta. Kyse ei ole menestysteologiasta, vaikka liike-elämässä pitää hankkia euroja, muutoin ei pärjää.
On vielä huomattava, että suuri kateprosentti ei ole lähtökohtaisesti väärin. Jos kateprosentti on saatu suureksi valheellisilla tai epärehellisillä keinoilla tai väärillä keinoilla, silloin ollaan väärällä tiellä. (Kts. kohta 7) - 7) Palkan maksaminen ajallaan. “Voi häntä, joka ei vanhurskaudella taloansa rakenna eikä yläsalejansa oikeudella; joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään eikä anna hänelle hänen palkkaansa;” Jer.22:13
- 8) Sanojen pitäminen. Kristitty on luotettava ja Hänen sanaansa on syytä pystyä luottamaan. Sana voi olla kirjoitettu paperille tai sen voi olla suusanallista. Suusanallisen sopimuksen ongelma voi olla se, että se muistetaan tai on ymmärretty väärin sopimuksen osapuolten kesken. Sen vuoksi voi olla hyvä tapa kirjoittaa sopimus paperille. Kun osapuolet ovat sen allekirjoittaneet, he ovat suuremmalla todennäköisyydellä pohtineet asiaa ja ymmärtäneet sen samalla tavalla.
- 9) Toden puhuminen. “Vilpin tekijä älköön asuko minun huoneessani, valheen puhuja ei kestä minun silmäini edessä.” Ps.101:7
Kohta liittyy kohtaan 6. Valehtelemista on tietysti valheellisten väitteiden tekeminen ja lupausten antaminen, joita ei aiota pitää. Valehtelua on myös keskeisten asioiden pimittäminen kaupasta. Aikaisemmin viittasin jo käytetyn auton kauppaan, joka on ehkä helpoin ymmärtää. Kun tuo etukäteen kaikki negatiiviset asiat esiin, on kaupankäyntiä helppo tehdä avoimuuden hengessä. Myöhemmin asioita ei tarvitse selitellä ja samalla nostaa omaa luotettavuuttaan ostajan silmissä. Ostaja saattaa tehdä päätöksen juuri luottamuksen perusteella myyjään – varsinkin isoissa kaupoissa. Negatiivisten puolien tuominen esiin heti alussa asettaa ne myös oikeaan asemaan: Ostaja näkee ostettavan kokon aisuuden plussat ja miiinukset ja hinnan kokonaisuutena. Jälkikäteen huomatut virheet ja negatiiviset seikat ovat ongelma, joka laskee hintaa ja kaupan haluttavuutta sekä syö myyjän (tässä tapauksessa Kristityn myyjän uskottavuutta).
Vastaaja: Olli-Pekka Jalovaara