RAAMATTU LÄPI VUODESSA
heinäkuu 11
____________________________________
1 Aik 11:1 – 12:18
11. LUKU
Daavid voidellaan kuninkaaksi
1. Israelilaiset kokoontuivat Daavidin luo Hebroniin ja sanoivat: “Me olemme sinun luutasi ja lihaasi.
2. Jo kauan sitten, Saulin vielä ollessa kuninkaana, sinä. johdit Israelia. sen sotaretkillä*. Sinulle on Herra, sinun Jumalasi, sanonut: ‘Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia, ja sinä olet oleva kansani Israelin hallitsija’.”
3. Kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan luo Hebroniin, ja Daavid teki siellä heidän kanssaan liiton Herran edessä. Sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut Samuelin kautta.
Siionin vuorilinnan valloitus
4. Daavid ja koko Israel menivät Jerusalemiin, se on Jebusiin. Siellä asuivat jebusilaiset, jotka olivat maan asukkaita.
5. Jebusin asukkaat sanoivat Daavidille: “Tänne sinä et tule.” Daavid valloitti kuitenkin Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.
6. Daavid sanoi: “Joka ensimmäisenä surmaa jebusilaisen, hän on oleva johtaja ja päällikkö.” Jooab, Serujan poika, meni ensimmäisenä sinne ylös. Niin hänestä tuli [sotaväen] päällikkö.
Jerusalem pääkaupungiksi
7. Daavid asettui asumaan vuorilinnaan, ja siksi sitä ruvettiin sanomaan Daavidin kaupungiksi.
8. Hän rakensi kaupunkia sen eri puolilla, Millosta sen laitamille asti. Jooab rakensi entiselleen muun osan kaupunkia.
9. Daavidin mahti kasvoi yhä, sillä Herra Sebaot oli hänen kanssaan.
Daavidin sotureita
10. Nämä olivat Daavidin parhaat soturit, jotka kaikin voimin auttoivat häntä valtaan yhdessä koko Israelin kanssa, tehdäkseen hänet Israelin kuninkaaksi Herran sanan mukaan.
11. Tämä on Daavidin soturien luettelo: Jaasobeam, hakmonilaisen poika. Kolmen soturin päällikkönä hän heilutti keihästään 300:n kaatuneen yli yhdellä kertaa.
12. Seuraava oli Eleasar, Doodon poika, ahohilainen, yksi niistä kolmesta soturista.
13. Hän oli Daavidin kanssa Pas-Dammimissa, kun filistealaiset olivat kokoontuneet sinne sotimaan. Siellä oli peltopalsta täynnä ohraa. Kun Israelin väki pakeni filistealaisia,
14. he asettuivat palstan keskelle, saivat sen pelastetuksi ja voittivat filistealaiset. Näin Herra antoi suuren voiton.
15. Kerran 3 niistä 30 päälliköstä lähti Daavidin luo kalliolinnaan, Adullamin luolalle. Filistealaisten joukko oli leiriytynyt Refaimin tasangolle.
16. Daavid oli silloin vuorilinnassa, ja filistealaisilla oli vartiosto Beetlehemissä.
17. Daavidia rupesi janottamaan, ja hän sanoi: “Jospa joku toisi minulle juotavaksi vettä kaivosta, joka on Beetlehemin portin edustalla!”
18. Silloin nämä kolme murtautuivat filistealaisten leirin läpi, ammensivat vettä Beetlehemin kaivosta portin edustalta ja toivat sen Daavidille. Daavid ei kuitenkaan tahtonut juoda sitä, vaan vuodatti sen juomauhriksi Herralle
19. ja sanoi: “Enhän toki! Jumala varjelkoon minua sitä tekemästä. Joisinko minä kuin näiden miesten verta, heidän henkeään, sillä henkensä uhalla he toivat sen.” Hän ei tahtonut juoda sitä. Tämän tekivät ne kolme sankaria.
20. Abisai, Jooabin veli, oli näiden kolmen päällikkö. Hän heilutti keihästään 300:n kaatuneen yli. Hän oli kuulu niiden kolmen joukossa.
21. Hän oli kaksinkertaisessa arvossa niiden kolmen joukossa, ollen heidän päällikkönsä, mutta ei vetänyt vertoja niille kolmelle.
22. Benaja, Joojadan poika, joka oli urhoollisen ja suurista teoistaan kuuluisan miehen poika, oli kotoisin Kabseelista. Hän surmasi kaksi mooabilaista sankaria sekä laskeutui alas ja tappoi lumituiskun aikana leijonan kaivoon.
23. Hän surmasi myös egyptiläisen miehen, suurikasvuisen, viittä kyynärää pitkän miehen. Egyptiläisellä oli kädessä keihäs, joka oli kuin kangastukki, mutta hän meni tätä vastaan vain sauva kädessä. Hän tempasi keihään egyptiläisen kädestä ja tappoi tämän hänen omalla keihäällään.
24. Tällaisia teki Benaja, Joojadan poika. Hän oli kuulu niiden kolmen sankarin joukossa.
25. Hän oli arvossa pidetty niiden 30 joukossa, mutta ei ollut niiden kolmen vertainen. Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.
26. Muita sankarisotureita olivat: Asael, Jooabin veli; Elhanan, Doodon poika, Beetlehemistä;
27. harorilainen Sammot; pelonilainen Heeles;
28. tekoalainen Iira, Ikkesin poika; anatotilainen Abieser;
29. huusalainen Sibbekai; ahohilainen Iilai;
30. netofalainen Maharai; netofalainen Heeled, Baanan poika;
31. Iitai, Riibain poika, benjaminilaisten Gibeasta, piratonilainen Benaja;
32. Huurai Nahale-Gaasista; arabalainen Abiel;
33. baharumilainen Asmavet; saalbonilainen Eljahba;
34. gisonilainen Bene-Haasem; hararilainen Joonatan, Saagen poika;
35. hararilainen Abiam, Saakarin poika; Elifal, Uurin poika;
36. mekeralainen Heefer; pelonilainen Ahia;
37. karmelilainen Hesro; Naarai, Esbain poika;
38. Jooel, Naatanin veli; Mibhar, Hagrin poika;
39. ammonilainen Selek; beerotilainen Nahrai, Jooabin, Serujan pojan aseenkantaja;
40. jeteriläinen Iira; jeteriläinen Gaareb;
41. heettiläinen Uuria; Saabad, Ahlain poika;
42. ruubenilainen Adina, Siisan poika, ruubenilaisten päämies, ja hänen kanssaan 30 muuta;
43. Haanan, Maakan poika, ja mitniläinen Joosafat;
44. astarotilainen Ussia; Saama ja Jegiel, aroerilaisen Hootamin pojat;
45. Jediael, Simrin poika, ja hänen veljensä Jooha, tiisiläinen;
46. Eliel-Mahavim sekä Jeribai ja Joosavja, Elnaamin pojat, ja mooabilainen Jitma;
47. Eliel, Oobed ja sobalainen Jaasiel.
12. LUKU
Daavidin kannattajat alkuaikana
1. Nämä olivat ne, jotka tulivat Daavidin luo Siklagiin, kun hän vielä pakoili Saulia, Kiisin poikaa. He olivat sotureita, jotka auttoivat häntä sodassa.
2. Heillä oli aseina jouset, ja he olivat taitavia sekä oikealla että vasemmalla kädellä linkoamaan kiviä ja ampumaan jousella nuolia. Saulin heimolaisia, benjaminilaisia, olivat nämä:
3. Ahieser, päämies, ja Jooas, gibealaisen Hassemaan pojat; Jesiel ja Pelet, Asmavetin pojat; Beraka; anatotilainen Jeehu;
4. gibeonilainen Jismaja, sankari niiden kolmenkymmenen joukossa ja niiden 30 päällikkö;
5. Jeremia; Jahasiel; Joohanan; gederalainen Joosabad;
6. Eleusai, Jerimot, Bealja, Semarja, harufilainen Sefatja;
7. koorahilaiset Elkana, Jissia, Asarel, Jooeser ja Jaasobeam;
8. Jooela ja Sebadja, Jerohamin pojat, Gedorista.
9. Gaadilaisista meni Daavidin puolelle vuorilinnaan, erämaahan, rohkeita sotureita, harjaantuneita taistelijoita, kilpeä ja keihästä käyttäviä, näöltään kuin leijonat ja nopeat kuin gasellit vuorilla:
10. Eeser heidän päällikkönsä, Obadja toinen, Eliab kolmas,
11. Masmanna neljäs, Jeremia viides,
12. Attai kuudes, Eliel seitsemäs,
13. Joohanan kahdeksas, Elsabad yhdeksäs,
14. Jeremia kymmenes, Makbannai yhdestoista.
15. Nämä olivat gaadilaisia, sotajoukon päälliköitä, pienin sadan, suurin tuhannen miehen veroinen.
16. Nämä olivat ne, jotka 1. kuussa menivät Jordanin poikki, kun se tulvi yli kaikkien äyräittensä, ja jotka karkottivat kaikki tasangoilla-asujat itään ja länteen.
17. Myös benjaminilaisia ja Juudan miehiä tuli Daavidin vuorilinnaan.
18. Daavid meni heitä vastaan, lausui ja sanoi heille: “Jos te tulette minun luokseni rauha mielessä, auttaaksenne minua, niin minun sydämeni yhtyy teihin; mutta jos te tulette kavaltamaan minua vihollisilleni, vaikkei väkivalta tahraa minun käsiäni, niin nähköön meidän isiemme Jumala sen ja rangaiskoon.”
____________________________________
Apt 28:1-31
28. LUKU
Meliten saarella
1. Pelastuttuamme saimme tietää, että saaren nimi oli Melite*.
2. Sen asukkaat osoittivat meille suurta ystävällisyyttä. He sytyttivät nuotion ja ottivat meidät kaikki sen ääreen. Oli näet alkanut sataa, ja ilma oli kylmä.
3. Paavali kokosi kasan risuja. Hänen pannessaan niitä nuotioon tuli kyykäärme esiin kuumuuden vuoksi ja kävi kiinni hänen käteensä.
4. Nähdessään sen riippuvan hänen kädessään asukkaat sanoivat toisilleen: “Varmaan tuo mies on murhaaja, koskapa kostotar ei sallinut hänen elää, vaikka hän pelastuikin merestä.”
5. Mutta Paavali ravisti käärmeen tuleen, eikä hänelle tullut mitään vahinkoa.
6. He odottivat hänen ajettuvan tai äkkiä kaatuvan kuolleena maahan. Kun he pitkään odotettuaan näkivät, ettei hänelle tapahtunut mitään pahaa, he muuttivat mielensä ja sanoivat, että hän oli jumala.
Sairaat parannetaan
7. Publius-nimisellä saaren johtomiehellä oli sen paikan läheisyydessä maatiloja. Hän otti meidät luokseen ja piti meitä ystävällisesti vierainaan kolme päivää.
8. Publiuksen isä makasi sairaana kuumeessa ja punataudissa. Paavali meni hänen luokseen, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen, parantaen hänet.
9. Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin saarella olevat sairaat, ja heidät parannettiin.
10. He osoittivat meille monin tavoin kunnioitustaan. Lähtiessämme merelle he panivat mukaan, mitä me tarvitsimme.
Melitestä Puteoliin ja Roomaan
11. Kolmen kuukauden kuluttua me purjehdimme sieltä aleksandrialaisessa laivassa, joka oli talvehtinut saarella, ja jolla oli merkkinä Kastorin ja Polluksin kuva.
12. Me laskimme maihin Syrakusassa ja viivyimme siellä kolme päivää.
13. Sieltä me kierrettyämme saavuimme Reegioniin. Kun päivän perästä nousi etelätuuli, me tulimme seuraavana päivänä Puteoliin.
14. Siellä me tapasimme veljiä, jotka pyysivät meitä jäämään viikoksi luokseen. Sitten me lähdimme Roomaan.
15. Kun veljet siellä saivat kuulla meistä, he tulivat meitä vastaan Appii Forumiin ja Tres Tabernaen kohdalle saakka. Heidät nähdessään Paavali kiitti Jumalaa ja sai rohkeutta.
Paavali Roomassa
16. Roomaan tultuamme Paavalin sallittiin asua erikseen häntä vartioivan sotilaan kanssa.
17. Kolmen päivän kuluttua Paavali kutsui luokseen juutalaisten johtomiehet. Heidän kokoonnuttuaan hän sanoi heille: “Miehet, veljet! Vaikka minä en ole tehnyt mitään kansaamme tai isiemme tapoja vastaan, minut annettiin Jerusalemissa vankina roomalaisten käsiin.
18. Tutkittuaan minua he tahtoivat vapauttaa minut, koska en ollut tehnyt mitään rikosta, mistä olisin ansainnut kuolemanrangaistuksen.
19. Mutta kun juutalaiset sitä vastustivat, minun oli pakko vedota keisariin. Ei kuitenkaan niin, että minulla olisi mitään kannetta kansaani vastaan.
20. Tästä syystä olen kutsunut teidät saadakseni nähdä ja puhutella teitä. Israelin toivon tähden olen näet kahleissa.”
21. He sanoivat: “Emme ole saaneet kirjeitä sinusta Juudean maalta, eikä kukaan tänne saapunut veli ole ilmoittanut ja puhunut sinusta mitään pahaa.
22. Haluamme kuitenkin kuulla, mitä sinulla on mielessäsi. Tästä lahkosta meillä on näet tiedossamme, että sitä kaikkialla vastustetaan.”
23. He määräsivät hänelle päivän, ja silloin heitä tuli vielä useampia hänen luokseen majapaikkaan. Aamuvarhaisesta iltaan asti Paavali todisti heille Jumalan valtakunnasta, selittäen pyhiä Kirjoituksia Mooseksen laista profeettoihin, saadakseen heidät uskomaan Jeesukseen.
24. Se, mitä sanottiin, sai toiset vakuuttuneiksi, toiset taas eivät uskoneet.
25. Kun he olivat keskenään erimielisiä, he erosivat toisistaan. Paavali sanoi heille: “Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Jesajan kautta teidän isillenne:
26. ‘Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö.
27. Sillä tämän kansan sydän on turtunut. Korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi, ja etten minä heitä parantaisi.’
28. Olkoon siis teille tiettävä, että tämä Jumalan pelastus on lähetetty kansoille*, ja he kuuntelevat sitä.”
29. [Paavalin sanottua tämän juutalaiset lähtivät pois keskenään kiivaasti väitellen.]*.
Kaksi vankeusvuotta
30. Paavali asui Roomassa omassa vuokra-asunnossaan kaksi täyttä vuotta ja otti vastaan kaikki, jotka tulivat hänen luokseen.
31. Hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti Herran Jeesuksen Kristuksen tuntemista kaikella rohkeudella, kenenkään estämättä.
____________________________________
Ps 9:1-13
9. PSALMI
Herra on sorrettujen auttaja
1. Veisuunjohtajalle. Kuin “Pojan kuoleman johdosta.” Daavidin psalmi.
2. Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, julistan kaikkia sinun ihmetöitäsi.
3. Sinussa minä iloitsen ja riemuitsen, veisaan nimesi kiitosta, sinä Korkein.
4. Sinun edessäsi viholliseni peräytyivät, kukistuivat ja tuhoutuivat.
5. Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit asiani, istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
6. Sinä nuhtelit kansoja, tuhosit jumalattomat. Sinä pyyhit pois heidän nimensä ainiaaksi.
7. Viholliset on tuhottu, tulleet ainaisiksi raunioiksi. Sinä kukistit kaupungit, heidän muistonsa on kadonnut.
8. Mutta Herra hallitsee iäti. Hän on pystyttänyt istuimensa jakaakseen oikeutta.
9. Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, hallitsee kansoja oikeuden mukaan.
10. Herra on sorretun turva, suoja ahdingon aikoina.
11. Sinuun turvaavat ne, jotka tuntevat nimesi. Sinä, Herra, et hylkää niitä, jotka sinua etsivät.
12. Veisatkaa kiitosta Herralle, joka asuu Siionissa, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
13. Sillä hän, veritöiden rankaisija, muistaa heitä eikä unohda kurjien huutoa.
____________________________________
Snl 19:1-3
19. LUKU
Lisää lauselmia elämän eri aloilta
1. Parempi on köyhä, joka vaeltaa nuhteettomasti, kuin huuliltaan nurja ja tyhmäkin.
2. Ilman taitoa intokaan ei ole hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3. Ihmisen oma typeryys turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.