RAAMATTU LÄPI VUODESSA
elokuu 19
____________________________________
Ester 4:1 – 7:10
4. LUKU
Juutalaisten hätä
1. Kun Mordokai sai tietää kaiken, mitä oli tapahtunut, hän repäisi vaatteensa, pukeutui säkkiin ja tuhkaan, meni keskelle kaupunkia ja huuteli kovia ja katkeria valitushuutoja.
2. Hän meni kuninkaan portin edustalle asti, sillä sisälle kuninkaan porttiin ei saanut mennä säkkiin puettuna.
3. Jokaisessa maakunnassa, joka paikassa, mihin kuninkaan käsky ja hänen lakinsa tuli, juutalaisten keskuudessa syntyi suuri suru: paastottiin, itkettiin ja valitettiin. Monet levittivät alleen säkin ja tuhkaa.
4. Kun Esterin palvelijattaret ja hänen hoviherransa tulivat ja kertoivat hänelle tämän, kuningatar joutui suureen tuskaan. Hän lähetti vaatteita, että Mordokai puettaisiin niihin, ja että hän riisuisi säkin yltään, mutta hän ei ottanut niitä vastaan.
5. Niin Ester kutsui Hatakin, joka oli kuninkaan eunukkeja, ja jonka tämä oli asettanut palvelemaan häntä, ja lähetti hänet Mordokain luo, saadakseen tietää, mitä ja mistä syystä tämä kaikki oli.
6. Hatak meni Mordokain luo kaupungin torille, joka on kuninkaan portin edustalla.
7. Mordokai ilmoitti hänelle kaikki, mitä hänelle oli tapahtunut, myös tarkalleen, kuinka paljon hopeaa Haaman oli luvannut punnita kuninkaan aarrekammioihin juutalaisten tuhoamisesta.
8. Mordokai antoi hänelle myös jäljennöksen sen lain sanoista, joka Suusanissa oli annettu heidän hävittämisekseen, että hän näyttäisi sen Esterille, ilmoittaisi tälle asian ja velvoittaisi häntä menemään kuninkaan luo anomaan armoa ja rukoilemaan häntä hänen kansansa puolesta.
9. Hatak meni ja kertoi Esterille Mordokain sanat.
10. Ester puhui Hatakille ja käski häntä sanomaan Mordokaille:
11. ”Kaikki kuninkaan palvelijat ja kuninkaan maakuntien kansa tietävät, että kuka ikinä, mies tai nainen, kutsumatta menee kuninkaan luo sisempään esipihaan, laki on sama jokaiselle: hänet surmataan. Vain se, jota kohti kuningas ojentaa kultavaltikkansa, jää eloon. Minua ei ole 30 päivään kutsuttu tulemaan kuninkaan luo.”
12. Kun Mordokaille kerrottiin Esterin sanat,
13. hän käski vastata Esterille: ”Älä luulekaan, että sinä, kun olet kuninkaan linnassa, yksin kaikista juutalaisista pelastut.
14. Jos sinä tänä aikana olet vaiti, apu ja pelastus tulee juutalaisille muualta, mutta sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte. Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?”
15. Ester käski vastata Mordokaille:
16. ”Mene ja kokoa kaikki Suusanin juutalaiset, ja paastotkaa minun puolestani. Olkaa syömättä ja juomatta kolme vuorokautta, yöt ja päivät. Myös minä palvelijattarineni samoin paastoan. Sitten minä menen kuninkaan luo, vaikka se on vastoin lakia. Jos tuhoudun, niin tuhoudun.”
17. Mordokai meni ja teki niin kuin Ester oli häntä käskenyt*.
5. LUKU
Esterin pidot
1. Ester pukeutui 3. päivänä kuninkaallisesti ja astui kuninkaan linnan sisempään esipihaan, vastapäätä kuninkaan linnaa. Kuningas istui valtaistuimellaan kuninkaallisessa linnassa vastapäätä linnan ovea.
2. Kun kuningas näki kuningatar Esterin seisovan esipihassa, tämä sai armon hänen silmiensä edessä. Kuningas ojensi Esteriä kohti kultavaltikan, joka hänellä oli kädessä. Ester astui esiin ja kosketti valtikan päätä.
3. Kuningas sanoi hänelle: ”Mikä sinun on, kuningatar Ester, ja mitä pyydät? Se sinulle annetaan, olkoon vaikka puoli valtakuntaa.”
4. Ester vastasi: ”Jos kuningas näkee hyväksi, tulkoon kuningas ja myös Haaman tänään pitoihin, jotka olen hänelle laittanut.”
5. Kuningas sanoi: ”Noutakaa kiiruusti Haaman tehdäksemme Esterin toivomuksen mukaan.” Kun kuningas ja Haaman olivat tulleet Esterin laittamiin pitoihin,
6. kuningas kysyi juominkien aikana Esteriltä: ”Mitä pyydät? Se sinulle annetaan. Ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon vaikka puoli valtakuntaa.”
7. Ester vastasi sanoen: ”Tätä minä pyydän ja haluan:
8. Jos olen saanut armon kuninkaan silmien edessä, ja jos kuningas näkee hyväksi antaa minulle, mitä pyydän, ja täyttää, mitä haluan, niin tulkoot kuningas ja Haaman vielä pitoihin, jotka minä teille laitan. Huomenna minä teen kuninkaan toivomuksen mukaan.”
9. Haaman lähti sieltä sinä päivänä iloisena ja hyvillä mielin. Kun Haaman näki Mordokain kuninkaan portissa, eikä tämä noussut ylös eikä näyttänyt pelkäävän häntä, viha Mordokaita kohtaan täytti Haamanin.
10. Haaman hillitsi kuitenkin itsensä ja meni kotiinsa. Sitten hän lähetti noutamaan ystävänsä ja vaimonsa Sereksen.
11. Haaman kehuskeli heille rikkautensa loistoa ja poikiensa paljoutta, ja kuinka kuningas kaikessa oli korottanut hänet ja ylentänyt hänet ruhtinaiden ja kuninkaan virkamiesten yläpuolelle.
12. Haaman jatkoi: ”Eipä kuningatar Esterkään antanut laittamiinsa pitoihin kuninkaan kanssa tulla kenenkään muun kuin minun. Huomiseksikin minä olen kuninkaan kanssa kutsuttu hänen luokseen.
13. Mutta tämä kaikki ei minua tyydytä niin kauan kuin näen juutalaisen Mordokain istuvan kuninkaan portissa.”
14. Hänen vaimonsa Seres ja kaikki hänen ystävänsä sanoivat hänelle: ”Tehtäköön hirsipuu, 50 kyynärää korkea, ja pyydä huomenaamuna kuninkaalta, että Mordokai ripustetaan siihen, niin voit iloisena mennä kuninkaan kanssa pitoihin.” Tämä puhe miellytti Haamania, ja hän teetti hirsipuun.
6. LUKU
Mordokaita palkitaan
1. Sinä yönä uni pakeni kuningasta. Niin hän käski tuoda muistettavien tapahtumien kirjan, aikakirjan.
2. Kun sitä luettiin kuninkaalle, siinä havaittiin maininta, että Mordokai oli ilmaissut Bigtanin ja Teresin, kahden kuninkaan hoviherran, ovenvartijain, etsineen tilaisuutta käydäkseen käsiksi kuningas Ahasverokseen.
3. Kuningas kysyi: ”Mitä kunniaa ja korotusta Mordokai on tästä saanut?” Kuninkaan palvelijat, jotka toimittivat hänelle palvelusta, vastasivat: ”Ei hän ole saanut mitään.”
4. Kuningas kysyi: ”Kuka on esipihassa?” Haaman oli tullut kuninkaan palatsin ulompaan esipihaan pyytämään kuninkaalta, että Mordokai ripustettaisiin hirsipuuhun, minkä hän oli pystyttänyt tätä varten.
5. Kuninkaan palvelijat vastasivat hänelle: ”Esipihassa seisoo Haaman.”
6. Kuningas sanoi: ”Tulkoon sisään.” Kun Haaman oli tullut, kuningas kysyi häneltä: ”Mitä on tehtävä miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa?” Haaman ajatteli sydämessään: ”Kenellepä muulle kuningas tahtoisi osoittaa kunniaa kuin minulle?”
7. Haaman vastasi kuninkaalle: ”Miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa,
8. tuotakoon kuninkaallinen puku, johon kuningas on ollut puettuna, ja hevonen, jolla kuningas on ratsastanut ja jonka päähän on pantu kuninkaallinen kruunu.
9. Puku ja hevonen annettakoon jollekin kuninkaan ruhtinaista, ylimyksistä. Puettakoon siihen mies, jota kuningas tahtoo kunnioittaa, ja kuljetettakoon häntä hevosen selässä kaupungin torilla ja huudettakoon hänen edellään: ’Näin tehdään miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa’.”
10. Kuningas sanoi Haamanille: ”Hae joutuin puku ja hevonen, niin kuin sanoit, ja tee näin juutalaiselle Mordokaille, joka istuu kuninkaan portissa. Älä jätä tekemättä mitään kaikesta, mitä olet puhunut.”
11. Niin Haaman otti puvun ja hevosen, puki Mordokain ja kuljetti häntä hevosen selässä kaupungin torilla ja huusi hänen edellään: ”Näin tehdään miehelle, jota kuningas tahtoo kunnioittaa.”
12. Sitten Mordokai palasi takaisin kuninkaan porttiin. Haaman taas kiiruhti kotiinsa murheellisena ja pää peitettynä.
13. Kun Haaman kertoi vaimolleen Serekselle ja muille ystävilleen kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut, hänen viisaansa ja hänen vaimonsa Seres sanoivat hänelle: ”Jos Mordokai, jonka edessä olet alkanut kaatua, on syntyjään juutalainen, sinä et voi hänelle mitään, vaan kaadut hänen eteensä maahan asti.”
14. Heidän vielä puhuessaan hänen kanssaan kuninkaan hoviherrat tulivat ja veivät kiiruusti Haamanin pitoihin, jotka Ester oli laittanut.
7. LUKU
Ester ilmoittaa Haamanin juonen
1. Kun kuningas ja Haaman olivat tulleet kuningatar Esterin luo juomaan,
2. kuningas sanoi juominkien aikana Esterille nytkin, toisena päivänä: ”Mitä pyydät, kuningatar Ester? Se sinulle annetaan. Ja mitä haluat? Se täytetään, olkoon vaikka puoli valtakuntaa.”
3. Kuningatar Ester vastasi ja sanoi: ”Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, kuningas, ja jos kuningas hyväksi näkee, niin annettakoon minulle oma henkeni, kun sitä pyydän, ja kansani, kun sitä haluan.
4. Meidät on näet myyty, minut ja kansani, hävitettäviksi, tapettaviksi ja tuhottaviksi. Jos meidät olisi myyty vain orjiksi ja orjattariksi, olisin siitä vaiti, sillä sen vaivan takia ei kannattaisi kuningasta vaivata.”
5. Kuningas Ahasveros kysyi kuningatar Esteriltä: ”Kuka on se, ja missä on se, joka on rohjennut tehdä sellaista?”
6. Ester vastasi: ”Se vastustaja ja vihamies on tuo paha Haaman.” Niin Haaman pelästyi kuningasta ja kuningatarta.
7. Kuningas nousi vihoissaan juomingeista ja meni linnan puutarhaan. Haaman taas jäi siihen pyytääkseen henkeään kuningatar Esteriltä, sillä hän näki, että kuninkaalla oli paha mielessä häntä vastaan.
8. Kun kuningas tuli linnan puutarhasta takaisin linnaan, jossa juomingit olivat, Haaman oli juuri heittäytymässä lepovuoteelle, jolla kuningatar lepäsi. Niin kuningas sanoi: ”Vai tekee hän vielä väkivaltaa kuningattarelle linnassa, vieläpä minun läsnäollessani!” Tämä sana oli tuskin päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin.
9. Harbona, yksi kuningasta palvelevista eunukeista, sanoi: ”Seisoohan Haamanin talon edessä hirsipuu, 50 kyynärää korkea. Haaman on teettänyt sen Mordokaille, jonka puhe kerran koitui kuninkaan hyväksi.” Kuningas sanoi: ”Ripustakaa hänet siihen.”
10. Niin Haaman ripustettiin hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokaita varten. Sitten kuninkaan viha asettui.
____________________________________
1 Kr 12:1-26
12. LUKU
Pyhän Hengen armolahjat
1. Mitä tulee Pyhän Hengen lahjoihin, haluan, veljet, että olette niistä selvillä.
2. Tiedättehän, kuinka teitä pakanoina ollessanne vietiin mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin.
3. Minä teen siksi teille tiettäväksi, ettei kukaan Jumalan Hengessä puhuva sano: ”Jeesus olkoon kirottu”, ja ettei kukaan voi sanoa: ”Jeesus olkoon Herra”, muuten kuin Pyhässä Hengessä.
4. Armolahjat ovat moninaisia, mutta Henki on sama.
5. Palvelutehtävät* ovat moninaisia, mutta Herra on sama.
6. Voimavaikutukset ovat moninaisia, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.
7. Hengen ilmoitus annetaan kullekin yhteiseksi hyödyksi.
8. Joku saa Hengen kautta viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta.
9. Joku saa [ihmeitä tekevän] uskon samassa Hengessä, toinen taas parantamisen armolahjat samassa Hengessä.
10. Joku saa lahjan tehdä voimatekoja, toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjat arvostella henkiä, toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
11. Kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niin kuin tahtoo.
Yksi ruumis, monta jäsentä
12. Kuten ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin.
13. Me olemme näet kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi [seurakunta]ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita. Me kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.
14. Eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta.
15. Jos jalka sanoisi: ”Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen,” se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
16. Jos korva sanoisi: ”Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen,” se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton.
17. Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin olisi hajuaisti?
18. Jumala on asettanut jäsenet, kunkin niistä, ruumiiseen niin kuin on tahtonut.
19. Jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi?
20. Nytpä jäseniä onkin monta ja vain yksi ruumis.
21. Silmä ei saata sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua,” eikä pää jaloille: ”En tarvitse teitä.”
22. Päinvastoin, juuri ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät heikommilta, ovat välttämättömiä.
23. Ne ruumiin jäsenet, jotka meistä eivät ole erityisen arvokkaita, me verhoamme sitä huolellisemmin. Ne, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme.
24. Ne taas, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Jumala on näet liittänyt ruumiin yhteen siten, että on antanut halvempiarvoisille suuremman kunnian,
25. ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toisistaan.
26. Jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa, ja jos yksi jäsen saa kunniaa, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
____________________________________
Ps 36:1-13
36. PSALMI
Pahuuden ansat ja Jumalan armo
1. Veisuunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi.
2. Synti sanoo jumalattomalle: Jumalan pelkoa ei ole hänen silmiensä edessä.
3. Se tekee kaiken sileäksi hänen silmissään, että hänen pahuutensa havaittaisiin ja häntä vihattaisiin.
4. Hänen suunsa sanat ovat vääryyttä ja petosta. Hän on lakannut tekemästä sitä, mikä on oikeaa ja hyvää.
5. Hän miettii turmiota vuoteessaan, hän pysyy tiellä, mikä ei ole hyvä, hän ei karta pahaa.
6. Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin ja totuutesi pilviin.
7. Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi kuin suuri syvyys. Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.
8. Kuinka kallis onkaan sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.
9. Heidät ravitaan sinun huoneesi runsaudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta.
10. Sinun luonasi on elämän lähde. Sinun valossasi me näemme valon.
11. Säilytä armosi niille, jotka sinut tuntevat, ja vanhurskautesi oikeamielisille.
12. Älä anna ylpeän tallata minua, älköönkä jumalattomien käsi minua karkottako.
13. Pahantekijät kaatuvat, he suistuvat maahan eivätkä voi nousta.
____________________________________
Snl 21:21-22
21. Vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkivä löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22. Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.