RAAMATTU LÄPI VUODESSA
tammikuu 27
____________________________________
2Ms 4:1 – 5:21
4. LUKU
Mooses palaa Egyptiin
1. Mooses vastasi: ”Eivät he usko eivätkä kuule minua, vaan sanovat: ’Ei Herra ole sinulle ilmestynyt’.”
2. Herra kysyi häneltä: ”Mikä sinulla on kädessäsi?” Hän vastasi: ”Sauva.”
3. Herra sanoi: ”Heitä se maahan.” Hän heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi. Mooses pakeni sitä.
4. Herra sanoi Moosekselle: ”Ojenna kätesi ja tartu sen pyrstöön.” Hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessään.
5. ”Tästä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt sinulle.”
6. Herra sanoi vielä Moosekselle: ”Pistä kätesi poveesi.” Hän pisti kätensä poveensa. Kun hän veti sen ulos, hänen kätensä oli pitalista valkoinen kuin lumi.
7. Herra sanoi: ”Pistä kätesi takaisin poveesi.” Hän pisti kätensä takaisin poveensa. Kun hän veti sen ulos povestaan, se oli taas kuten hänen muukin lihansa*.
8. Tulee käymäänkin niin, että jos he eivät usko sinua eivätkä tottele ensimmäistä tunnustekoa, he uskovat toista tunnustekoa.
9. Mutta jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa eivätkä kuule sinua, ota vettä Niilivirrasta ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi, jonka otat virrasta, on muuttuva vereksi kuivalla maalla.”
10. Mooses sanoi Herralle: ”Oi Herra, minä en ole puhetaitoinen mies. En ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kun sinä olet puhunut palvelijallesi. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli.”
11. Herra sanoi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle suun, tai kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra?
12. Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava.”
13. Mutta Mooses sanoi: ”Herra, lähetä joku muu, jonka näet hyväksi!”
Aaron Mooseksen avuksi
14. Herra närkästyi Moosekseen ja sanoi: ”Onhan sinulla veljesi Aaron, leeviläinen. Minä tiedän, että hän osaa puhua. Hän onkin tulossa sinua vastaan. Kun hän näkee sinut, hän iloitsee sydämestään.
15. Puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa. Minä olen sinun suusi apuna ja hänen suunsa apuna ja opetan teille, mitä teidän on tehtävä.
16. Hän on puhuva sinun puolestasi kansalle. Hän on siten oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä Jumalana.
17. Ota käteesi tämä sauva, jolla olet tekevä nuo tunnusteot.”
18. Mooses tuli takaisin appensa Jetron luo ja sanoi hänelle: ”Anna minun mennä takaisin veljieni luo Egyptiin katsomaan, ovatko he vielä elossa.” Jetro sanoi Moosekselle: ”Mene rauhassa.”
19. Herra sanoi Moosekselle Midianissa: ”Mene takaisin Egyptiin, sillä kaikki ne ovat kuolleet, jotka väijyivät sinun henkeäsi.”
20. Niin Mooses otti vaimonsa ja poikansa, pani heidät aasin selkään ja palasi Egyptin maahan. Mooses myös otti käteensä Jumalan sauvan.
21. Herra sanoi Moosekselle: ”Kun tulet takaisin Egyptiin, pidä huoli, että teet faraon edessä kaikki ne ihmeet, jotka minä olen pannut käteesi. Minä kuitenkin paadutan hänen sydämensä, niin että hän ei päästä kansaa.
22. Sano silloin faraolle: ’Näin sanoo Herra: Israel on minun esikoispoikani.
23. Sen tähden minä sanon sinulle: Päästä minun poikani palvelemaan minua. Mutta jos kieltäydyt päästämästä häntä, minä surmaan sinun esikoispoikasi’.”
24. Matkan varrella yöpaikassa tapahtui, että Herra kävi hänen kimppuunsa ja tahtoi surmata hänet.
25. Silloin Sippora otti terävän kiven ja leikkasi pois poikansa esinahan, kosketti sillä Mooseksen jalkoja* ja sanoi: ”Sinä olet minun veriylkäni.”
26. Niin Herra jätti hänet rauhaan. Sippora sanoi: ”Veriylkä ympärileikkauksen kautta.”
27. Herra sanoi Aaronille: ”Mene Moosesta vastaan erämaahan.” Hän meni ja kohtasi tämän Jumalan vuorella ja suuteli häntä.
28. Mooses kertoi Aaronille kaikki, mitä Herra oli puhunut lähettäessään hänet, ja kaikki ne tunnusteot, jotka hän oli käskenyt hänen tehdä.
Mooses ja Aaron Israelin vanhinten luona
29. Mooses ja Aaron menivät ja kokosivat kaikki israelilaisten vanhimmat.
30. Aaron puhui kaikki, mitä Herra oli sanonut Moosekselle, ja Mooses teki tunnusteot kansan silmien edessä.
31. Niin kansa uskoi. Kun he kuulivat, että Herra huolehti israelilaisista ja näki heidän kurjuutensa, he kumartuivat maahan ja rukoilivat.
5. LUKU
Ensi käynti faraon luona
1. Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät ja sanoivat faraolle: ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Päästä minun kansani viettämään minulle juhlaa erämaassa.”
2. Farao vastasi: ”Kuka on Herra, jota minun pitäisi kuulla ja päästää Israel? En minä tunne Herraa enkä päästä Israelia.”
3. Niin he sanoivat: ”Hebrealaisten Jumala on kohdannut meidät. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme, ettei hän rankaisisi meitä rutolla tai miekalla.”
4. Egyptin kuningas vastasi heille: ”Miksi te, Mooses ja Aaron, pidätätte kansaa työnteosta? Menkää töihinne.”
5. Farao lisäsi: ”Liian paljon on muutenkin joutoväkeä maassa, ja te tahdotte saattaa heidät kulkemaan työttöminä.”
Raskaampaan pakkotyöhön
6. Farao antoi sinä päivänä käskyn kansan pakkotyön valvojille ja päällysmiehille, sanoen:
7. ”Älkää enää antako kansalle olkia tiilien tekemistä varten kuten ennen. Menkööt he itse ja kootkoot itselleen oljet.
8. Pankaa kuitenkin heidän tehtäväkseen sama tiilimäärä, minkä he ennenkin ovat tehneet, siitä mitään vähentämättä. He ovat laiskoja, sen tähden he huutavat: ’Menkäämme uhraamaan Jumalallemme!’
9. Pantakoon miehille raskasta työtä, että heillä olisi siinä tekemistä, ja että he eivät kuuntelisi valepuheita.”
10. Pakkotyön valvojat ja päällysmiehet menivät ja sanoivat Israelin miehille: ”Näin sanoo farao: ’Minä en anna teille enää olkia.
11. Menkää itse ja hankkikaa itsellenne olkia, mistä vain löydätte, mutta työstänne ei vähennetä mitään’.”
12. Niin kansa hajosi pitkin Egyptin maata keräämään pehkuja olkien asemesta.
13. Voudit hoputtivat heitä sanoen: ”Tehkää työnne valmiiksi, kunkin päivän määrä aikanaan, sama kuin saadessanne olkia.”
14. Israelilaisten päällysmiehiä, joita faraon voudit olivat heille asettaneet, piestiin, ja heille sanottiin: ”Miksi ette ole eilen ja tänään suorittaneet tähänastista määräänne tiilien teossa?”
15. Israelilaisten päällysmiehet menivät ja valittivat faraolle, sanoen: ”Miksi teet näin palvelijoillesi?
16. Meille ei anneta olkia, ja kuitenkin meille sanotaan: ’Tehkää tiilet.’ Palvelijoitasi piestään, vaikka vika on sinun oman väkesi.”
17. Mutta farao sanoi: ”Te olette laiskoja, laiskoja olette. Sen tähden te sanotte: ’Menkäämme uhraamaan Herralle.’
18. Menkää työhönne. Teille ei anneta olkia, mutta määrätty luku tiilejä teidän on toimitettava.”
19. Israelilaisten päällysmiehet huomasivat joutuneensa ahtaalle, kun heille sanottiin: ”Ette saa mitään tiililuvun vähennystä kunkin päivän määrästä.”
20. Lähdettyään faraon luota he tapasivat Mooseksen ja Aaronin, jotka odottivat heitä,
21. ja he sanoivat näille: ”Herra rangaiskoon teitä ja tuomitkoon teidät. Te olette saattaneet meidät faraon ja hänen palvelijainsa vihoihin ja antaneet heidän käteensä miekan, meille surmaksi.”
____________________________________
Matt 18:1-22
18. LUKU
Suurin taivasten valtakunnassa
1. Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?”*
2. Hän kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen
3. ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
4. Joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.
5. Joka ottaa luokseen yhden tällaisen lapsen minun nimeeni, ottaa luokseen minut.
Viettelykset
6. Joka taas viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.
7. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!
8. Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi. Parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut molemmat kädet tai molemmat jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen.
9. Jos silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi. Sinun on parempi silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.
10. Katsokaa, ettette halveksi ketään näistä pienistä. Minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun taivaissa olevan Isäni kasvot.
11. [Sillä Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, joka on kadonnut.]*
Eksynyt lammas
12. Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä 99 vuorille ja mene etsimään eksynyttä?
13. Jos hän sen löytää – totisesti minä sanon: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä stä, jotka eivät olleet eksyneet.
14. Niin ei myöskään teidän taivaallinen Isänne tahdo, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.
Rikkovan veljen käsittely
15. Jos veljesi rikkoo sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.
16. Jos hän ei sinua kuule, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla.
17. Jos hän ei kuuntele heitä, ilmoita se seurakunnalle. Ellei hän sitäkään tottele, suhtaudu häneen kuin pakanaan ja publikaaniin*.
Sitominen ja päästäminen
18. Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa*.
19. Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa ja anoo sitä, he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.
20. Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellään.”
21. Silloin Pietari meni Jeesuksen luo ja sanoi hänelle: ”Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Peräti seitsemän kertaako?”
22. Jeesus vastasi hänelle: ”Minä sanon sinulle: Ei seitsemän kertaa, vaan 77 kertaa*.
____________________________________
Ps 22:19-32
19. He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa.
20. Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana. Sinä, minun voimani, riennä avukseni.
21. Vapahda minut miekalta, ainoani* koirilta.
22. Pelasta minut leijonien kidasta, oryx-antilooppien sarvista. Vastaa minulle!
23. Minä julistan nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
24. Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin jälkeläiset. Kaikki Israelin suku, peljätkää häntä.
25. Hän ei halveksi kurjan kärsimystä. Hän ei pidä sitä mitättömänä eikä kätke häneltä kasvojaan, vaan kuulee, kun hän huutaa avuksi.
26. Sinusta on ylistyslauluni suuressa seurakunnassa. Häntä pelkäävien edessä minä täytän lupaukseni.
27. Köyhät saavat syödä ja tulevat ravituiksi. Herraa etsivät ylistävät häntä. Eläkööt sydämenne ainiaan!
28. Kaikki maan ääret muistavat tämän ja kääntyvät Herran puoleen. Häntä kumartavat kaikki kansojen sukukunnat.
29. Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva kansoja.
30. Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat. Hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka menevät mullan alle, ja heidän sielunsa elävät Hänelle*.
31. Heidän jälkeensä tulevat palvelevat Häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
32. He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
____________________________________
Snl 5: 15-21
Uskollinen aviorakkaus
15. Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä juoksee omasta kaivostasi.
16. Vuotaisivatko lähteesi kadulle, vesiojasi toreille!
17. Olkoot ne yksin sinun omasi, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18. Olkoon lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19. Rakas peura, suloinen vuorikauris: hänen rintansa aina ravitkoot sinua, hurmaudu alati hänen rakkaudestaan.
20. Miksi, poikani, ihastuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21. Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii tämän kaikki polut.